22.11.2017

Kaikkien ympyröiden äiti

Suomalaisessa tiestössä on varsin vähän legendaarisia kohtia. Yksi sellainen on Helsingissä sijaitseva Haagan liikenneympyrä. Siitä kerrotaan pelonsekaisia tarinoita kaukana selkosilla asti.

Nykyisinkin paikka saattaa olla hieman pelottava, vaikka pelolle ei oikein perustetta olekaan. Liikennemäärät ruuhka-aikaan ovat suuret ja liikenteen rytmi vähintäänkin ripeä. Heikkohermoinen saattaa päätyä poistumaan ympyrästä aivan muuhun suuntaan kuin oli tarkoitus. Ja taas on yksi sivu lisää kirjoitettavana Legendojen Vuosikirjoihin.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Ympyrä tunnetaan ainakin Haagan ympyränä ja Pitäjänmäen ympyränä. Rajamailla ollaan: ympyrä on aivan kaupunginosien rajalla Haagan puolella. Kummassakin kaupunginosassa on muitakin liikenneympyröitä, mutta on vain yksi Haagan ympyrä.

Tunnelma seudulla rupesi tiivistymään 1950-luvun loppupuolella. Turuntie oli saanut Haagan seudulla uuden linjauksen ja Pitäjänmäen rajamailla oli valmistunut Vihdintie, valtatie 2 Poriin. Lisäksi lounaasta tulevaa Huopalahdentietä oli jatkettu Turuntielle asti. Liikennejärjestelyt taisivat ajan tapaan olla enemmänkin sattumanvaraiset päätellen Helsingin Sanomien uutisesta, jonka mukaan risteyksessä vallitsee "miten-tahansa-ajelu".

Peruskartta Maanmittauslaitos 1960

Vihdintie, Pitäjänmäentie, Huopalahdentie ja Vanha Viertotie 1960

Helsingin Sanomat esitteli vuonna 1962 suunnitelman risteyksen muuttamiseksi suureksi liikenneympyräksi. Viidenneksi haaraksi tuli Haagan poikki vedettäväksi suunniteltu Eliel Saarisentie.

Tässä vaiheessa risteys ei enää ollut valtateiden 1 ja 2 haarautumiskohta Tarvontien valmistuttua. Liikennemäärät Pitäjänmäen suuntaan eivät kuitenkaan oleellisesti vähenneet tiheän seudullisen liikenteen takia.


Helsingin Sanomat 9.11.1962

Ympyrä valmistui varsin ripeästi jo vuona 1964, juuri sopivasti kiihkeimmän autoistumisen alla

Helsingin kaupunginmuseo

Liikenneympyrä vuonna 1970 alkuperäisessä asussaan

Varsin pian rupesivat tummat pilvet pimentämään taivasta.

Liikenneongelmat ratkaisemaan tarkoitetusta järjestelystä tulikin liikennemäärien räjähdysmäisesti kohottua uusi pullonkaula. Ympyrä ei kyennyt käsittelemään liikennevirtoja vaan se ruuhkautui.

Jo alkuvuodesta 1970 Helsingin Sanomat otti peräti pääkirjoituksessaan kantaa liikenneympyrän tilanteeseen ajan kuvan mukaisella varsin raflaavalla otsikolla "Noiduttu ympyrä":


Helsingin Sanomat 26.2.1970

Lehti viittaa tekstissään ajatukseen, että liikenneympyrä olisi tilapäinen, koska se on jäämässä Hämeenlinnan moottoritien alle. Yksi moottoritiesuunnitelmien mukaisista reiteistä kulki tätä kautta, mutta kuten tunnettua, linjaus ratkaistiin toisin. Vanha Viertotie avattiin bussi- ja taksiliikenteelle myöhemmin. Eritasoristeystä ei rakennettu 1980-luvulla eikä ole rakennettu vieläkään Anno Domini 2017.

Helsingin Sanomat julkaisi vuonna 1971 jutun, jonka mukaan liikennettä ohjasi kolme liikennepoliisia. Aika ajoin poliisi purki ruuhkia jopa ohjaamalla autoja jalkakäytäville.



