7.2.2020

Risteyksiä ja marginaalitietoa

Digiroad-tietokanta antaa mahdollisuuden tutkia kaikenlaisia tieverkkoon liittyviä asioita. Tällä kerralla syvennymme marginaalitietoon ja tutkimme tienristeyksiä. Emme toki mitä tahansa risteyksiä, vaan sellaisia, joissa kohtaavat keskenään samaan tieluokkaan kuuluvat tiet.

Saattaa esimerkiksi tulla monelle yllätyksenä, että maassa on vain 16 kappaletta risteyksiä, joissa kohtaa vähintään kaksi kantatietä.

Koska tämä kuulostaa epäilyttävältä, tarkastellaan ensin, mitä tarkoitetaan risteyksellä.

Perustyyppinä ovat sellaiset, joissa kaksi tai useampia teitä koskettavat samassa tasossa toisiaan. Digiroadkielellä useammalla kuin yhdellä linkillä on yhteinen päätepiste, solmu.

Tieverkolla on kuitenkin kohtia, joissa tieltä toiselle voi siirtyä ilman, että nämä tiet koskettavat toisiaan. Tyypilliset tapaukset ovat eritasoliittymä ja liikenneympyrä.

Digiroadin tietomallin rakentaneet ovat päätyneet ratkaisuun, että pääosa eritasoliittymistä on sellaisia, joissa liittymän rampeilla on eri numero kuin pääteillä, mutta saman liittymän rampit ovat saman numeroisia.

Esimerkiksi valtatiet 6 ja 15 risteävät Kouvolan itäpuolella, mutta eivät kosketa toisiaan. Sen sijaan liikenne tieltä toisella kulkee ramppeja, joiden numero on 24563.


Teiden 6 ja 15 liittymä Kouvolassa päätiet merkitty punaisella, rampit sinisellä. Kaikkien ramppien numero on 24563

Liikenneympyrässä tien numerointi katkeaa (vaikka asiaa tienviitoissa ei ilmaistakaan). Kaustisella kohtaavat tiet 13 ja 63, mutta ne eivät kosketa toisiaan, vaan liikenneympyrää, numeroltaan 27401.


Kaustisen liikenneympyrä

Tämän kerran laskelmaan on otettu mukaan kiertoliittymät ja liikenneympyrät, joita Teillä ja Turuilla kutsuu leikkisällä nimellä "combo". Mukana ei esimerkiksi ole Suonenjoen lounaispuolen kohta, jossa kahdessa lähekkäin sijaitsevassa mutta toisistaan erillisissä risteyksissä yhtyvät ysitiehen kantatiet 69 Äänekoskelta ja 72 Mikkelistä.

Tiet 69 ja 72 Suonenjoella

Teiden numerointi on alun pitäen rakennettu siten, että etelässä on pääosin kussakin luokassa pienemmät numerot kuin pohjoisessa. Siksi leikkaavien teiden numerotkin ovat lähinnä toisiaan. Katsotaanpa, missä ne ovat mahdollisimman kaukana toisistaan.

Valtateiden risteyksiä on 71 kappaletta. Suurin erotus, 25, sijoittuu Väyryslandiaan eli Keminmaalle, jossa haarautuu nelostiestä suurinumeroisin valtatie 29.


Nelostie kääntyy kohti koillista Keminmaan Kallinkankaalla. Tämä on yksi harvoja kohtia, jossa nelostie kääntyy risteyksessä; muut ovat Lusissa, Vaajakoskella, Jyväskylässä ja Limingalla

Jaetulla hopeasijalla erotuksella ovat nelostie ja valtatie 28 Töpselikukkulalla eli Kärsämäellä sekä ykköstie ja valtatie 25 Lohjalla.

Kantatieristeysten pienen määrän selittää se, että kantatiet ovat pääosin verraten lyhyitä eivätkä itsessään muodosta verkostoa, vaan täydentävät valtateiden verkostoa.


Kantateiden keskinäiset risteykset

Kantateiden suurin erotus 23 vallitsee kahdessa kohdassa Pohjanmaalla: Kauhajoella kohtaavat tiet 44 ja 67 ja Ylivieskassa tiet 63 ja 86. Kolmantena, erotuksella 19 on kantateiden 58 ja 77 risteys Kivijärvellä. 

Seututeiden suurin erotus on teiden 140 ja 475 risteyksessä Heinolassa. Seututeitä on kuitenkin mielekkäämpää tarkastella sataluvuittain, Tässä tarkastelussa ykkössijan saa lähes maksimituloksella 97 teiden 800 ja 897 risteys Suomussalmen Näljängän eteläpuolella. Kakkostila menee läntiselle Uudellemaalle, jossa tiet 104 ja 186 risteävät Karjalohjalla ja pronssi kuuluu myös tielle 800, Säräisniemelle tien 879 risteykseen.


