20.3.2018

Skisma

Itä-Friisia, Ostfriesland, on alue Pohjanmeren rannalla Saksassa. Koko ranta-alue on enemmän tai vähemmän suojeltua. Hollannin ranta-aluiden tapaan alue on laajalti mereltä vallattua polderia, ja sen kosteikot ovat lintujen mieleen.


Kuoveja

Bensersiel on yksi ranta-alueen matkailusta elävistä kylistä. Kylän ympärille on rakennettu 2,1 kilometrin mittainen ohikulkutie. Tie on tätä nykyä oikeuden päätöksellä siirtynyt yksityisen maanomistajan haltuun ja tie on suljettu. Suuri skisma on tähän mennessä kestänyt viitisentoista vuotta. Matkassa on ollut monta kiemuraa ja vähän kittiläläiseen tyyliin kunta on halunnut tulkita lakeja luovasti ja valikoivasti.





Kiistan toinen osapuoli omistaa 70 hehtaarin alueen, jonka halki tie on vedetty. Hän on eläköitynyt dortmundilainen juristi, joka näyttäisi lukeneen lakirjansa hyvin. Kun vastakkain ovat ylimielisesti käyttäytyvä kunta ja periaatteista kiinni pitävä ja rahan arvon tunteva juristi, lukuisia juonenkäänteitä sisältävä saippuaooppera on käsillä.

Saippuaoopperassa tapahtunutta, pääpiirteittäin:

  • 2000: Tien suunnittelu alkaa ja tiealue pakkolunastetaan.
  • 2003: Luontojärjestöt nostavat esiin luontoseikat. Bensersielin asukkaat ja kauppiaat keräävät nimilistoja tien rakentamista vastaan.
  • 2008: Maanomistaja häviää pakkolunastuskanteen osavaltion hallinto-oikeudessa. Kunta ilmoittaa töiden alkamisesta.
  • 2009: Rakennustyöt alkavat.
  • 2011: Tie valmistuu. Rakennustyö maksoi noin 8,4 miljoonaa euroa; yli puolet tuli osavaltion kukkarosta tukiaisina.
  • 2013: Maanomistaja voittaa osavaltion hallinto-oikeudessa kanteen, jonka mukaan tiesuunnitelma on laiton, koska se ei ota huomioon alueella "de facto" olevaa lintujensuojelualuetta. Alue täyttää EU:n suojelualuekriteerit. Osoittautuu, että kunta on yrittänyt pimittää suojelualuetta ja jälkikäteen muuttaa sen rajoja.
  • 2014: Liittovaltion hallinto-oikeus vahvistaa tiesuunnitelman laittomuuden.
  • 2015: Osavaltion hallinto-oikeus purkaa pakkolunastuksen. Tie siirtyy maanomistajan omistukseen.
  • 2017: Maanomistaja nostaa vahingonkorvauskanteen. Tie suljetaan heinäkuussa. Loppuvuodesta kunta tekee maanomistajalle ostotarjouksen. Hintaa ei kerrota julkisuuteen, mutta sen suuruudeksi arvioidaan kolme miljoonaa euroa. Tien purkaminen ja alueen ennallistaminen tulisivat kalliimmaksi.
  • 2018: Maanomistaja hylkää kunnan tekemän tarjouksen tammikuussa.
Seuraavaksi vahingonkorvauskannetta käsiteltäneen alioikeudessa. Se, saadaanko tietä koskaan käyttöön, on vielä täysin epäselvää.






2 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Nyt kuulostaa pahalta. Alue, joka täyttää EU:n luonnonsuojeludirektiivin luontoarvot, mutta ei ole luonnonsuojelualue (de jure), on kuitenkin käytännössä (de facto) luonnonsuojelualue. Maanomistajana olisin lievästi huolissani...

Matti Grönroos kirjoitti...

Suojelustatuksesta on tässä nimenomaisessa tapauksessa käyty kirjeenvaihtoa myös EU:n komission suuntaan. Kaikkia juonenkäänteitä en lyhyeen referaattiin laittanut enemmän tai vähemmän sivuseikkoina. Oleellista on se, että maanomistaja itse on vedonnut lintualueeseen. Siitä, kuinka iso osa mainitusta 70 hehtaarista tätä lintualuetta on, eivät käyttämäni lähteet tuoneet esille.