23.12.2017

Rampataan alati

Artikkelissa Rampin nopeusrajoitus on pohdittu liikenneministeriön kantaa, jonka mukaan ramppi on oma tiensä ja sillä siksi vallitsee yleisrajoitus 80 km/h, taajamassa 50 km/h, ellei liikennemerkein muuta osoiteta. Periaate on yksinkertainen, mutta kaikissa tilanteissa ei aivan looginen.

Periaate johtaa luontevasti siihen johtopäätelmään, että rampille asetettu nopeusrajoitus myös päättyy rampin päättyessä, koska nopeusrajoitushan tieliikenneasetuksen mukaisesti on voimassa kyseisellä tiellä toista rajoitusta ilmaisevaan merkkiin. Kun ramppi päättyy, päättyy siten myös "kyseinen tie" ja rampille asetettu tiekohtainen nopeusrajoitus.

Tästä sitten päädytään mielenkiintoisiin tilanteisiin, kun sovelletetaan tienpitäjän perussääntöä "älä saakeli toista nopeusrajoitusta ellei ei ole aivan pakko."



Kuvamme on Espoosta, Kehä II:lta, jossa ykköstieltä Turun suunnasta etelään kulkeva ramppi liittyy päätiehen. Kehälle on kuvaajan selän takana asetettu 60 km/h nopeusrajoitus. Turusta tuleva ei sitä näe, eikä yhtymäkohdassa eikä sen jälkeen ole nopeusrajoituskilpeä. Rampin 60 km/h päättyy tähän, jos ja kun liikenneministeriön kanta pitää. Saako Turusta tuleva ajaa 80 km/h, vai hyökkääkö lähistöllä majaansa pitävä Kilon poliisi puskasta tutkansa kanssa?

Entä, kun ramppi haarautuu?



Kuvassamme on ykköstien järjestelyitä sekin, Kehä I:n liittymä Espoossa. Turusta haarautuvalla rampilla on tässäkin 60 km/h nopeusrajoitus. Nopeusrajoitusmerkin jälkeen rampista erkanee toinen ramppi, joka johtaa linja-autopysäkille ja edelleen takaisin moottoritielle. Mikä on tämän rampin nopeusrajoitus? Se on tulkittavissa omaksi tiekseen ja siksi voitaisiin ajatella, että sen nopeusrajoitus olisi 80 km/n, kun mitään muutakaan ei ole ilmoitettu.

Ramppia käyttävät lähinnä bussit, mutta ei sen kautta koukkaaminen kiellettyäkään ole. Kaikki bussit eivät käy pysäkillä ja tästä epäselvyydestä seuraakin väistämisvelvollisuuteen liittyvä kysymys: Jos nopeusrajoitus on 60 km/h, pysäkiltä lähtevälle pitää tietyin rajoituksin antaa tietä. Jos se on 80 km/h, tällaista velvoitetta ei ole.


4 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Nopeusrajoituksen kertausmerkki ei kyllä olisi yhtään pahitteeksi, tai vastavuoroisesti merkin sijoittaminen pikkuisen kauemmaksi risteyksestä. Liian usein kääntymisen jälkeen kun sen tohinan jälkeen rauhoittuu ajoon jää ihmettelemään mikäs se rajoitus taas olikaan. Merkki meni jo...

Toni Hartonen kirjoitti...

Kehä 1:sen "bussiramppi", kun ramppi oma tie niin pitäis löytyä tienumero sille?
Olisko kuitenkin että vt 1:seen kuuluva tieosuus?

Antti kirjoitti...

Rampeilla kyllä on omat, hallinnolliset tienumeronsa. Numerot ovat väliltä 20001–39999, ja ne on merkitty ainakin Liikenneviraston tienumerokarttoihin.

Tietenkään tällaiseslla hallinnollisella tieluokituksella tai numeroinnilla ei saisi olla mitään vaikutusta nopeusrajoituksiin tai liikennesääntöihin.

Matti Grönroos kirjoitti...

Tienumerointi on vain valtion teillä (ja lisäksi eräillä katureiteillä). Koska nopeusrajoitus koskee kaikkia teitä, numerointi ei voi olla ainoa rajoituskriteeri. Sitä paitsi käytäntö on, että saman liittymän kaikilla rampeilla on sama tienumero. Turunväylän ja Kehä I:n rampeilla se on 21101. Ei voitane tämän perusteella kuitenkaan ajatella, että pohjois-länsi-rampin nopeusrajoitus 80 km/h olisi voimassa moottoritien toisen reunan itään vievällä sivurampilla, koska tämä on "sama tie".