Ehkä tunnetuin Tievaltion Ö-mappihankkeista on Oulujärven ylitystie, joka edelleenkin nousee kerran kymmeneen vuoteen haistelemaan, josko liha olisi heikko ja poliittinen ilmapiiri altis.
Nopeammin kasaan nuijittu idea oli TVH:n 1980-luvulla nostama suunnitelma oikaista Kouvolan ja Heinolan välinen kantatie, tuolloin numeroltaan 60, Konnivesi-järven ylitse suoraan Heinolaan.
Suunnitelma punaisella; nelos- ja viitostien ajateltu reitti sinisellä
Suunnitelma liittyi Helsingin-Lusin vanhan valtatien muuttamiseen moottoritieksi. TVH piirsi aiemmin nelostien kaartuvan kohta Heinolan kirkonkylän jälkeen kohti Jyväskylää. Tämä linjaus edellytti viitostien liittymää Lusin lounaispuolella. Laitoksessa oli haluttomuutta kantatien linjauksen säilyttämiseen, koska sen tarvitsema liittymä olisi tullut liian lähelle Lusin liittymän ramppeja.
Suunnitelmasta nousi meteli, joka ilmeisesti ylitti TVH:n ennakko-odotukset. Olisihan se ollut melkoinen muutos maisemassa. TVH:n tuolloiseen sanastoon eivät myöskään kaiketi kuuluneet sellaiset sanat kuin vaikkapa "luonnonsuojelualue".
Ainoa jollain tavalla myötämielinen taho oli Heinolan kaupunginhallitus, joka oli äänin 7-4 hankkeen kannalla. Hallitus oli innostunut ajatuksesta saada Heinolan kaupunkialueelle kantatie; samaan aikaan kun muut halusivat eroon kaupunkia halkovasta viitostiestä.
TVH ottikin lusikan kauniiseen käteen ja jo pari kuukautta kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen se ilmoitti hyllyttävänsä suunnitelman. Nelos- ja viitostien haara toteutui suunniteltua idempänä lähellä sitä, missä vanhojen valtateiden risteys oli. Näin ollen maastoon jäi hyvää tilaa myös kantatien ja moottoritien liittymälle.
5 kommenttia:
Erinomaisen hankalaa maastoa tuo Heinolan ja Ulppaanselän välinen alue, ja jokseenkin asumatonta myös. Kalliiksi olisi tullut moinen tielinjaus.
Mikähän mahtoi olla syynä, että nelos- ja viitostien haarassa viitostien suunta tehtiin pääsuunnaksi? Äkkiseltään karttaa katsomalla samaan paikkaan olisi yhtä helposti mahtunut myös liittymä, jossa pääsuuntana olisikin ollut nelostie. Nelostie olisi siinä mielessä loogisempi vaihtoehto, että se on liittymässä jatkuva, viitostie ei. (Liittymää suunniteltaessa asia ei toki välttämättä ole ollut näin; aikanaanhan viitostiekin viitoitettiin Helsingistä asti. Liittymää suunniteltaessa ilmeisesti oli kuitenkin jo tehty päätös nelostien siirtämisestä Päijänteen itäpuolelle.) Liikennemäärät ovat hieman viitostien hyväksi, mutta ero ei ole merkittävä.
Toki liittymä on nykyisellään sujuva myös nelostien suuntaan. Ilmeisesti on kuitenkin aika yleinen virhe ajaa liittymässä ohi, vaikka se onkin harvinaisenkin selkeästi viitoitettu. Näitä tapauksia voisi olla vähemmän, jos nelostie olisi pääsuuntana.
Mappi Ö:hön tehdään ylipäätään Suomessa suunnitelmia vaikka kuinka paljon. Nämä tässä artikkelissa esitellyn kaltaiset yleisluontoiset "tussikynäharjoitukset" ovat ihan perusteltuja, koska ne eivät maksa kovin paljoa, mutta niistä ne ideat syntyvät.
Rahaa taas palaa hukkaan yksityiskohtaisissa suunnitelmissa, joita ei koskaan toteuteta. Niitä riittää pilvin pimein. Paikalliset viranomaiset (nykyään ELY-keskukset) tykkäävät teettää tiesuunnitelmia varastoon, jotta sitten kun rahaa on jaossa, voidaan näyttää että meillähän on täällä toteutusvalmiita hankkeita jonoksi asti. Pian vanhaksi menevä tiesuunnitelma on myös hyvä keino saada hankkeelle rahoitus - vaikka usein tuossa vaiheessa suunnitelma on kuitenkin ehtinyt jo vanhentua teknisesti ja hanke aloitetaan sitten kuitenkin tiesuunnitelman uusimisella. Hankkeiden suunnitteluun palaa helposti 10% budjetista, joten tekemällä suunnittelu pariin - kolmeen kertaa ennen rakentamisen aloittamista tulee kalliiksi.
En osaa oikein sanoa, mitä odotan meneillään olevalta valtakunnalliselta liikennejärjestelmäsuunnitelmalta, mutta jos siinä saadaan sovittua toteutettavat liikennehankkeet vuosiksi eteenpäin, tuo se toivottavasti roiman parannuksen tuohon. Toisaalta nykyinen hallitus on pistämässä käyntiin kymmenien miljoonien suunnitteluhankkeita rautateillä ilman mitään käsitystä siitä, aiotaanko ratoja rakentaa.
Antti: tuosta artikkelin kartasta näkyy ainakin yksi selvä syy vitostien jättämiselle pääsuunnaksi Lusissa: tie jatkuu moottoritienä Lusin maantietukikohdan läpi, joten on luontevaa, että moottoritienä jatkuva tie ei käänny. Sinänsä vitostien jatkumattomuus tuolla kohtaa on vain semantiikkaa, koska ihan yhtä hyvin vitostie voisi olla viitoitettu Helsingistä asti (kuten ennen oli).
Viitostie toki jatkuu vähän matkaa moottoritienä, mutta (korjatkaa, jos olen väärässä) minusta tämä on enemmänkin seuraus sen valinnasta pääsuunnaksi kuin oikeasta tarpeesta jatkaa moottoritietä Mikkelin suuntaan; jos pääsuunnaksi olisi valittu Jyväskylä, moottoritie varmaankin jatkuisi sitten siihen suuntaan.
Lusin varalaskupaikka sen sijaan voi olla peruste Mikkelin valinnalle pääsuunnaksi varsinkin, jos varalaskupaikka oli olemassa jo ennen moottoritien rakentamista. Oliko?
Lusin varalaskupaikka on ollut jo (ainakin) 1970-luvulla.
Lähetä kommentti