Teillä ja Turuilla aika tarkkaan kymmenen vuotta sitten artikkelissa Lahden eteläinen kehätie suhtautui kovin skeptisesti tien syntymiseen silloisessa poliittisessa ilmastossa ja lupasi vieläpä olla pidättämättä henkeä valmistumista odotellessa. Päätöksentekijöiden palikat viimein osuivat paikalleen ja kesällä 2018 palattiin asiaan artikkelissa Iisakin kirkko, Lahti töiden viimeinkin päästyä alkuun.
8..12.2020 se sitten avattiin. Kymmenen vuoden hengityksen pidätys olisi voinut käydä terveyden päälle.
Uudella tiellä on pituutta noin 13 kilometriä ja se länsipäästään liittyy nelisen kilometriä pitkään aiemmin rakennettu moottoriliikennetien pätkään. Renkomäen-Hollolan tien 296 länsipuolella tie on kaksikaistainen moottoriliikennetie ja itäpuolella nelikaistainen moottoritie.
Lahden itäpuolella tien linjaus on ratkaistu siten, että valtatiet 4 ja 12 kulkevat yhtä matkaa yhden liittymävälin. Tässä kohdassa siis itä-länsi-suuntainen tie kääntyy pohjois-etelä-suuntaiseksi. Nelostielle on rakennettu uusi Kujalan liittymä, joka on saanut numeron 17A. Joutjärven liittymän numero 17 on vaihtunut numeroksi 17B.
Nelostielle laskeudutaan kummastakin suunnasta loivasti vasemmalle kaareutuvaa ramppia siten, että nelostielle liittyminen ja siltä erkaneminen tapahtuu omaa kaistaansa pitkin.
Kehätieltä nelostielle liittyvä ramppi
Haarautuminen nelostieltä kehätielle
Tietä suunniteltiin ja sen linjauksesta kinattiin 50 vuotta ja sinä aikana kaupunki laajeni etelään siten, että tie oli pakko viedä kaupunki-infran halki. Niinpä tiessä on kaksi tunnelia, pituudeltaan 400 ja 1200 metriä.
Koeajo tapahtui päivä tien avaamisen jälkeen. Viitoitus uudelle tielle oli vielä tuolloin osin keskeneräinen, mutta muutostyöt olivat käynnissä.
Kaksikaistainen osuus kulkee maisemassa, jossa tie on kohtisuorassa maaston muotoihin nähden. Patiomäen lävitse kuljetaan noin 30 metriä syvän kallioleikkauksen lävitse. Osuudella on myös 230- ja 280-metriset laaksosillat. Korkeimmat siltapilarit ovat 30 metrin luokkaa.
Pääosa tarvittavista massoista on otettu itse tielinjalta
Sujuvan tien vastineeksi on tarjottu hieman yllättäviä viitoitusratkaisuja.
Länteen kuljettaessa viitoitus alkaa Tampere-viitoin ja tien numeroina ovat 12 ja katkoreunainen 54. Hennalan liittymän kohdalla viittoihin ilmaantuu lisäksi numero 10. Seuraavaksi Tampere-nimen rinnalla näytetään 10-kaukokohde Hämeenlinna. Vieläkään emme tiedä, minne 54 johtaa.
Kaksikaistaiselle osuudella päädyttyä salaisuuden verhoa raotetaan ja kolmantena kaukokohteena esitetään Forssa. Ratkaisu on melko yllättävä siksi, että kun 54-tielle käännytään, Forssa katoaa viitoituksesta tyystin ja kaukokohteeksi vaihtuu Riihimäki. Forssaan viitoitetaan vasta Riihimäelle päästyä.
Tämä ehkä on yksi operaatio siinä, että tievaltio haluaisi muuttaa nykyisen kymppitien itäpään kantatieksi ja siirtää Lahden ja Turun välisen pääreitin kulkemaan Riihimäen kautta. Motiivi tälle lienee se, että Hämeenlinnan ja Tuuloksen välisen 1950-luvun rännin parantaminen tunnutaan koettavan vastenmieliseksi. Tahtoo vain olla niin, että numerologiaan perustuvat strategiat eivät ole viime vuosikymmeniä olleet järin tehokkaita.