Tiet 800 Ylivieska-Taivalkoski ja 897 Suomussalmelle risteävät

Erityismaininnan saa 400-sarja, jossa suurin erotus on vain kahdeksan: Risteykset 486/494 ja 484/492 Tohmajärvellä ja Pyhäselässä.

Kaikkien 1-4-numeroisten teiden ylitse laskettu suurin erotus on 9707: yhdystien 9711 ja nelostien risteys. 9711 kulkee nelostietä Kevitsan kaivokselle Sodankylässä ja on suurinumeroisin nelinumeroinen yhdystie.

8 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Se on muuten Limingassa, ei Limingalla.

Lakeuden nimikolmikko tuntuu aiheuttavan muualla Suomessa vaikeuksia, siksi usein Liminka, Tupos ja Kempele taivutetaan väärin.

Limingassa, Tupoksella, Kempeleessä.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Minua on aina askarruttanut, moniko valtateiden välisistä risteyksistä ja valta- ja kantatien välisistä risteyksistä on:
- eritasoliittymiä
- T-liittymiä
- 4-haaraisia liittymiä
- kiertoliittymiä

Elyas kirjoitti...

Onko enää olemassakaan valtatie-valtatie nelihaaraliittymää? Kantatie-kantatieliittymiä on.

Matti Grönroos kirjoitti...

4/27 Pyhäjärvi.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Selvittääkseni minua askarruttaneen kysymyksen otin Matin hienon tiesivuston ja Google Mapsin esiin. Virheitä saattoi tulla, joten en vastaa lopputuloksen olevan täysin oikein.

Kaiken kaikkiaan löysin 184 valtateiden välistä tai valta- ja kantatien välistä liittymää. Niistä 90 on eritasoliittymiä, joista yksi (vt 8 / vt 13 Kokkolassa) yksiramppinen. 49 on T-liittymiä, 16 kiertoliittymiä ja 29 nelihaaraliittymiä.

Eritasoliittymistä 18 on järjestelmäliittymiä, trumpetteja tai haarautumia (joita on yksi, vt 4 / vt 7), eli niissä mikään teistä ei joudu kärsimään vasemmalle kääntyvistä liikennevirroista.

Nelihaaraliittymistä useimmissa neljäntenä haarana on seututie, yhdystie tai katu, joten valta- ja kantateitä niissä on vain kolmessa haarassa. Sellaisia, missä kaikissa neljässä haarassa on valta- tai kantatie, oli vt 4 / kt 88, vt 4 / vt 27, vt 5 / kt 89, vt 8 / kt 43, vt 11 / kt 44, vt 13 / kt 58, vt 23 / kt 66 / kt 68 ja vt 28 / kt 88.

Toinen mielenkiintoinen aihe olisi tehdä vastaavanlainen lista liittymistä, joissa valta- tai kantatie kääntyy, mutta se saa nyt näädä johonkin toiseen kertaan.

Matti Grönroos kirjoitti...

Minulla on ollut ajatuksena kaivaa kyseinen tilasto (ainakin jollain tasolla) Digiroadista, mutta ei ole ollut oikein aikaa. Pari prototyyppiä on: tuloksena siivottoman kauheaa SQL-koodia ja tulos ei ole ollut aivan toivottu.

Perussyy on se, että Digiroadin keskeinen käsite ei ole "tie" vaan "ajorata". Jokainen ajorata on pilkottu joukoksi linkkejä, joiden alku- ja loppupään sijainti on tiedossa. Varsinaisen verkon muodostavia solmuja aineistossa ei ole, vaan jokainen aineiston käyttäjä luo ne haluamallaan tavalla. Tällä tavoin rakennettu aineisto vastaa helposti kysymykseen "miten pääsee Porista Jyväskylään", mutta vaikeampi tehtävä on "miten pääsee Porista Jyväskylään tietä 23". Yhtenäisen tien rekonstruointi tällaisesta aineistoista on yllättävän hankala operaatio.

Kullakin tielinkillä on vain yksi tienumero, eli multipleksejä (esim 1/25 Lohjalla tai 4/9/13/23 Jyväskylässä) ei tueta. Taannoin tein reitinlasku-ohjelman, joka yrittää pysytellä jollakin tiellä (numero tai nimi säilyy linkkirajan yli) ja siitä tuli hämmästyttävän monimutkainen. Sen kun piti osata selvitä liikenneympyröistä ja eritasoliittymistä, joissa numerointi katkeaa ja myös olla kääntymättä paluusuuntaan yllättäen.

Näistä syistä olen luonut käsitteeen "combo node", jossa ympyrän ja ramppien yhdistelmään liittyvät tiet muodostavat yhden virtuaaliristeyksen. Jossain määrin hankala on uudentyyppinen koiranluuliittymä, jossa saattaa olla kaksi ympyrää omilla numeroillaan ja niitä yhdistävät rampit, kolmannella numerolla. Täytyy vielä vähän pohtia tällaisen tietomallia.

