Mitä yhteistä on pianolla ja liikennemerkillä? Kumpaakin voidaan virittää. Mitä eroa niillä on? Pianonviritys yleensä takaa onnistumisen.
Katsellaanpa virityksiä tuolta Oulun suunnalta.
Useammassa kuin yhdessä paikassa, myös valtion maantiellä, näemme seuraavanlaisen virityksen:
Jos on tarkoitus kieltää vain jalankulku ja pyöräily, siihen voidaan käyttää aivan tätä tätä tarkoitusta varten olevaa liikennemerkkiä C14.
Ilmeisesti vääränlaisia merkkejä on tilattu liikaa ja niistä on pitänyt päästä eroon.
Jossain määrin yleistyvä ilmiö on laittaa kielto- ja sääntömerkkien yhteyteen ylöspäin sojottava nuoli. Alaspäin osoittava nuoli tarkoittaa vaikutusalueen päättymistä, mutta ylöspäin osoittava ei tarkoita sen alkamista. Se tietohan sisältyy itse liikennemerkkiin!
Ehkäpä Oulun kaupungininsinööri ajattele, että laitetaan nyt tuohon tuollainen merkki, niin se nostaa toteemin arvovaltaa. Mene ja tiedä.
On olemassa liikennemerkki "kohde nuolen suunnassa" ja yksi varianteista on ylös osoittava nuoli. Sitä ei kuitenkaan saa käyttää miten lystää, vaan ainoastaan reittiopastuksissa merkkien F50 tai F52-F55 yhteydessä.
Pianonvirittäjille on ammattitutkinto, jonka opinnot voi suorittaa Helsingin konservatoriossa. Ei välttämättä olisi huono juttu, jos liikennemerkkejä asettavat joutuivat edes joskus antamaan näytteen sääntöjen perusasioiden tuntemisesta.
3 kommenttia:
Nuo Oulun ei koske -toteemit jaksavat huvittaa aina kun tulee tuolla suunnalla poikettua. Ilmeisesti mopopyöräjalankulkumerkkejä on tosiaan innostuttu tilaamaan hieman liikaa. Ehkäpä Pohjantietä varten, mutta vihreä merkkihän taitaa tehdä nuo turhaksi...
Tämä johtunee tietenkin siitä, että vanhoissa liikennemerkeissä ei ollut erillisiä sellaisia merkkejä, joissa on sekä polkupyörän että mopon kuvat. Vanhan järjestelmän merkki 322 korvautui merkeillä C11 ja C12 sekä merkki 324 merkeillä C14 ja C15.
Ja mitenkä uusilla merkeillä hölmöily selittyy sillä, mitä vanhoissa oli tai ei ollut?
Lähetä kommentti