Toinen viitoitukseen liittyvä seikka on horjuvuus sekä siinä, viitoitetaanko Lahteen vai Keskustaan ja siinä, onko tienumerot katkoreunaisia vai eivät. Jopa saman liittymän viitat ovat paikoin eri paria
Lähestytään seututien 140 liittymää. Viitoitus Lahteen, tienumeron reuna yhtenäinen
Sama liittymä, sama ramppi. Nyt kohteena onkin Keskusta ja numeroon vaihtunut katkoreunus.
Vaikuttaakin siltä, että viitoitus on annettu useamman kuin yhden suunnittelijan tehtäväksi ja kaverille ei ole vahingossakaan kilautettu.
Itään päin on kaukokohteet Kouvola, Jyväskylä ja Helsinki viitoitettu koko tien matkan. Liipolan tunnelin suulla joukkoon tummaan liittyy vielä Mikkeli.
Oma kertomuksensa on Kujalan liittymä. Kulku lännestä etelään ja erityisesti etelästä länteen on tehty varsin hankalaksi. Helsingin suuntaan pääsee yhden liikenneympyrän kautta, mutta Helsingistä kehätielle kuljetaan koiranluuliittymän kahden liikenneympyrän kautta ja sen jälkeen kadunkulmasta kääntymällä. Viitoituksen suunnittelija ei ole osannut päättää, pitäisikö tämä reitti viitoittaa sinisellä vai vihreällä. Siksi hän on päätynyt sekä että ‑ratkaisuun.
Erkaneminen etelästä Tampereen suuntaan. Sininen.
Rampin yläpäässä on vaihdettu vihreäksi.
Kehätien valmistuttua valtatie 12 on peräti kahdeksan TOTSOn valtatie. Käsitettä avataan artikkelissa TOTSO. Tie siis kääntyy kahdeksan kertaa, mikä taitaa olla Suomen valtateiden ennätys: Kerran Raumalla, kahdesti Huittisissa, kahdesti Tampereella, kahdesti Lahdessa ja vielä käännyttäessä Kouvolaan.
Teillä ja Turuilla kehuu:
- Sitä, että tie saatiin viimeinkin aikaiseksi
- Järjestelyjä nelostien kanssa yhteisellä osuudella
- Näyttäviä kallioleikkauksia tien länsipäässä
- Suoraa ramppisiltaa nelostien liittymässä
- Valoisia tunneleita
- Viitoituksen epäyhtenäisyyttä
- Kujalan liittymän reittejä etelän suuntaan ja eritoten etelän suunnasta
16 kommenttia:
Mahtaneeko Kujalan liittymästä tulla erityisen suosittu lännestä etelään ja etelästä länteen suuntaaville. Renkomäen liittymä kun on tälle liikenteelle kätevämpi. Mutta silti, aika mutkikkaaksi on onnistuttu liittymä tekemään.
On toki selvää, että tien pääliikennesuunta on itä-länsi. Siitä huolimatta ohikulkutie, jonka ohittamiseen katuverkon kautta ohjataan rakenteellisin ratkaisuin, on konseptina epätavallinen.
