Ruotsin suurvalta-asema kuivui kokoon vuonna 1721, kun se suuren Pohjan sodan päättäneessä Uudenkaupungin rauhassa menetti Venäjälle pohjoisen Baltian, Inkerinmaan ja Suomen kaakkoisosan. Ruotsi yritti hattujen sodassa vuosina 1741–1743 revanssia, mutta se päättyi mahalaskuun ja suurempiin aluemenetyksiin. Rajanveto ei ollut kovin älykkäästi tehty: Raja mutkitteli niin, että Puumalansalmi oli Ruotsin ja Savonlinnan salmet Venäjän. Kumpikaan ei siten kyennyt hyödyntämään Saimaan väylästöä, koska se katkesi rajaan useita kertoja.
Tätä tilannetta kesti vuosina 1743–1809. Venäläiset yrittivät ratkaista Lappeenrannan linnoituksen ja Olavinlinnan välisen liikenteen rakentamalla omalle puolelleen kannasten läpi neljä kanavaa. Nämä Suvorovin kanaviksi kutsutut olivat lähinnä veneille mitoitettuja.
Raja kulki Sulkavan Vekaransalmessa, jossa Saimaan väylä kulkee.
Vekaransalmi
Sulkavan ja Imatran välisellä maantiellä, nykyisellä seututiellä 438 oli vielä 1960-luvun puoleen väliin saakka kaksi lossiyhteyttä. Vekaransalmen lisäksi oli lossi Pajasalmessa Säviönsaaren luoteispäässä, kun Vekaransalmen lossi oli kaakkoispäässä. Vekaransalmeen oli saatu moottorilossi vuonna 1936. Pajasalmeen syntyi puolikilometrinen pengertie ja ajan tavan mukaisesti minimalistinen silta, kahdeksan metriä, mutta Vekaransalmen kautta kulkee Saimaan syväväylä, jota ei pengertiellä katkaistakaan. Silloilla pitää olla alikulkukorkeutta 24,5 metriä.
Kiinteä yhteys valmistui vasta vuonna 2019, kun Vekaransalmen silta valmistui. Se on hieman eri kaliiperia kuin Pajasalmen kahdeksanmetrinen: Pituutta on 639 metriä ja alikulkukorkeutta vaaditut 24,5 metriä.
Pitkä on
Sillalle ei sovi pysäköidä, mutta pohjoispäässä on pieni pysäköintialue siltabongareille
Silta on kaarella
Alikulkukorkeus on asianmukainen
Sillalle noustaessa ei toista päätä näe
Vanha lossirantaan päättyvä tie
2 kommenttia:
Näistä korkeista silloista tulee mieleen lähes yhtä korkea pussinperällä sijaitseva Toijansalmen silta jonka alta ei kulje edes veneväylää. Silta on seissyt jo pari vuosikymmentä tavallaan kaiken varalta korkeana. Saapa nähdä ehtiikö silta viettää 3-kymppisiään ennenkuin väylä saadaan rakennettua..
Toisaalta kyllä, Toijansalmen rannat ovat jyrkät ja silta on rakennettu suunnilleen rannan maaston tasolle. Todennäköisesti matala silta olisi tullut kalliimmaksi, koska sellaisen rakentaminen olisi edellyttänyt myös lossirantaan tulevien melkoisen jyrkkien teiden muokkaamista uuteen uskoon. Itärannalla lossirannan tie nousi noin 30 metriä noin 300 metrin matkalla ja länsirannallakin noin 20 metriä. 10 prosentin nousu ei ole oikein hyvä juttu.
Kutilan kanavan mahdollisella rakentamisellahan tuota myös perusteltiin.
Tielaitoksen tiedottajalla kävi kämmi, kun sillan valmistumisesta kertoneeseen lehdistötiedotteeseen tuli sillan korkeudeksi 123 metriä 23 metrin sijaan. Se korjattiin pikapuoliin, kun lähestyin tiedottajaa sähköpostilla, jonka otsikkona oli "huikean korkea silta".
Lähetä kommentti