11.5.2025

Maakiviä

Maakunnassa liikuttaessa saattaa vastaan tulla hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Tällä kerralla piti oikein pysähtyä ja pohtia, mikä on maakivi ja ennen kaikkea, miten sellainen vaikuttaa ajamiseen.

Kielitoimiston sanakirja ei sanaa "maakivi" tunne, mutta hra Kuukeli tuntee sen sanojen "pulteri" ja "lohkare" synonyyminä. Liikennemerkeissä termi on kovin harvinainen, jopa niin harvinainen, että sillä pääsee Teillä ja Turuilla -blogiin! Ruotsalaisten metsäsanakirja mainitsee maakiven kooksi vähintään puoli kuutiometriä ja massaksi vähintään 1,5 tonnia. Ei siis aivan sepelirae.

Tällä kahden kilometrin maakiviosuudella ei pintaan pistäviä maakiviä esiintynyt, oikeastaan päinvastoin: Tien epätasaisuuksia ovat lähinnä muutamat kuopat.

Asiaa tutkaillessaan retkikunta mietti, millainen kivi olisi sellainen, joka ei olisi maassa. Todettiin, että maakivi kuulostaa oleellisesti turvallisemmalta konseptilta kuin esimerkiksi ilmakivi.


Auton tuulilasia lähestyvä ilmakivi Google Gemini AI:n mukaan


7.5.2025

Tuolla päin

Sarjassamme "veikeästi aseteltuja liikennemerkkejä, jonka asettajalla ei ole hajuakaan asettajaa koskevista säädöksistä" nostamme yhden tapauksen.


Merkki kirjaimellisesti tulkittuna tarkoittaisi osapuilleen sitä, että pysäköintikieltoalue alkaa 200 metrin päässä liikennemerkistä oikealle. Elämänkokemuksen nojalla tämä tuskin on sitä, mitä merkin asettaja on aikonut ilmaista.

Lisäksi asiassa on se kiusallinen puoli, että merkkiä ei käytetä ennakkomerkkinä, vaan se sijoitetaan pysäköintikieltoalueen rajalle.

Merkin todellinen idea jää nyt valitettavasti epäselväksi.

3.5.2025

Louhunsalmi

Säynätsalossa sijaitsevan Louhunsalmen riippusillan tukikaapelin pettäminen loppuvuodesta 2024 nousi usean päivän ajaksi valtakunnan uutiseksi. Lehtien kommenttipalstat olivat täynnä mitä mielettömimpiä ehdotuksia asian korjaamiseksi, alkaen vaijerin ja sakkelien hakemisesta K-Raudasta. Näihin asiantuntijalausuntoihin myös Teillä ja Turuilla otti kantaa artikkelissa Silta-asiantuntijoiden-invaasio ei aivan myötäsukaiseen sävyyn.

Asiassa on sittemmin tehty ammattiväen keskuudessa analyysiä ja korjaussuunnitelmakin rupeaa olemaan valmiina.

Taustalla on useampia onnettomia sattumia. Kysymyksiä herätti, miksi sillassa ylipäänsä on nyt vaurioituneet riippusilloilla varsin vieraat ylimääräiset kaapelit Säynätsalon puoleisessa päässä.

Selvityksessä on käynyt ilmi, että 1950-luvulla rakennetun sillan Säynätsalon puoleinen ankkurointituki eli betonikakku, johon kaapelit kiinnittyvät, on ollut väärin laskettu ja se on alusta alkaen pikkuhiljaa liikkunut kohti siltaa. Tätä on sitten 1970- ja 1980-luvun taitteessa korjattu tekemällä vahvistusrakenne, johon on kiinnitetty toiset tukikaapelit.

Nyt korjaussuunnitelmaa laatinut insinööritoimisto luonnehtii vahvistusrakennetta taidokkaaksi suunnitelluksi ja toteutetuksi. Epäonni on ollut siinä, että käytetty erikoisluja teräslaatu on herkkä vetyreaktioille ja niistä johtuvalle säröilylle. Sopivissa olosuhteissa ja sopivissa kuormitustilanteissa luja teräs rupeaa pikkuhiljaa haurastumaan. Peukalosääntö on, että mitä lujempi sen herkempi haurastumaan. Tämä ilmiö on tunnettu vasta myöhemmin. Muutenkaan teräksen kaikkia lujuusominaisuuksia ei edelleenkään täysin tunneta.

Samasta syystä onnettomuuksia on tapahtunut aiemminkin. Varsin tuore on Dresdenin Carolabrücken tapaus, josta Teillä ja Turuilla sekin on kirjoittanut: Carolabrücken nousu ja tuho. Myös jyväskyläläisen Kangasvuoren vesitornin vuonna 2012 tapahtuneen romahduksen syyksi paljastui sama materiaalitekninen ilmiö. 

Louhunsalmen sillan korjaaminen ei käy aivan niin käden käänteessä kuin K-Raudassa käyntiä ehdottaneet ovat arvioineet. Tavoitteena on loppukesä 2025. Matkassa on kuitenkin sen verran epävarmuustekijöitä, että myöhästyminen tästä varsin kunnianhimoisesta tavoitteesta ei olisi neitseellisen syntymään verrattavissa oleva ihme.