21.1.2019 astuvat voimaan uudet säädökset, jotka sallivat Suomen maanteillä kokonaispituudeltaan 34,50 metriä olevat ajoneuvoyhdistelmät. Maksimipituus kasvaa siis yhdeksän metriä nykyisestä
Kokeilussa oli mukana myös toistasataa tonnia painavia yhdistelmiä. Erityisesti puutavaraa kuljettavat tahot toivoivat myös yhdistelmämassojen ylärajan kohottamista. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska tiestön kuntoa tällaisen ratkaisun ei ole arveltu ainakaan parantavan. Suurin sallittu yhdistelmämassa on siis jatkossakin 76 tonnia.
Muutoksella on haettu kuljetustaloudellisuutta Suomen sisäisessä liikenteessä, jossa kuljetusmatkat ovat pitkät. EU:n sisällä ei kuitenkaan ole mahdollista antaa oikeutta EU:n standardeista poikkeaviin mittoihin vain suomalaiselle kalustolle, vaan uudet säännöt koskevat kaikissa EU- ja ETA-maissa rekisteröityjä ajoneuvoja. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien yhdistelmien maksimipituus säilyy 18,75 metrinä ja suurin yhdistelmämassa 44 tonnina.
Ruotsissa on menossa vastaava kokeilu, mutta siellä ei vielä olla asetuksenantoasteella. Todennäköisesti Suomi ja Ruotsi koordinoivat osapuilleen samanlaiset säädökset; jokin muu ratkaisu olisi melko erikoinen.
Asiassa noussee esiin mielenkiintoinen sivuseikka. Viime vuosien kovin yleinen ilmiö on ollut vihamielinen kitinä siitä, että "tyhmä toimittaja ei tiedä mikä on rekka" aina, kun julkisen sanan palstoilla on käytetty kitisijän mielestä väärää terminologiaa. On kuulemma elintärkeää erottaa toisistaan "rekka", puoliperävaunulla varustettu ajoneuvoyhdistelmä, ja perävaunulla varustettu kuorma-auto, joka siis ei sitä ajavan rekkakuskin mielestä ole rekka. Tämän elintärkeyden tiimoilta on unohtunut sellainen pikku seikka, että jo nykyinen termi "rekka" on johdos: Alun perin rekka tarkoitti hevosvetoisen tukkireen kuorman peräpään alle sidottua apukelkkaa.
Joka tapauksessa liikenteeseen tulee moninivelisiä yhdistelmiä ja ehkä tyypillinen sellainen on vetoauton, puoliperävaunun ja täysperävaunun yhdistelmä. Saas nähdä, millainen julmettu sota siitä syntyy, kun tällaista aletaan lehtien sivuilla rekaksi kutsumaan.
3 kommenttia:
tuollaista maantiejunaa kun lähtee ohittamaan voi tulla pitkät sekunnit
Lyhyellä matematiikalla kun lasketaan tuo ohitusaika "normaaliin" 25-metriseen tpv-yhdistelmään verrattuna, on erotus ohitusajassa 2,2 sekuntia olettaen että yhdistelmä kulkee tuon 85 ja ajat juuri tasan sallittua satasta ohi. Nopeusero on silloin 15 km/h joka on 4,1 m/s. Tuohon yhdeksään lisämetriin tarvitset silloin 2,2 sekuntia. Jos taas yhdistelmä ajaa rajoitinta vasten 90 km/h tarvitset pelottavan pitkät 3,3 sekuntia. Jos taas ajat 109 km/h (josta poliisi ei teknisen vähennyksen jälkeen voi kuin huomauttaa) vs 85 tarvitsen yhdeksän lisämetrin ohittamiseen 1,4 sekuntia. Jos taas ohitat sujuvasti ja nostat nopeuttasi ennenkuin lähdet ohittamaan et käytännössä huomaa eroa.
Lopuksi huomautettakoon että tuo 9 metrin lisäys on 75 cm enemmän kuin perinteisen europuolikkaan (16,50m) ja moduuliyhdistelmän (25,25m) pituusero. Jos epäilyttää ohittaminen, kannattaa tyytyä ajamaan sitä 85 km/h yhdistelmän perässä.
Sovitaanko niin, että jätetään muiden kommentoijien kykyjen ja muiden ominaisuuksien arviointi toisenlaisille foorumeille, ja keskitytään itse asiaan. Tai jos se on välttämätöntä, ainakin esiinnytään reilusti omalla nimellä. Kiitos.
Ohitusasiassa on hyvä muistaa lisääntyneen ohitusajan vaikutuksen noin kaksinkertaistuminen: Saman ajan vastaantulija lähestyy kaventaen turvaväliä. Ohituksen turvallisuus on jatkossakin kiinni ensisijaisesti metreistä, ei sekunneista.
Ohitusmatkakysymystä on pohdittu muun muassa artikkelissa Paljonko on sekunti.
Lähetä kommentti