Tästä voisi tehdä hypoteesin, että kunnanrajojen ylitysten määrä ja tien pituus korreloisivat lineaarisesti varsin vahvasti.
Mitäpä sitä spekuloimaan, lasketaan.
Ylitysten määrä ja tien pituus. Punaisella lineaarisen regression mukainen trendiviiva
Ja toden totta, korrelaatiokerroin valta- ja kantateille on +0.86, minkä yleensä katsotaan osoittavan vahvaa korrelaatiota.
Seututeille tällainen tilasto olisi varsin mieletön, koska kunnanrajojen ylitysten määrä on vähäinen. Vain kolmella on yli kymmenen ylitystä ja nämäkin ovat seututeiksi muutettuja entisiä valtateitä: 110, 140 ja 130.
5 kommenttia:
Ainahan on sitten niitä säännön vahvistavia poikkeuksia. Kyllähän tuossa kuvaajassa hyvin erottuu valtatie 21 viidellä kunnanrajan ylityksellä. Pituutta on kuitenkin mukavasti 459 km.
Yksi kantatie ei ylitä yhtäkään kunnanrajaa, mutta valtakunnanrajan... no, onko se nyt oikeastaan sama numerointi!
Vt 29 on sekin harvinaisuus, vain yhden kunnanrajan ylitys.
Juu, alle 1,0:n korrelaatio ei ole sääntö vaan peukalosääntö.
Nollan ylityksen kantateitä ei ole yksi vaan kolme: 91, 93 ja 98.
Totta, Inarilla ja Enontekiölläkin on ikiomat kantatiet, mutta niiden tapauksissa numerointi ei (enää) jatku rajan takana.
Itse olen asunut aikoinaan paikassa jonka lähistöllä oli tien laidassa lääninraja komeine rajakyltteineen. Sitten poistui lääninraja, sekä kuntaliitoksen myötä myös kunnanraja, ja lopulta kauppala jossa olin syntynyt lakkasi ja muuttui kaupungiksi. Sittemmin muutin toiselle paikkakunnalle jossa lääninraja oli myös muutaman kilometrin päässä. Tapahtui sama prosessi uudelleen. Tosin järjestys oli sillä kertaa että ensin poistui lääninraja, ja aikanaan kuntaliitos poisti kunnanrajan. Ja kunta muuttui kaupungiksi. Näistä muutoksista tulee mieleen että jos tieverkon kunnanrajojen ylityslaskenta tehtäisiin vaikka vuonna 1965 jolloin kuntien määrä on ollut suurimmillaan, keikahtaisiko tuo lista johonkin suuntaan?
Vuoden 1965 tilanteen selvittäminen olisikin kevyesti iso urakka kahdesta syystä. Ensinnäkin, noilta ajoilta ei ole riittävälle tarkkuudelle digitoitua vektorikartta-aineistoa. Ja sen lisäksi että kuntia oli paljon, kuntarakenne oli monin paikoin pirstoutuneempi valtavan enklaavi- ja eksklaavimäärän takia. Eritoten Limingan seudun vanhat peruskartat ovat tyrmääviä: pientä eksklaavia täynnä ja nelostie Oulunlahden ja Haaransillan välillä kohtaa kunnanrajan yli 20 kertaa. Kartan tarkkuus ei riitä sen selvittämiseen, kumman reunan ojaa raja kulkee. Osa alueista on syviä, esimerkiksi kunnan 1 sisällä on kunnan 2 alue, jonka sisällä on kunnan 3 alue, jonka sisällä on kunnan 1 alue.
Nämä syntyivät 1860-luvun kuntajärjestelyssä, jolloin tilojen takamaat kuuluivat saman kuntaan kuin tila itse. Enklaaveja on aktiivisesti poistettu alkaen 1990-luvulta, jolloin tehtiin lainsäädäntöä, joka tuottaa oikotien alle 50 hehtaarin enklaavien yhdistämiseen ympäröivään kuntaan.
Lähetä kommentti