2.9.2025

Totuudenjälkeinen aika

Tekoäly on kuulemma taas kehittynyt aimo harppauksin. Tehdäänpä taas välillä pieni tilannekatsaus, aiheena suomalaiset sillat ja vastaajana ChatGPT-5.


Lapinlahden silta, Helsinki

Kysymys 1: Mitä materiaalia on Lapinlahden silta?

ChatGPT vastaa: Lapinlahden silta Helsingissä on teräsbetoninen kaarisilta, joka valmistui vuonna 1932. Se oli aikanaan Suomen pisin betoninen kaarisilta (50 m pääjänne). Rakenteessa on siis betoni kantavana materiaalina, jossa on teräsraudoitus tukemassa kaarirakennetta.

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Helsingissä: Oikein
  • Teräsbetoninen: Väärin. Teräksinen
  • Kaarisilta: Väärin. Kotelopalkkisilta
  • 1932: Väärin. 1965.
  • Se oli aikanaan Suomen pisin betoninen kaarisilta (50 m pääjänne). Väärin
  • Rakenteessa on siis betoni kantavana materiaalina, jossa on teräsraudoitus tukemassa kaarirakennetta. Väärin


Tiikkajansalmen kaarisilta, Hyrynsalmi

Kysymys 2: Millainen oli ensimmäinen Tiikkajansalmen silta

ChatGPT vastaa: Tiikkajansalmen yli kulkee nykyisin valtatie 5 (Kuopio–Kajaani), mutta ensimmäinen Tiikkajansalmen silta oli vaatimattomampi kuin nykyinen betoninen versio.

Ensimmäinen silta rakennettiin puusta 1900-luvun alkupuolella, ennen valtatien suurempaa kehittämistä. Se oli puinen palkkisilta, jossa kannen rakenteet perustuivat pääosin puupalkkeihin ja paaluperustuksiin. Tällaiset sillat olivat tuolloin yleisiä maanteillä, ja ne vaativat säännöllistä huoltoa, koska puumateriaali kului nopeasti liikenteessä ja sääoloissa.
Nykyinen Tiikkajansalmen silta on betoninen jatkuva palkkisilta, joka on rakennettu korvaamaan alkuperäinen puusilta lisääntyneen liikenteen ja painavampien ajoneuvojen vuoksi.

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Valtatie 5: Väärin. Sillan ylittää seututie 891 Hyrynsalmi-Puolanka
  • Kuopio-Kajaani: Viitostie toki kulkee myös Kuopion ja Kajaanin väliä. Tiikkajansalmi kuitenkin sijaitsee Hyrynsalmella Kajaanin ja Kuusamon välissä.
  • Puusilta 1990-luvun alkupuolella. Väärin. Vuonna 1930 valmistunut langerpalkkisilta: betoniset kaaret, teräspalkkikansi, teräksiset kannatintangot.
  • Nykyinen Tiikkajansalmen silta on betoninen jatkuva palkkisilta: Väärin. Teräsrakenteinen palkkisilta, jossa betonikansi.
  • joka on rakennettu korvaamaan alkuperäinen puusilta lisääntyneen liikenteen ja painavampien ajoneuvojen vuoksi. Väärin. Saksalaiset räjäyttivät vuonna 1944.


Mansikkakosken silta, Imatra

Kysymys 3: Montako jännettä on Mansikkakosken maantiesillassa?

ChatGPT vastaa: Mansikkakosken maantiesilta sijaitsee Lieksassa, ja se ylittää Pielisjoen heti Lieksan keskustan tuntumassa. Sillassa on kolme jännettä.  Silta valmistui vuonna 1972, kun vanha puusilta korvattiin. Tyyppi: betoninen jatkuva palkkisilta. Pituus on noin 150 metriä, ja sillan jännevälit jakautuvat kolmeen osaan. 

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Lieksa: Väärin. Silta sijaitsee Imatralla, linnuntietä noin 250 km:n päässä.
  • Ylittää Pielisjoen heti Lieksan keskustan tuntumassa. Väärin. Ylittää Vuoksen. Pielisjoki ei kulje Lieksan keskustan tuntumassa.
  • Kolme jännettä. Väärin. Yhdeksän.
  • 1972: Väärin. 1973.
  • Vanha puusilta korvattiin. Väärin. Rakennettiin teräsristikkorakenteisen yhdistetyn maantie- ja rautatiesillan rinnalle. Ristikkosilta on edelleen käytössä.
  • Betoninen jatkuva palkkisilta: Väärin. Teräksinen kotelopalkki, jossa betonikansi.
  • 150 metriä. Väärin. 556 metriä.


