3.2.2020

Varisee

Norjan tielaitos on tehnyt varsin tarkan analyysin tieverkon vyörymäriskikohdista ja kustannuksista niiden korjaamiseksi. Hintalappu on melko miehekäs: noin 68 miljardia kruunua eli seitsemisen miljardia euroa. Valtaosa kustannuksista kohdistuisi eteläisen Norjan länsirannikolle, jossa vuoret ovat jyrkimmät ja tilaa vuorenseinän ja meren välillä vähiten.

Norjalainen vuoristo pääosin kallioperältään melko nuorta ja rapautunutta. Vuoden mittaan vuorilta tulee yhtä sun toista alas: kallionpalasia, kiviä, maata, puutavaraa, tulvavesiä, lunta ja sørpeä erilaisina yhdistelminä. Sørpe on keväistä lunta, jonka vesiarvo on erittäin korkea, eräänlaista tiivistä loskaa. Lunta on talvisin vuorilla paljon ja siksi sulamisvesiä tulee keväisin alas enemmän kuin kotitarpeiksi.


Vuorilla tosiaankin on paljon lunta

Vyöryt tapahtuvat usein sateiden yhteydessä ja keväisin lumien sulaessa. Koska maa on harvaan asuttu, kuolonuhrien määrä riskitasoon nähden on kuitenkin verraten alhainen, keskimäärin noin 5-6 henkilöä vuodessa. Tapauksista 80 % tapahtuu retkeilijöille ja loput jakautuvat melko tasan tiellä liikkuvien ja rakennuksiin kuolleiden kesken.


"Tavanomainen" maanvyöry. Muutama sata metriä tietä menetetty.


Maanvyöry


Tulvavesien tuomaa tavaraa ja hajottamia tiekalusteita


Pikkukiviä


Lunta


Lunta ja sørpeä


Sørpevyöry yllätti asuntoautossa nukkujat. Vyöry kuljetti autoa toistasataa metriä, mutta pysähtyi ennen jokea, jonka lähestymistä asukkaat katselivat auton katolla istuen.

Tielaitoksen riskikohtaluettelossa on 900 korkean tai keskitason riskikohdetta, joista 259 oli valtateillä ja loput lääninteillä. Korkean luokituksen kohteita on valtateillä 95 kappaletta ja lääninteillä 153.

Vyörysuojaukseen on useita tekniikoita. Tunneli on ehdottomasti varmin, mutta samalla myös ehdottomasti kallein. Varsin yleinen tunneliratkaisu Norjassa on vuonon rannan suuntainen maantietunneli, joka kulkee vuoren sisällä.


Åkrafjordtunnelen, 7400 metriä

Muita ratkaisuja on eräänlainen avotunneli, eli joko kallioon louhittu tai betonista tehty rakennelma, jonka yksi sivu on auki, suojamuuri, tukiverkko ja vahvistuspultit. Eräänlainen extremeratkaisu on dynamiitti: riskikohdan irti räjäyttäminen. Tätä käytetään erityisesti lumivyöryriskin sattuessa, mutta ovat norjalaiset joskus palasia irroittaneet vuoren kyljestäkin.


Avotunneli

Suojamuuri

Suojaverkko

1 kommentti:

Elyas kirjoitti...

90-luvulla kävimme Ålesundissa lomamatkalla. Hieman yllättäen ja kartan kertomasta poiketen reitillä oli pitkähkö lauttamatka. Ålesundiin menevä rantatie vuonon reunalla oli ottanut oikein kunnolla osumaa jossain vyöryssä.