Yksi maan valtatieverkon noloimmista kohdista on saamassa investointirahaa. Valtatielle 12 Uudenkylän ja Tillolan väliselle 26 kilometrin mittaiselle osuudelle on valmistunut tiesuunnitelma. Ensi vuoden budjettiin on näillä näkymin tulossa vihreää valoa tiesuunnitelman toteuttamiselle.
Tiesuunnitelman yleiskartta
Valtio ei kuitenkaan olisi valtio, jos se rakentaisi koko pätkän kerralla. Ei toki, vaan valtuudet koskevat itäistä puolikasta Mankalan ja Tillollan välillä. Käytännössä siis rakennetaan Kausalan ohikulkutie.
Jostain syystä tieosuus on jäänyt lapsipuolen asemaan ja sen liikennetekniset ominaisuudet varsin pitkälle seuraavat 1930-luvun normeja. Kausalan taajamassa ajetaan kilometrikaupalla. Uudenkylän itäpuolella tie on mutkainen sekä vaakasuoraan että ylös-alas-suuntaan.
Arola
Kausala
Valtuudet rakentamiseen ovat budjettiriihen tietojen mukaan 92 miljoonaa. Vuodelle 2025 budjetoidaan kuitenkin vain kokonaista yksi miljoona, jolla ei monta lapionheilautusta osteta. Käytännössä hanke on siis jatkossakin poliittinen pelinappula.
Toteutumisen edellytys on valtion ja Lahden seudun kuntien MAL-sopimuksen syntymistä. Joku voisi kutsua menettelyä kiristykseksi, toinen tarjoukseksi josta ei kannata kieltäytyä.
Tillolan ja Keltin välinen osuus valmistui kahden vuoden töiden jälkeen vuonna 2019, eli kuusi vuotta aiemmin kuin uuden osuuden työt alkavat. Ekstrapoloikaamme. Todellisuudessa työt Kausalan ohikulkutiellä alkavat vuonna 2026 ja valmistunevat 2028. Tästä sitten ehkä taas kuuden vuoden päästä 2034 alkaa Uudenkylän ja Mankalan välillä ja valmistunevat 2036. Tällä tavoin valtio saa hassunhauskalla palastelupelillään muutaman vuoden tietyön venytetyksi lähes 20 vuoden mittaiseksi.
Keltin-Tillolan ohituskaistatieosuus
Sivujuonne asiassa on Rauman-Tampereen-Lahden-Kouvolan-Kotkan reitin nimeäminen E16-tieksi. Hakemuksessa UNECE:lle on hanketta kaunisteltu tavalla, josta voidaan ajatella virkamiehen taktikointikyvyn ja virkamiesmoraalin tulon olevan vakio.
According to the preliminary study attached to the initiative, the current roads along the proposed E16 extension fulfil the technical requirements of Annex II to the AGR agreement. The proposed section is part of the main road network and its maintenance is of a high standard.
The amendment would improve Finland’s connections to the west by further strengthening cooperation between Finland and Sweden and by underscoring the role of ports. Additionally, the amendment would put an emphasis on the significance of east-to-west traffic within Finland.
Varsinkin jälkimmäinen poiminta on todella vahvaa potaskaa. Rauman ja Gävlen välillä ei ole säännöllistä laivaliikennettä. Niinkin on käynyt, että juuri vuonna 2024 mainitut kaupungit ovat päättäneet lopettaa keskinäisen ystävyyskaupunkitoimintansa. Ja jos joku nyt haluaa ajaa Rauman satamasta Kotkan satamaan, valinta melko varmasti ei ole tuleva E16 vaan nopeampi, lyhyempi, parempi ja mukavampi reitti Turun ja Helsingin kautta.
5 kommenttia:
Nämä investointirahat menevät ihan tarpeelliseen paikkaan, saadaan yksi taajamassa kulkeva valtatieosuus pois.
