Päinvastoin kuin Ruotsissa, Suomessa voi eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta olettaa, että valtatie on kohtalaisen hyvätasoinen väylä, joka tarjoaa myös jonkin verran ohituspaikkoja siltä varalta, että hitaammin etenevä liikenne tulee perä edellä vastaan.
Tätä ajattelua vasten oli varsin viisas päätös kymmenkunta vuotta sitten muuttaa valtatie 19 kantatieksi 88. Tosin kärryteiden nimeäminen valtatieksi 18 kyllä kompensoi tämän viisauden vähintään täysimääräisesti.
Kuopion ja Joensuun välinen valtatiereitti 17 on varsin mielenkiintoinen kokemus. Kuopion päässä on tietä uusittu varsin mallikelpoiseksi ohituskaistatieksi parinkymmenen kilometrin matkalta. Samoin Joensuun päässä kaupunkia lähestytään hyväkuntoiseksi uusittua tietä.
Välille jäävä vajaan 90 kilometrin mittainen osuus onkin sitten eri maata. Tie on kapea, mutkainen ja täynnä näkemäesteitä. Kaiken kaikkiaan tietä voisi luonnehtia surkeaksi.
Jossain määrin koominen on Tiehallinnon tietä koskeva uusimissuunnitelma. Kustannusarvioltaan 110 miljoonan euron (vuoden 2007 kustannustasolla) hanke sisältää miehekkään kokoisen sillan Kallaveden yli ja tietä noin 18 km. Tie lyhentäisi Kuopion ja Joensuun välistä matkaa noin 10 kilometriä ja se korvaisi nykyisen tien laadultaan parhaan osuuden.
2 kommenttia:
Voisiko valtatien 17 Kallaveden siltojen taustalla olla varayhteyden luominen viitostien Kallansilloille? Nehän ovat nykyisellään ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen ja jokseenkin häiriöherkkiä. (Viimeksi kesällä 2007 oli viitostien liikenne tunteja täysin poikki, kun nostosillat eivät suostuneetkaan laskeutumaan.) Lyhin kiertotie on pitkä, eikä se ainakaan kartan perusteella sovellu kovin suurille liikennemäärille.
Tiehallinnolla on toki suunnitelmat myös viitostien siltojen uusimisesta ja nostosiltojen korvaamisesta kiinteillä. Todennäköisesti viitostien suunnitelmat myös toteutuvat ennen valtatie 17:n suunnitelmia, mutta tämän jälkeenkin Kallansillat olisivat kuitenkin edelleen ainoa yhteys Kuopiosta pohjoiseen.
Toinen selitys voisi olla matkan lyhentäminen Kuopion itäisistä osista kaupungin keskustaan; tämä matkahan lyhenee enemmän kuin mainitsemasi kymmenen kilometriä. Vaikka eipä sillä, kallis projekti tämä on silloinkin, jos tärkein hyöty on lyhentää muutaman tuhannen ihmisen kaupunkimatkaa.
Kallaveden siltaa ei ole markkinoitu Kallansiltojen varayhteytenä juuri siksi, että Tiehallinnon suunnitelmissa on siirtää Kuopion-Iisalmen laivaväylä pohjoisemmaksi ja rakentaa sen yli uudet kiinteät sillat.
Kiinteille silloille ei juuri ole katsottu tarvittavan varayhteyksiä. Järvialueilla esteen kiertäminen ei yleensä tuota kestämätöntä lisämatkaa; esimerkiksi Kuopiosta pohjoiseen pääsee kohtuuponnistuksin kiertämällä Kallavesi länsipuolelta.
Kallaveden silta toki lyhentää matkaa Vehmersalmen suuntaan parikymmentä kilometria ja Vaajasalon seudun tonttikauppaa se varmasti vilkastuttaisi.
Perusongelma on Siilinjärvelle ulottuva Saimaan syväväylä, jonka ylittävien kiinteiden siltojen alikulkukorkeus on 24,5 metriä. Silloista tulee väkisinkin varsin näkyviä maisemaelementtejä ja kustannukset eivät ole vähäiset.
Kallaveden silta ei yksinään riitä ratkaisuksi Jännevirralla, jossa valtatie 17 ylittää syväväylän pitkin 50 vuotta vanhaa avattavaa siltaa. Arvelen, että Kallaveden silta jää suunnitelmaksi ja että Kuopion ja Joensuun välinen liikennekäytävä pysyy paikoillaan ja että liikennekäytävä parannetaan rakentamalla Jännevirran yli uusi kiinteä silta. Äkkipäätä kartasta katsoen näyttäisi siltä, että nykyisen sillan eteläpuolelle saisi tielinjausta hieman säätämällä aikaiseksi korkean sillan ilman toivottoman massiivisia pengerryksiä.
Lähetä kommentti