Projektia tiiviisti seuranneena ja ex-lahtelaisena muutama huomio valmiista tiestä:
-Kujalan liittymä on kummallinen säästömalli, jossa liikenne ohjataan katuverkon kautta (vrt. Kehä I:n ja 3-tien risteys)
-Kujalan liittymän liikenne on melko varmasti laskettu alakanttiin, koska ohitustie on nyt ylivoimaisesti paras reitti Launeen markettikeskittymään kauempaa tuleville ja sieltä pois
-En muista nähneeni missään, että kahden moottoritien(!) risteys olisi katuverkon kautta - poislukien jotkin väliaikaiset viritykset
-Uudenmaankadun eli 167-tien 2+2 uudistus jäi torsoksi umpisurkeiden liikennevaloristeysten takia > ohitustie sujuvampi > Launeen liittymä kuormittuu, kuten Kirkkonummen sisääntulo 51-tiellä
-1+1 tulee olemaan riittämätön nopeasti 54-296-teiden välillä
-54-tien risteys on myös outo säästömalli, kun mietitään, että 54-tie on tärkeä reitti idästä länteen. Liittymä ei ole puolineliapila, joka toisi vapaan oikean ilman risteävää liikennettä idän suunnasta. Lisäksi liittymässä on surkea näkyvyys juuri tässä kriittisimmässä kääntymissuunnassa raskaalle liikenteelle. Outoa siksi, että tilaa olisi ollut rakentaa puolineliapila ihan kevyestikin
Antaisin projektin kokonaisuudelle arvosanaksi 7/10
Seuraamisen arvoista on myös 140-tien kuormituksen lisääntyminen Lahden keskustaan ohitustieltä. Tämä on nopein reitti lännestä tuleville, mutta tien kapasiteetti ei kestä millään ruuhkia.
Vau, taas nopea raportti uudelta tieosuudelta! Tosin Klaukkalan ohikulun raportin jälkeen osasinkin vähän odottaa tätä.
Näin ison tiehankkeen avaaminen on iso merkkipaalu. Onko tämä jopa kallein kerralla Suomessa avattu tiehanke? Tämä on ollut myös ikuisuushanke, joka on tosiaan ollut suunnittelupöydällä jo kymmeniä vuosia, joten siinäkin mielessä tämä on iso juttu.
10 vuotta on tiehankkeissa lyhyt aika ja 10 vuoden sisällä toteutettavat hankkeet ovat tässä genressä lähiajan hankkeita. Näissä piireissä hengityksenpidätysaika on helposti sen 10 vuotta. ”Ihan kohta” tulevissa hankkeissakin kestää helposti 30 vuotta. Muistan itse 1990-luvun puolivälissä Tampereen itäisen ohikulkutien valmistuessa, kuinka puhuttiin että moottoritien jatko ysitietä Oriveden suuntaan Ruutanaan asti toteutuu alle 10 vuoden kuluessa. Vieläkin se on vain paperilla ja yksiajorataisen tien KVL on yli 20000.
Kuvissa pistää silmään Patiomäen kallioleikkaus, jossa ei ole varauduttu toiseen ajorataan. Kun se joskus kuitenkin rakennetaan, joudutaan tie varmaan katkaisemaan kokonaan louhintojen ajaksi.
Sinänsä lohdullista, että suurin korjaustarve liittyy viitoitukseen. Se on korjattavissa suhteellisen helposti – ja vielä pelkällä suunnittelukustannuksella siinä vaiheessa, kun viitat joskus uusitaan nykymallisiksi.
Vaikka nelostietä kuljetaankin liittymävälin verran, ei siinä tarvitse vaihtaa edes kaistaa, koska nelostielle vt 12:lta liittyvät kaistat jatkuvat suoraan vt 12:na erkanevina kaistoina. Tampereen suunnasta tullessa nelostielle liittyessä ei tarvitse kääntyäkään, koska moottoritien oikea kaista jatkuu suoraan nelostielle.
Vt 12:n päiden TOTSO:t on muuten vähän omalaatuisia. Raumalla TOTSO on vain koska vt 12 on viitoitettu satamaan, mikä on Suomessa aika harvinainen ratkaisu. Ehkä mallia on haettu vanhasta kilpakumppanista Porista, jossa Mäntyluoto on kuitenkin kaukana keskustasta. Kouvolassa taas sisääntulo kaupunkiin on viitoitettu valtatieksi, mikä sekään ei ole mikään pääsääntö. Yhtä lailla Raumalla vt 12 voisi päättyä vt 8:lle ja Kouvolassa vt 6:lle.