Helsingin Sanomat 2.6.1971

Hämeenlinnan moottoritie olisi tehnyt liikenneympyrästä eritasoliittymän. Siinä moottoritie olisi kaivettu kaukaloon ympyrän alle ympyräratkaisun muuten säilyessä muuten alkuperäisen kaltaisena


Helsingin Sanomat 5.4.1974

1970-luvun öljykriisi laittoi Suomesssa moottoritierakentamisen lähes jäihin kymmeneksi vuodeksi. Hämeenlinnan suuntakin ratkaistiin vähemmän lennokkain ratkaisuin ja ympyrän suunnan linjauksen kohtalona oli päätyä Ö-mappiin.

Liikenteen määrää öljykriiisi kuitenkin notkahdutti varsin vähän ja ympyrämme siksi ruuhkautui edelleenkin. Myös kevyen liikenteen turvallisuus kävi heikonlaiseksi. Vuonna 1984 esiteltiin parannussuunnitelma, jonka mukainen ympyrä nykyisin suunnilleen on. Pitäjänmäentien ali oli jo aiemmin kaivettu alikulku ja nyt sellaiset tulisivat Vihdintien pohjoisen haaran ja Huopalahdentien alitse. Vihdintien eteläisen haaran yli jäi suojatie, mutta sitä siirrettiin hieman poispäin ympyrästä.





Helsingin Sanomat 31.8.1984

Toisin kuin yleensä, liikenneympyrään saapuvan liikenteen määrää säännöstellään liikennevaloilla ja myös ympyrässä saattaa joutua pysähtymään punaisen valon eteen. Kaistojen on viritetty siihen malliin, että sisärinkiin ei jää jumiin, vaan ulos ajautuu ennemmin tai myöhemmin. Tapahtuu ulospääsy sitten siihen haaraa, johon oli tarkoitus, on sitten eri juttu.

Bing

Ympyrä vuonna 2017

Uutta on tulossa. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat päättäneet rakentaa pikaraitiotielinjan Itäkeskuksen ja Keilaniemen välille. Tämä pikaraitiotie korvaa nyt väliä liikkuvan hidasbussin, joka on tulevaa raitiotietä vain hieman nopeampi.

Vihdintie ylitettäisiin tasoristeyksenä ympyrän kanssa.



Raide-Jokerin liikennesuunnitelma 29.11.2016

Suunnitelma on hieman pelottavan näköinen. Helsingissä on aikaisemminkin tehty liikenneympyräratkaisuja, joihin on ympätty ympyrän dynamiikasta poikkeava joukkoliikenneväylä. Esimerkiksi Viikintien ja Pihlajamäentien liikenneympyrä on varsin sekava viritys.

Haagan ympyrän liikennevalojen ajoituksen idea on, että vihreä sektori kiertää ympyrää ja sisään päästetään punaisen sektorin kohdalla. Jatkossa joudutaan järjestämään kumpaankin ratikkaradan leikkauskohtaan vihreä yhtaikaa, jotta ratikka ei joudu seisomaan ympyrän sisällä. Tämä saattaa sotkea nyt kohtalaisen hyvin toimivan valo-ohjauksen.

Toinen hieman epäilyttävä on Eliel Saarisen tien vaihtopysäkki, joka on laitettu varsin ahtaaseen kohtaan. Jos tulee painetta järjestää kohtaan nykyistä useamman bussilinja vaihtopaikka, vaihtopysäkki jää lyhyeksi ja pahassa tapauksessa jonon pää jää ympyrän puolelle. Nykyisinhän pysäkkialue on Vihdintien sivuhaaran liittymän takana.

7 kommenttia:

Jussi I. kirjoitti...

