Heinäkuussa tehdyn tutkimusmatkan raportti on sitten julkaistu. Matka oli kolmas osa sarjasta, jossa seurataan vanhojen pitkien valtateiden reittiä, pohjana alkuperäinen vuoden 1938 linjaus.
Tällä kerralla kohteena oli valtatie 8 Turusta Ouluun. Mutkien ja kiemuroiden koluamiseen kului neljä varsin pitkää päivää.
Toisin kuin aiemmat nelostieprojekti ja kolmostieprojekti, tämä kasitieprojekti oli vanhojen karttojen tulkinnan osalta paikoin haastavaa. Vanha tielinja on pääosin ollut nykyisen valtatien pohjana ja hyvin monessa paikassa kadonnut. Niinpä aika monen mutkan kohdalla oli vastassa pohtiminen, onko tämä vanhaa valtatietä vain jotain muuta.
Lukuun ottamatta Raahen ja Limingan väliä vanha tie ei kovin kaukana nykyisestä kulje. Mutkilla se on ollut. Kuten tekstistä käy ilmi, tienoikaisulla on Vaasan ja Oulun väli lyhentynyt peräti noin 75 kilometriä.
Vaasan ja Porin välillä rakennettiin 1700-luvun lopulla valtiovallan komennosta uutta rantatietä kiemuraisen Ahlaisten–Merikarvian–Siipyyn reitin tilanne. Se tehtiin niin suoraksi, että siitä on kovin vähän jäänyt ylitse vuonna 2024 dokumentoitavaksi.
https://tiet.mattigronroos.fi/Kasitie2024
6 kommenttia:
Mielenkiintoista, pitääpä paremmalla aikaa käydä koko reitti läpi. Aivan kaikkia kiemuroita ei ole tekstissä mainittu, esimerkiksi Alhonmäen tienoilla Siikajoella on 1987 valmistunut mutkanoikaisu, jossa vanha osuus on edelleen ajettavissa osana Klingsporintietä. Tuo Suomen sodan antisankari on nykypäivän asukkailta kuivaa huumorintajua osoittaen oman tiensä, tien, jota pitkin oli itse jo jatkanut Lumijoelle armeijan taistellessa Siikajoen kirkolla. Toinen, edelleen ajettavissa oleva oikaisu, myöskin vuodelta 1987 on Karinkannan kylän ja Siikajoen kunnanrajan välillä.
Tuosta Siikajoen(kylän) vanhasta sillasta on muistelu sota-ajalta. Ei satavuotias silta silloinkaan enää parhaassa kunnossaan ollut, joten raskaalla asevelikolonnalla panssareineen oli tiettyjä hankaluuksia ylityksessä. Varovasti oli mentävä, mutta yksikään ajoneuvo ei sentään joenpohjaan päätynyt. Huonompi tuuri oli siltaa purkaneella kaivinkoneella 1981...
Juu, jokaista mutkan oikaisua ei ole mainittu.
Klingsporhan sai Suomen armeijan komentajan hommista kenkää. Kuninkaan käskykirje saapui kesken Lohtajan aseleponeuvottelujen. Varmaankin kohensi neuvotteluasemia.
Onpa mielenkiintoinen tarina. Tällaisia vapaamuotoisia tutkimusartikkeleita ei liikaa löydy tavallaan niinkin arkisesta asiasta kuin valtatie. Aihe on sellainen että ihminen tahtoo usein käsitellä asiaa vain oman aikakautensa näkökulmasta. Kun laajennetaan kokonaisuuden tarkastelu riittävän pitkälle aikajanalle, huomataan että muutoksia ja kehitystä onkin aika lailla tapahtunut. Aiheesta tuli mieleen yksi kysymys. Takavuosina Vt8 eli rantatie oli ainakin Tampereen suunnalta suht kelvollinen vaihtoehto pohjoiseen ajettaessa nelostien rinnalla. Mutta milloin sen läpi ajaminen oli sujuvimmillaan, jos asiaa tarkastellaan vain pitkämatkalaisen liikenteen kannalta. Jonkinlainen mielikuva vie jonnekin 80-luvun lopulle, aikaan juuri ennen talvirajoitusten tuloa ja sitä kautta joidenkin rajoitusten alentumista pysyviksi. 90-luvulla alkoi hiljalleen tien kehittäminen joka tarkoitti liikenneympyröitä, kanavoituja liittymiä, entistä alempia pisterajoituksia sekä liikennekameroiden tuloa. Nykyään tie on varsinkin pohjoisilta osiltaan varsin työläs läpiajettava. En toisaalta osaa sanoa kuinka paljon 2000-luvun nelikaistaosuudet ja ohituskaistat nopeuttavat ajokokonaisuutta koko matkan osalta Turusta Ouluun. Tai vaikkapa Kokkolasta Ouluun. Jääkö asia subjektiiviseksi muistikuvaksi vai onko jollain aiheesta kättä pidempää vertailutietoa?
