22.6.2022

Käärmettä pyssyyn

Teillä ja Turuilla palaa jälleen kerran mieliaiheeseensa, Vaasan ja Jyväskylän välisen liikenteen ohjaamisen paikoin kylätietasoiselle valtatielle 18. Lähemmäs 30 vuotta on nyt yritetty työntää käärmettä pyssyyn.

Taustalla on se, että Tievaltio syystä tai toisesta karsastaa valtateiden 13 ja 16 muodostamaa reittiä Lapuan, Kyyjärven ja Saarijärven kautta. Se on tietä 18 kaikkiaan 14 kilometriä pitempi, mutta toisaalta asiallisessa kunnossa koko matkaltaan. Lisäksi reitti on muuttunut vieläkin edullisempaan suuntaan, kun moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen on rakennettu.

Koominen operaatio oli tien 16 numeroinnin katkaiseminen Ylistaroon, jossa reitit haaratuvat ja Vaasan–Ylistaron osuuden numerointi sen sijaan valtatieksi 18. Uusimpia operaatiota oli Ylistaron Pelmaan haarautumiskohdan muuttaminen siten, että pääliikennesuunta on tie 18.

Valtatie 16 siis viitoitetaan Ylistarossa Lapualle, noin 30 kilometrin päähän. Taitaa olla Suomen valtateiden lyhyin viitoitusväli tilanteessa, jossa tie jatkuu viitoitettavan kaukokohteen jälkeen; pois lukien satamiin ja rajoille kulkevat pätkät.

Mutta käärmeemme onkin viekkaampaa laatua, samaan tapaan kuin paratiisissa. Se pyrkii luikertelemaan pois pyssystä, ja vieläpä aika onnistuneesti.

Ylistarossa on Pelmaan risteyksen jälkeen valtatiellä 16 matkaa noin 1,1 ensimmäiseen risteykseen, jossa kaukokohteena on Lapuan sijaan Jyväskylä. Mutta eihän Lapualle ajettaessa noita katsella.

Mutta matkaaja ei ehdi edes Ylistaron kirkon edustalle, kun noin 1,5 kilometrin päässä vastassa on etäisyystaulu, joka osoittaa kaukokohteena Jyväskylää. 

Taitaa olla Suomen ainakin valtatieverkolla siinä urheilulajissa, kuinka nopeasti kaukokohde vaihtuu ennen edelliseen saapumista. Päätieverkon laajuisessa kilpailussa Ylistaro jää kakkoseksi kantatielle 57, joka peräti kadottaa kaukokohteensa.

3 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Kaukokohteet ovat välillä...mielenkiintoisia. kantatie 88:lla länteen (no. Luoteeseen) mennessä tien päätepiste ei pääse opasteisiin ennen Pulkkilaa. Kyllä se sentään etäisyystauluissa mainitaan. Hupaisaa kyllä, etäisyys tähän kaukokohteeseen on 2 km tarkkuudella sama kuin opasteissa esiintyvään ylivoimaiseen kaukokohteeseen.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Pääliikennesuunnan kääntäminen Pelmaan risteyksessä oli sinänsä ihan perusteltua, koska Vaasan ja Seinäjoen välinen liikenne on suhteellisen vilkasta ja liikennettä on siksi enemmän valtatien 18 suuntaisesti kuin valtatielle 16.

Matti Grönroos kirjoitti...

Pääliikennesuunnan muutos perustui H/K-lukuun 3,4 eli parin miljoonan hankkeelle oli saatu löydetyksi seitsemän miljoonaa yhteiskuntataloudellisia hyötyjä. Nämä syntyivät suurimmata osin aikasäästöistä, jotka oli kyetty arvioimaan peräti viiden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tämä laskelma vain vahvistaa sitä käsitystä, että H/K-laskemat ovat niin herkkiä, että niillä voi perustella aivan mitä tahansa. Tämän tietävät vähintään ne, jotka ovat töissään "päässeet" soveltamaan Kepner-Tregoeta tai vastaavaia menetelmiä.

Pääliikennesuuntien kääntö on kohtalaisen harvinainen toimenpide. Pelkästään liikennesuunnan volyymien perusteella sellainen olisi lähimaastossa hyvä tehdä muun muassa Laihialla kolmostien ja 18-risteyksessä tai vaikkapa Vaasan ohitustien kummassakin päässä. Isommilla luvuilla sellainen olisi perusteltua esimerkiksi vt1:n ja Kehä I:n liittymässä. Tällaisia ei liene kukaan ehdottanut, mutta Ylistarossa muutos oli suorastaan välttämätön. Ajatus siitä että tarkoitus oli nimenomaan käärmeen öljyäminen ei ole kaukaa haettu.