Comboa hankalampi on tasoliittymä, jolle ei oikein ole löytynyt vedenpitäviä kriteerejä. Jos meillä on vaikkaka tiet A ja B, jotka kumpikin haaroitetaan korokkeella ennen tasoliittymää, meillä on kaikkiaan kahdeksan solmua: Neljä kappaletta A:n ja B:n risteyksiä, kaksi kappaletta kolmihaaroja A:n linkkien kesken ja kaksi B:n. Kaikkia A:n ja B:n risteyksiä taas ei ole mahdollista niputtaa yhdeksi, koska A:lla ja B:llä voi olla useampia risteyksiä.

Pääteiden kääntymisiä jollain tasolla on käsitelty ainakin artikkeleissa TOTSO ja Kolmetoista tusinassa.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Kuulostaa siltä, että ainakin niin kauan kun rajaa tarkastelun valta- ja kantateihin, on käsityö tietotekniikkaa nopeampi tapa :)

tienkäyttäjä kirjoitti...

Nyt sain laskettua myös valta- ja kantateiden kääntymiset. Laskin mukaan lähes kaikki tapaukset, joissa viitoitettu valta- tai kantatie kääntyy, joten määritelmä on eri kuin TOTSO:ssa.

En laskenut mukaan tien alkamis-/päättymiskaupungissa katuverkossa olevia kääntymisiä (eli esim. Helsingin katuverkkoa tai vt 12:n kääntymistä Raumalla ei laskettu), ellei tie sitten johda jollekin toiselle ko. kunnan läpi menevälle valta- tai kantatielle (joten esim. vt 5 Sodankylässä ja vt 24 Lahdessa laskettiin). En myöskään laskenut alkamis-/päättymiskaupungissa erkaantumista pois päätieltä - tällä perusteella pois jäi vt 12:n osuus Kouvolassa moottoriliikennetieltä keskustaan. Mm. tältä osin teiden numerointi ei ole ihan loogista, koska usein päättyvän valta- tai kantatien viitoitus loppuu kaupungissa toiselle päätielle, jos päättyvä tie risteäisi sen kanssa (esim. vt 15 loppuu Mikkelissä vt 5:n risteykseen).

Kaikkiaan kääntymisiä oli 125, joista 74 oli noissa jo aiemmin lasketuissa kahden valtatien tai valta- ja kantatien välisissä risteyksissä. Kaikista kääntymisistä 39 oli eritasoliittymissä. Muista kuin eritasoliittymistä 50 oli T-liittymiä, 21 nelihaaraa ja 15 kiertoliittymää. Eritasoliittymistä vain 4 sattui sellaisiin risteyksiin, jossa tie ei samalla risteä jonkun muun valta- tai kantatien kanssa (vt 5 Kajaanissa Lohtajalla, vt 8:n risteys itsensä kanssa Kotirannassa eli Suomen tieverkon outous, jossa vt 8:lla on sivuhaara, vt 12 Tampereella Ammattikorkeakoulun kupeessa ja kt 40 Raisionlahdessa). Eritasoliittymät myös painottuivat valtateille: kantateiden käännöksissä niitä oli vain jo mainitun Raisionlahden lisäksi kaksi kappaletta kt 62:lla, kun se menee pätkän Imatra - Kaukopää -moottoritietä, kantatie 65:llä Ylöjärven Elovainiossa (jossa samassa risteyksessä kääntyy vt 3) ja kuriositeettina kt 79 Rovaniemellä, jossa pohjoiseen mennessä vt 4:n eritasoliittymä on muotoiltu niin, että suoraan ajamalla päätyy vt 4:lle menevälle rampille ja kt 79 kaartuu vasemmalle.

Eritasoliittymistä 12 oli sellaisia, että kääntyvälle valtatielle oli rampit, jotka eivät edellytä risteämistä muun liikenteen kanssa (yhdenkään kantatien tapauksessa noin ei ollut). Useimmiten näissä oli kyseessä trumpetti (8 kpl). Muut olivat yksittäistapauksia:
- valtatiet 3 ja 9 kääntyvät Tampere E:ssä järjestelmäliittymässä
- Jyväskylän Aholaidassa (valtatiet 4, 9, 13 ja 23 kääntyvät) on modifioitu trumpetti, jossa tyypillisten ramppien lisäksi Vaajakosken moottoritie jatkuu suoraan Jyväskylän keskustaan
- Lohjan Muijalassa vt 25:lle on omat ramppinsa, jotka ohittavat pisaraliittymän ympyrät
- Helsingin Tattariharjussa vt 7 kääntyy haarautumassa