Vt 10:n ja kt 54:n rooli tuntuu olevan yksi ikuisuuskysymys, josta on tehty historian saatossa monen monta selvitystä, mutta lopullista ratkaisua ei ole näkynyt. Nykyisellään Turku – Lahti on nopeampi kt 54:ää pitkin, mutta jos vt 10:tä parannettaisiin, tulisi siitä nopeampi. Sekä vt 10 että kt 54 kiertävät aika paljon. Vt 10:n oikaisua Hämeenlinnan ja Hämeenkosken välillä on selvitelty, mutta siitä ei ole seurannut edistettävää hanketta. Hämeenlinnan ja Lahden välillä on joka tapauksessa paljon näiden kahden kaupungin välistä liikennettä, joten sitä reittiä ei voi jättää kuitenkaan oman onnensa nojaan. Hämeenlinnassa vt 10 menee kaupunkirakenteen läpi ja läpikulkevan liikenteen sujuvoittaminen vaatisi kalliita ratkaisuja. Katumajärven alittavaa tunneliakin on arvioitu, mutta se on todettu liian heikoksi kannattavaksi.
Vielä muutama vuosi sitten vt12 oli Suomen eniten liikennevaloja sisältänyt tie. Nyt on valmistunut Tampereen rantatunneli ja Lahden eteläinen ohikulkutie ja tuo titteli lienee siirtynyt jollekin muulle tielle.
Kujalan liittymästä tulee mieleen Seinäjoen ohikulkutien eteläisin liittymä, joka on myös ihmeen vaikeasti toteutettu. Kujalassa etelä-länsi ja länsi-etelä suuntaiset liikennevirrat risteävät toisensa ja sama on Seinäjoellakin Jalasjärven ja Seinäjoen keskustan välinen liikenne. Seinäjoella on liikennevirrat pienemmät ja Kujalassa toisenlainen toteutus olisi varmasti ollut selvästi kalliimpi, mutta Seinäjoella olisi voitu tehdä paljon parempi ratkaisu kuta kuinkin samalla hinnalla. Äänekosken uudessa Kotakennään liittymässä on vähän samaa. Siinäkin Äänekosken ja Jyväskylän väliset liikennevirrat risteävät.
En oikein ymmärrä näitä ratkaisuja, jotka ovat olevinaan ehkä hienoja, mutta ilman mitään käytännöllisyyttä.
Eikös tuo Kotakennään liittymä ole aivan tavallinen AB-puolineliapila, jossa liikenneympyrät ramppien yläpäässä?
No joo sikäli, mutta tarkoitin lähinnä tuota, että Jyväskylästä Äänekoskelle suuntaava liikenne joutuu väistämään Äänekoskelta Jyväskylään suuntaavaa liikennettä (kuten Kujalassa ja Seinäjoella), joka on jos ei poikkeuksellista niin typerää. Lisäksi tuon uuden Kotakennään liittymän myötä kulku Äänekoskelle ja etenkin Äänekoskelta Jyväskylään vaikeutui.
Totsoilun ennätys kai on sentään 23-tiellä: 2 Parkanossa, 4 Jyväskylässä, 1 Hankasalmella, 3 Pieksämäellä, 1 Liperissä, yhteensä 11. (Vai oliko Liperissä päätepiste? No sittenkin se olisi 10.)
Joskus vuosituhannen alun suunnitelmissa väläytettiin sellaistakin että Kujalan liittymä olisi ollut kiertoliittymä. Aika erikoinen ratkaisu moottoritielle olis ollut. Tietysti moottoritie olis katkennut liittymän kohdalle.
Ruotsissa Linköpingissähän on kiertoliittymä kahden moottoritien liittymässä (tiellä 34, liittymässä E4:n kanssa, olkoonkin että E4 kulkee omassa tasossaan yli). Se on jonkinlainen ellipsi, pitempi halkaisija jotain 600 metriä.