Hallituksen ensi vuoden talousarvioesitys oikein vilisee hankkeita, joista toteutetaan vain osa. Tämän Mankala - Tillolan lisäksi niitä ovat:
- vt 15 Kotka - Kouvola, jonka rahoituksesta jää puuttumaan n. 30 miljoonaa. Liikenne- ja viestintäministeri on julkisesti sanonut, että puuttuvat rahat saadaan myöhemmin
- vt 21 Palojoensuu - Maunu, josta tehdään vain osuus Palojoensuu - Jatuni
- vt 8 Kokkolan kohta, josta tehdään vain osuus Kirkkolehdon kiertoliittymä - vt 13
- Vaasan yhdystie, josta tehdään vain vt 8:aa oleva osuus
Miljoonan määräraha ensi vuodeksi tälle hankkeelle riittää oikein hyvin, koska Väylävirasto ei kuitenkaan saisi urakkaa käyntiin ensi vuoden aikana. Esim. tämän vuoden talousarviossa päätetyn vt 9:n Lievestuoreen kohdan urakkakilpailun arvioitu aloitusajankohta on vasta ensi tammikuussa. Määrärahojen kannalta oleellista on, että eduskunta sitoutuu koko hankkeen rahoitusvaltuuteen. Sitten kun hankkeesta on tehty sitova urakkasopimus, ei sitä käytännössä voi enää keskeyttää.
Syksyn MAL-sopimusehdotuksissa on sovittu useista muistakin kaupunkiseutujen tiehankkeista valtion tieverkolla: Jyväskylään vt 4 Palokan kohta, Kuopioon vt 5 Leppävirta - Kuopio (josta eduskunta on jo muutenkin päättänyt), pääkaupunkiseudulle vt 4 välillä Kehä I - Kehä III ja Kehä I:lle Maarinsolmun eritasoliittymä, Turkuun kehätien Raision keskustan kohta ja mt 180 Kurkela - Kuusisto.
Kuinkahan monta tiesuunnitelmaa kyseisellä osuudella on ehtinyt happanemaan ilman rahoitusta?
Oulun seudulla on havahduttu siihen, ettei yhdellekään alueen valtateistä ole voimassa olevaa tiesuunnitelmaa, joten myöskään rahoitusta ei ole luvassa MAL-sopimuksen mukaisesti. Ei silti etteikö Jäälin ohitustielle, Iin ohitustielle, Nelostien jatkeelle Ala-temmeksellä tai Limingan..., no, tienparannukselle 8-tiellä olisi suunnitelmia tehty. Parasta ennen -päiväys vain on ehtinyt mennä aikaa sitten rahoitusta odotellessa.
Valtatie 12 on ollut lähestulkoon toteutusvalmis ainakin 2000-luvun lopulta joten useita suunnitelmia on kerennyt vanhentua. Myös Tampereen ja Kangasalan välillä on ollut jo silloin suunnitelma moottoritiehen joka on myös vanhentunut ainakin kerran.
Valtateitä 12 ja 15 ollaan lisäämässä eurooppatieverkkoon, tietoa meneekö läpi tulee ensi kuussa. E16-tie Gävlestä Osloon on tehty samalla lailla kuin Valtatie 18; vaihtamalla numerokyltit. Koko välille on todennäköisesti saatavilla EU-rahoitusta, tie kuuluu TEN-T verkkoon ja on puolustuksen ja huolto varmuuden kannalta merkittävä varareitti. Liikennemäärien perusteella lähestulkoon koko Rauman ja Kotkan väli on perusteltua parantaa jatkuvaksi ohituskaistatieksi.
Neljän hankkeen lista on lähinnä nolo, kun sitä verrataan Ruotsiin, johon Suomea mielellään verrataan. Lahden tuolla puolelle pelkästään uutta jatkuvaa ohituskaistatietä syntyy satakunta kilometriä vuodessa.
Mitä MAL-sopimuksiin tulee, piirikunnallisten hankkeiden ja valtakunnallisen tieverkon koplaaminen kiristysmielessä toisiinsa edustaa kovin vinoa bysanttilaista hallintokultturia siinäkin tilanteessa, että hankkeet ovat tarpeellisia.
Nyt kun tuo paikka on ajankohtainen, piti oikein tarkistaa miksi muistikuvissa oli että tietyyppi muuttuu Uusikylän moottoriliikennetien päässä hetkeksi ennen Salpausselälle nousua ja miksi osuus ei ole rakennettu profiililtaan sujuvaksi moottoriliikennetien jatkeeksi. Onkin näköjään ollut osa valtatietasoista Uusikylän ohitustietä joka on ollut sellaisenaan olemassa vain 80-luvun ajan. Ilmeisesti jo Uusikylän ohitustien lyhyttä versiota rakennettaessa on päädytty siihen että moottoriliikennetie ei kulje siitä kaukana tulevaisuudessakaan. Vai onko sitten ennakkosuunnitelmia edes ollut niin pitkälle.
Lähetä kommentti