Suomalainen varsin yleinen käytäntö on, että pitkät valtatiereitit pilkotaan viitoitusosuuksiin, joilla usein on pituutta noin 100-200 kilometriä. Pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuilla seuduilla osuuksilla on usein enemmänkin pituutta.
Maan pisin yhtenäinen viitoitusosuus on valtatie 21 Tornio-Kilpisjärvi. Tällä osuudella on pituutta 459 kilometriä. Toiselle sijalle pääsee nelostie Jyväskylän ja Oulun välillä, noin 340 kilometriä. Muita pitkiä osuuksia ovat nelostie Rovaniemi-Ivalo (290 km), valtatie 23 Pori-Jyväskylä (270 km) ja viitostie Kajaani-Kuusamo (246 km).
Toisaalta varsin lyhyitäkin osuuksia on. Esimerkiksi valtatiellä 15 Kotkan ja Kouvolan välinen 50 kilometrin pätkä on oma viitoitusosuutensa. Kantateillä pätkät ovat verraten yleisiä. Maan pisimmän kantatien 58 Oriveden ja Kangasalan välinen viitoitusosuus on vain 36 kilometrin pituinen.
Ruotsissa on käytäntönä varsin pitkät viitoitukset. Esimerkiksi Tukholmasta on E4-tielle viitoitus Helsinborgiin 560 kilometrin päähän. E4:n pohjoisin viitoitusosuus on Sundsvall-Haaparanta, 646 km.
Norjassa viitoitus on vähän hällä väliä -tyyliin hoidettu ja etäisyyskilvet ovat verraten harvinaisia. Pohjoisessa Norjassa saattaa nähdä suuriakin lukemia:
Pilkotuin valtatie Suomessa on viitostie. Sen viitoituskohteet etelästä lukien ovat Mikkeli, Kuopio, Iisalmi, Kajaani, Kuusamo, Kemijärvi ja Sodankylä; tie on siis jaettu seitsemään palaseen, joista osa on alle 100 kilometriä pitkiä.
Lyhyitä viitoitusvälejä on aikojen saatossa myös yhdistetty pitemmiksi. Esimerkiksi Helsingistä oli itään kuljettaessa ennen viitoituskohteena 50 kilometrin päässä sijaitseva Porvoo, mutta nykyisin kohteina ovat Kouvola ja Kotka, joihin kumpaankin on noin 140 km matkaa. Kolmostien moottoritien valmistuttua Hämeenlinna viitoituksen kohteena vaihtui Tampereeseen. Tämä olikin loogista, koska Tampereelta tie viitoitettiin Helsinkiin asti.
Seututeillä sitten käytäntö vaihtelee hyvinkin paljon. Eräänlaisen aasipalkinnon ansaitsee Vääksyn ja Vierumäen välinen seututie 313, joka Vääksyssä viitoitetaan, no minnekä muuallekaan kuin Vääksyyn!
8 kommenttia:
Kyllä Suomesta löytyy pitempiäkin merkintöjä kun tuo 450 km. Muistelisin, että Turusta kun lähdetään E18 tietä, niin siellä on kyltti Pietariin ja kilometrejä yli 500
Etäisyystaulu ei ole viitta. Muutama satunnainen E18-tien Pietarin mainitseva etäisyystaulu ei tee Pietaria viitoituskohteeksi, eivät myöskään yksittäiset viitat. Ykköstiellä idän suunnassa viitoituskohde on Helsinki. Seiskatie viitoitetaan ensin Kotkaan ja vasta Kotkassa alkaa systemaattisempi viitoitus Pietariin. Kotkan ja Haminan välillä käytäntö horjuu, koska osassa viittoja kohde on Pietarin sijaan Hamina.
Myös kantatiellä 78 on pitkä viitoitusväli valtatie 5:ltä Rovaniemelle 316 km, Paltamosta eli varsinaisen tien nro 78 alusta 301 km. Vastaavasti Rovaniemeltä on viitoitus Kajaaniin.
Tosiaan, yli 250 km pitkät viitoitusvälit ovat Suomessa vähissä. "Toispuoleisia" pitkiä viitoituksia löytyy vielä Vaasasta Jyväskylään vt 18, mutta Jyväskylästä päin viitoitus on Seinäjoelle. 6-tien pitkät taipaleetkin jäävät noin 230 km:iin Joensuusta molempiin suuntiin. Vt 13 Jyväskylä-Kokkola (243 km), ja vt 28 Kajaani-Kokkola (247 km). Pisimmät kantateillä olevat yhtenäiset viitoitusvälit lienevät tosiaan kt 78, Kajaani-Rovaniemi (337 km) ja kt 79 Rovaniemi-Muonio (233 km). Seututeillä taitaa löytyä hyvin harvakseltaan yli 100 km "pätkiä".
Olisiko st 775 Viitasaari-Kannus viitoitusväli jo pisimmästä päästä? 4-tien risteyksestä viitoitus "Kannus 135".
Seututie 775 tosiaan on seututeiden pisimmästä päästä. Pisin yhtenä palasena viitoitettu taitaa olla tie 955 Kittilä-Inari, 195 km.
Kakkonen taitaa olla seututie 110 Helsinki-Turku. Viitoissa etäisyyksien summa on 168 km. Tämän tien viitoitus ei ole aivan konsistentti: Se on viitoitettu milloin Leppävaaraan, milloin Bemböleen, milloin Veikkolaan ja milloin Kaarinaan.
Seututie 971 on Kaamasesta viitoitettu Norjaan Kirkkoniemelle, 165 km.
Pohjoisessa on joitakin noin 130 km:n viitoitusvälejä, kuten St912 Kuhmo-Suomussalmi, St942 Ranualta Kemijärven suuntaan ja St956 Hetta-Kittilä.
Seututien 120, vanhan Porintien, viitoituskohteeksi vaihtuu Vt25:n risteyksen jälkeen Pori. Viitan mukaan Poriin on 195 km, mutta tästä on itse seututietä vain kymmmenkunta kilometriä.
Tuo Narvikin viitoitusosuus on siitäkin mielenkiintoinen, että Kirkkoniemestä (josta kuva on otettu) on Narvikiin vain 850 kilometriä, mutta lyhimmällä reitillä ei ole yhtenäistä tienumeroa ja lisäksi se kulkee Suomen ja Ruotsin halki. Eli todella harva tuota väliä kokonaisuudessaan kulkee E6-tietä pitkin. Pienempi viitoitusväli olisi siis helposti perusteltu.
Mitenkäs kantatie 51? Viitoituskohteena on Helsingistä lähdettäessä Hanko, vaikka tie päättyykin Karjaalle, josta Hankoon kulkee valtatie 25.
Joo, tuo Kajaani-Rovaniemi viitoitus on vähän hassusti, kun tosiaankin Rovaniemeltä on keskustasta asti viitoitus Kajaaniin 78 tietä, kun taas Kajaanin päässä viitoitus Rovaniemelle alkaa vasta vitostien ja valtaie 22:sen risteyksestä. Eli vastaavasti Kajaanin keskustassa ei lue vielä Rovaniemi, vaan lännen ja pohjoisen suuntiin valtateille 5 ja 22 opastavissa viitoissa lukee vain Oulu ja Kuusamo.
Lähetä kommentti