Onkin muuten jännä tuo Linköpingin "kiertoliittymä", Google Mapsilla sitä tuli kierros käytyä läpi. Ei ole laisinkaan symmetrinen, pääosa kaksikaistaista, mutta yksi pätkä yksikaistaista ja lisäksi ympyrän sisäpuolella on outo "pysäköintialue" vieläpä niin, että sinne menevä ja ulostuleva tie risteävät omassa silmukassaan", joka muistuttaa enemmänkin lasten autopeliä!
Oheinen kuva kohdasta, jossa tuo parkkialueelta tuleva tie liittyy vasemmalta kaiteen takaa. Huomaa, että "ohituskielto" tarkoittaa kaistanvaihtokieltoa vasemmalle kaistalle, tiellä ei ole kaksisuuntaista liikennettä!
https://www.google.com/maps/@58.4336058,15.5335827,3a,75y,89.86t/data=!3m6!1e1!3m4!1sY5K2NZOYRXIfvLgFBu_pPA!2e0!7i13312!8i6656
Tuo Linköpingin pysäköintialue lienee jonkinlainen ratsiapaikka. Tuosta Street Viewistäkin näkee että normaalisti sinne on ajo vallan kielletty.
Pahoittelut Matille, tässä nyt eksytään vähän aiheesta...
On vähän makuasia, onko Linköpingin läntinen sisääntulo verrattavissa suomalaiseen moottoritiehen. Suomessa kyseinen pätkä olisi todennäköisesti nelikaistainen maantie tai katu.
Ympyräliittymiä on Suomessakin, tosin vähänlaisesti, muun muassa Vt3/Vt11 Nokialla. (Tosin koiranluuliittymät ovat topologisesti liikenneympyröitä, pääätien suunnassa litistettyjä.) Vähän samanlainen ympyrä oli ehdotuksena Kujalaankin; tosin siihenkin oli sotkettu katuverkon yhteyksiä.
Mitä Linköpingin liittymään tulee, se on vanha, vanhanaikainen ja aivan täysin pas... ööh... verraten huono. Valtavan suuri viritys, mutta minimaalisen mittaiset sekoittumisalueet. Lännestä ja pohjoisesta saavuttaessa vasemmalle kääntyvät joutuvat vaihtamaan kaistaa neljästi.
Liikenneympyräliittymä on verraten suosittu ratkaisu muun muassa UK:ssa. Siellä sitä näkyy joissakin kohdissa myös moottoriteiden välisissä liittymissä, mm M25/A1(M). Nämä ovat melko säännönmukaisesti liikennevalo-ohjattuja juuri lyhyiden sekoittumisalueiden takia.
Oletin keskustelussa tarkoitettavan, ettäkö kiertoliittymä olisi itsessään osa moottoritietä. Sellaistahan ei Suomessa ole eikä kovin pienellä kaarresäteellä viitsisi tehdäkään. Eikä ehkä muutenkaan.
Toisaalta tuntuu vähän ikävältä ajatus, ettäkö kahden moottoritien liittymässä, vieläpä tietynnumeroisella moottoritiellä pysyttäessä, pitäisi siirtyä välillä moottoritieltä pois.
Liikenneympyräpuheella ehkä viitataan Renkomäki-vaihtoehdon suunnitelmaan, josta on kuva aiemmassa artikkelissa Iisakin kirkko, Lahti. Kujala toteutettin hyvin pitkälti vuoden 2002 yleissuunnitelman periaateratkaisun pohjalta.
Saattaa aiheuttaa autoilijoille aika paljon hämmennystä, kun Forssa katoaa tyystin opasteista kantatielle käännyttäessä, aika harvinaista että kaukokohde katoaa yhtäkkiä opasteista. Vasta Riihimäellä seuraavan kerran opasteissa lukee Forssa.
Lähetä kommentti