Jännä lisä Haagan liikenneympyrän historiassa on se, että varhaisimmat suunnitelmat ympyrästä löytyvät jo 1910-luvulta - lienee siis maan varhaisin ympyräsuunnitelma. Eliel Saarisen Haaga-Munkkiniemi -suunnitelmassa on liikenneympyrän kohdalla pyöreä aukio, josta tiet lähtevät säteittäin; Vihdintie etelään ja Huopalahdentie jopa jokseenkin toteutuneisiin suuntiin. Muuten suunniteltu maisema ympyrää rajanneine umpikortteleineen oli kyllä aika erilainen kuin toteutunut.
Kuva suunnitelmasta:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/b/b1/Munksnas-haga.jpg

Matti Grönroos kirjoitti...

Munkkiniemi-Haaga-suunnitelman vaikutuksesta Haagan liikenneympyrään on puhuttu niin kauan kuin ympyrä tuossa on ollut. Pitäjänmäentien ja Vihdintien suunnat kuitenkaan eivät ole suunnitelman mukaisia ja siksi saattaa olla niinkin, että paikka on valikoitunut sattumalta. Toki piirtävä arkkitehti on aivan varmasti tuntenut Eliel Saarisen pompöösin suunnitelman ja mitoituksella voinut hakea yhtymäkohtia jos ei muuten niin piruuttaan.

Toisaalta 1950- ja 1960-luvun ajankuvaan kuului isojen ympyröiden rakentaminen. Sellaisia oli muun muassa Tapiolassa, Kuusankoskella, Tampereen Viinikassa ja Karhulan Kyminlinnassa. Helsingissäkin on muita varsin isoja ympyräratkaisuja, kuten Kuusitien ympyrä ja Käpyläntien-Kunnalliskodintien-Oulunkyläntien-Pohjolankadun-Taivaskalliontien ovaali.

Jussi I. kirjoitti...

Munkkiniemi-Haagan ympyrä säilyi pitkään suunnitelmissa, se on mukana esim. vuoden 1932 yleiskaavassa ja tonttijako oli ainakin 1945 tehty vielä ympyrän mukaisesti. Ympyrätön aika suunnitelmissa onkin aika lyhyt. Vuonna 1952 vahvistettu asemakaava (joka muuten on edelleen ympyrän itäosassa voimassa!) sisältääkin aikamoisen liittymähärvelin:
http://kartta.hel.fi/kaavapdf/3261.pdf
Jotenkin voisi kuitenkin olettaa, ettei ympyrää keksitty ihan uudelleen, kun se oli kadonnut suunnitelmista vain kymmenisen vuotta ennen kuin sitä taas suunniteltiin.
Onko muuten tietoa, missä oli Suomen ensimmäinen liikenneympyrä? Tuo Viinikan ympyrä on hauska, kun jotkut edelleen kutsuvat risteystä Viinikan liikenneympyräksi, vaikka selkeä ympyrähän siitä taisi kadota jo viimeistään 1970-luvun alussa.

Matti Grönroos kirjoitti...

Olen joskus yrittänyt muun muassa Helsingin kunnalliskertomuksista selvittää tätä(kin) asiaa, mutta huonolla menestyksellä. Kunnalliskertomukset dokumentoivat tekemisiä, mutta valitettavasti eivät juuri taustoja. Täytyy jossain vaiheessa taas kaivella vanhoja Hesareita.

Vuoteen 1946 asti seutu oli Huopalahden kuntaa ja Haagan kauppalaa ja kummallakaan ei olisi ollut minkäänlaisia taloudellisia rahkeita lähteä toteuttamaan Saarisen visiota. Siinä mielessä 1930-luvun yleiskaava on aika samalla tavalla teoreettinen harjoitus kuin itse Saarisen suunnitelmakin.

artsila kirjoitti...

Näistä megaympyröistä tulikin mieleeni tämä maaginen kiertoliittymä, jota Pitäjänmäellekin oltaisiin ehkä voitu harkita?

https://en.wikipedia.org/wiki/Magic_Roundabout_(Swindon)

mikko kirjoitti...

Sattuuko olemaan tietoa, milloin vuoden 1984 suunnitelmassa olevat liikennevalot lopulta rakennettiin?

Matti Grönroos kirjoitti...

Ympyrän valo-ohjaus on otettu käyttöön vuonna 1989.