Kirkonvarkauden silta, Mikkeli

Kysymys 4: Minkä tyyppinen on Kirkonvarkauden silta?

ChatGPT vastaa: Kirkonvarkauden silta sijaitsee Varkaudessa, valtatiellä 5, ja ylittää Huruslahden sekä Kirkonvarkauden kanavan. Se on teräsbetoninen jatkuva palkkisilta. Rakenteessa on useita jänteitä, ja kokonaispituus on noin 500 metriä, mikä tekee siitä yhden Suomen pisimmistä silloista. Silta valmistui 1970-luvulla osana valtatie 5:n oikaisua Varkauden keskustan kohdalla.

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Varkaus: Väärin. Silta sijaitsee Mikkelissä
  • Valtatie 5: Väärin. Kantatie 62.
  • Huruslahti: Väärin
  • Kirkonvarkauden kanava: Väärin. Ei ole Suomessa sellaista.
  • Teräsbetoninen jatkuva palkkisilta: Väärin. Riippusilta.
  • Useita jänteitä: Riippusillan tapaan yksi pääjänne ja kaksi lyhyttä reunajännettä
  • 500 metriä. Väärin. Pääjänne noin 140 metriä ja sivujänteet 25 ja 30 metriä, yhteensä 195 
  • 1970-luvulla. Väärin. 1967.
  • valtatie 5:n oikaisua Varkauden keskustan kohdalla. Väärin, Oikaistu tie oli 23, oikaisu valmistui 1981 ja siinä rakennettiin silta Joutenlahden ylitse.


Sääksmäen silta, Sääksmäki (Valkeakoski)

Kysymys 5: Minkä tyyppinen on Sääksmäen silta?

ChatGPT vastaa:  Sääksmäen silta (Valkeakoskella, Kangasalan ja Valkeakosken rajalla) on teräsbetoninen kaarisilta. Se valmistui vuonna 1963. Sillan suunnittelivat insinöörit Paavo Tiitus ja Antti Mantila. Kokonaispituus on noin 285 metriä, ja sen suurin jänneväli on 85 metriä. Silta ylittää Vanajaveden Kostianvirran, ja se korvasi aikaisemman, kapeamman puusillan. Eli tyyppinsä puolesta kyseessä on kaarisilta, jossa on teräsbetoniset holvikaaret.

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Valkeakoski: Oikein
  • Kangasalan ja Valkeakosken rajalla: Väärin
  • Teräsbetoninen kaarisilta. Väärin. Teräksinen riippusilta.
  • Paavo Tiitus ja Antti Mantila: Väärin. Insinööritoimisto Chr. Ostenfeld & W. Jønson
  • Kokonaispituus on noin 285 metriä: Väärin. 205 metriä.
  • Suurin jänneväli on 85 metriä. Väärin: 155 metriä.
  • Vanajaveden Kostianvirran. Väärin. Vanajaveden Rauttunselän. Kostianvirta yhdistää Mallasveden ja Pälkäneveden.
  • Korvasi aikaisemman, kapeamman puusillan. Väärin. Kyseessä on kokonaan uusi tie, jossa pitkä penger ja tämä silta.


Norrströmmenin silta, Nauvo

Kysymys 6: Minkä lossin Norrströmmenin silta korvasi?

ChatGPT vastaa: Norrströmmenin silta Kustavissa (avattu vuonna 1997) korvasi Norrströmin lossin, joka kuljetti liikennettä Kustavin keskustan ja Lokalahden (Uudenkaupungin) välillä ennen sillan valmistumista. Eli: Norrströmin lossi jäi pois käytöstä, kun Norrströmmenin silta valmistui.

Teillä ja Turulla kommentoi:

  • Kustavi: Väärin. Nauvo (nykyisin Paraisten kuntaa)
  • 1997: Väärin. 1986.
  • Norrströmin lossi: Väärin. Vikomin lossi.
  • Kustavin keskustan ja Lokaladhen välillä: Väärin. Nauvon pääsaarten. Kustavin ja Lokalahden välillä ei nykyisinkään ole tietä, vaikka joku kansanedustaja joka vuosi tekeekin raha-aloitteen Lehmänkurkun tien rakentamiseksi.
-----

Johtopäätökset jäävät tällä kertaa lukijalle. Yksi totuus kuitenkin tarjotaan: Tämä on Teillä ja Turuilla ‑blogin artikkeli numeroltaan 1200.