Onhan tuo liikenneympäristö muuttunut melko paljon. Toisaalta tulostakin on syntynyt. Liikennesuoritteeseen suhteutettu liikennekuolemien määrä on pudonnut 95 prosenttia 50 vuodessa. Nopeusrajoituksilla, kanavoinnilla, liikenneympyröillä ja muilla sellaisilla on oma osuutensa tähän lukemaan.
Kasitiellä Kokkolan ja Limingan Haaransillan välillä taitaa olla kokonaista kaksi ohituskaistaparia, kumpikin Limingan ja Raahen välillä. Tie on periaatteessa varsin sujuva, mutta raskasta liikennettä on paljon ja tien liikennemäärien takia ohitusmahdollisuuksia on rajallisesti. Liikenneympyröitä Haaransillan ja Kokkolan välillä on kolme: yksi Raahen edustalla ja kaksi Kalajoki Cityssä.
Nopeusmittarin osalta sitten pitääkin olla tarkkana. Tien varressa on paljon asutusta ja tieliittymiä. Pari vuotta sitten Digiroadista laskeskelin, että Haaransillan ja Kokkolan välisellä 175 kilometrin osuudella nopeusrajoitus vaihtuu noin 50 kertaa.
Vaasan ja Kokkolan väli on samansuuntainen. Porin ja Vaasan väli on varsin sujuva, mutta Turku-Pori on ollut suorastaan epämiellyttävä. Sinne on viime vuosina tehty useita ohituskaistoja, eli tilanne on parempaan päin. Turku-Säkylä-Eura-Harjavalta-Pori on oiva vaihtoehtoreitti.
Sattuneista syistä on tuota Kehäkolmosen sisäpuolen ja Oulun väliä tullut suhatuksi kerta jos toinenkin. Jos ei ole vahvoja aikataulupaineita, sekä nelostie että kasitie yleensä jäävät pois vaihtoehtojen joukosta. Tampereen suunnalta Ouluun kohtalaisen mukava reittejä ovat 9-66-19-63-86-8 eli Orivesi-Lapua-Kauhava-Ylivieska-Oulu ja sen variantti 9-58-13-63-86-8 Keuruu-Karstula-Kyyjärvi. Jyväskylän-Viitasaaren parannusten valmistuminen saattaa kääntää vaakaa nelostien suuntaan, varsinkin kun hiljaiseen aikaan vaihtoehtoreittien palveluiden tarjonta on osapuilleen nolla.
Valittujen Palojen Suomen Matkakartasto vuodelta 1983 sisältää pääteiden ajoaikataulukon. Kasitien osalta ajoajat ovat seuraavat:
- Turku-Pori 2:00
- Pori-Vaasa 2:30
- Vaasa-Kokkola 1:40
- Kokkola-Oulu 2:40
TomTomin reitinsuunnittelu, joka antaa yleensä hämmentävän hyviä arvioita, antaa vastaaville väleille seuraavat ajat, kun lähtöajaksi on annettu tulevana maanantaina aamuyhdeksän: 1:40, 2:13, 1:28 ja 2:31.
Tuo Raahen. Liikenneympyrä on pitkään ollut lähinnä nolostuttava "Raahenportin" johtaessa lähinnä Ruonanojan rutakkoon. Nyt viimeinkin kauppakeskus on rakenteilla, ja ehkäpä joskus toteutuvat suunnitelmat kääntää kt88 päättymään ko ympyrään.
Muita alueen haaveiden tynnyrin hankkeita ovat ohituskaistaparien lisääminen molemmin puolin Revonlahtea ja tienparannus välillä Haaransilta-kt86 liittymä. Tähän liittyy myös suunnitelma Haaransillan muuttamisesta eritasoliittymäksi.
Tuo Kokkola-Oulu -välin 9 minuutin ajoajan lyheneminen ilmeisesti selittyy Haaransillasta alkavalla moottoritieosuudella jota ei ollut vielä 1983. Muutenhan nopeusrajoitukset ovat pitkälti pudonneet 80-luvun tasosta. Toisaalta nuo kartastoihin merkatut ajoajat lienevät pyöristyksiä joissa hitainkin ehtii perille. Mitä muuten Tomtom antaa ajaksi jos lähtö Kokkolasta olisi vaikkapa klo 01, jolloin oletettu lyhytmatkalainen läpiajoa hidastava paikallisliikenne on vähäisimmillään?
Lähetä kommentti