14.3.2020

Tappajaristeyksiä

Liikennekuolemien huippu sattui Suomessa 1970-luvun alkuvuosiin, jolloin kuolleisuus oli lähes 1200 henkilöä vuodessa. Tätä nykyä ollaan runsaassa 200:ssa samaan aikaan kuin liikennesuorite on kasvanut lähes 2,5-kertaiseksi. Vajaat 50 sitten olikin noin 15 kertaa todennäköisempää kuolla tieliikenteessä kuin nyt. Tuolloinen uutisointi oli nykyistä oleellisesti yksityiskohtaisempaa ja sanomalehtien pikku-uutiset tuolta ajalta ovat jokseenkin karua luettavaa.

Helsingin Sanomat oli marraskuussa 1974 haastatellut kahdeksan eteläisen läänin tiemestareita löytääkseen kunkin läänin pahimmat onnettomuuskeskittymät. Paikoilla on paljon yhteistä keskenään.

Aivan ykköseksi artikkelissa nousi Raisio, jonka kautta tuolloin kulkivat valtatie 8, Turun ohikulkutie Naantalin jalostamolle ja Turun-Naantalin maantie. Vapaiden nopeuksien aikaan aakeelle laakeelle rakennetut risteykset tulivat yllättäen eteen ja jälki oli sen mukaista: Raisiossa kuoli 3-5 tiellä liikkujaa vuosittain.


Nelikaistainen valtatie 8 kaakosta luoteeseen, ohikulkutie lounaasta itään ja Turku-Naantali-tie lännestä kaakkoon

Valtatien ja ohikulkutien risteys näyttäisi oikein varta vasten rakennetun maksimoimaan onnettomuudet. Se on kuin eritasoliittymä, mutta ei kuitenkaan ole.


Valtatie 8:n ja ohikulkutien risteys

Uudellamaalla murheenkryyni oli Bembölen liittymä Espoossa. Siinä vanha Turuntie ja Helsingin kehätie, sittemmin Kehä III, ristesivät. Nopeudet olivat suuria ja näkyvyyden kanssa vähän niin ja näin. Paikallista liikennettä paljon


Bemböle

Kymen läänissä kärjessä oli Tornionmäen risteys Kouvolan itäreunalla. Siinä kohtaavat valtatiet 6 ja 15. Liikkuvan poliisin lääninosaston päällikkö ei anna erityisen mairittelevaa arvosanaa autonkuljettajille. Ajellaan miten sattuu, ja arvelee että 15-tielle pitäisi varmaan laittaa puomit.


Tornionmäki, Kouvola

Hämeen läänin prenikka menee itseoikeutetusti Ojoisten liittymälle Hämeenlinnassa. Se oli oikein rakentamalla rakennettu surmanloukku. Hämeenlinnan moottoritien rakentamisesta ei jäänyt rahaa Pälkäneentien eritasoliittymän rakentamiseksi. Vaikka moottoritie muodollisesti päättyikin ennen liittymää, kolmostie jatkui nelikaistaisena risteyksen toiselle puolelle. Kyseessä siis todellisuudessa oli moottoritielle tehty T-risteys. Siinä vieläpä oli huono näkyvyys Pälkäneen suunnasta saapuvilla vasemmalle


Ojoinen, Hämeenlinna

Keski-Suomen läänin onnettomuussuma oli 40 kilometrin osuus nelostietä Kuhmoisten ja Jämsän välillä. Tie rakennettiin kohta sotien jälkeen 1930-luvun normeilla ja se oli kapea, mutkikas ja täynnä notkoja.


Kuhmoinen-Jämsä

Mikkelin läänin inhokki oli viitostien ja valtatien 14 risteys Juvalla. Risteyksestä lähtee lisäksi tie Virtasalmen kautta Pieksämäelle. Uutinen mainitsee, että risteyksessä on seitsemässä vuodessa kuollut yhdeksän ja loukkaantunut 47 ihmistä.


Vehmaa, Juva

Vaasan lääni ei nosta esiin yhtä risteystä, vaan kolmostien 15 kilometriä pitkän lähes viivasuoran osuuden Jalasjärven eteläpuolella. Vuonna 1974 tieosuudella menehtyi "vain" viisi henkilöä. Näkyvyys on hyvä, mutta traktoreiden ja ohittajien välillä tapahtui toistuvasti kolareja.


Jalasjärvi

Kuopion läänissä kärkeen nousi Vehmasmäen liittymä Kuopion eteläpuolella. Siinä valtatie 9 yhtyy T-risteyksessä viitostiehen. Pohjoisesta tultaessa risteys ei näy hyvin. Ysitieltä tuleville risteys tuli usein yllätyksenä ja aika moni päätyikin risteyksen takana olleeseen monttuun. Myöhemmin montun tilalle rakennettiin Union-huoltoasema, jonka pihalle yllätetyt päätyivät.


Vehmasmäki, Kuopio

No mitä sitten tapahtui? Autot paranivat, turvavyöt tulivat pakollisiksi, maantiet tulivat nopeusrajoitusten piiriin, ja asenteet liikenteessä kääntyvät hiljalleen pois "minä itte" ‑ajattelusta.

Myös kaikki mainitut liikennejärjestelyt ovat muuttuneet:

Raisiossa on Turun ja Naantalin välinen vilkas liikenne siirtynyt kokonaan uudelle reitille etelämmäs. Jalankulku ja autoliikenne on eriytetty ja keskeisessä risteyksessä on liikennevalot. Kasitien ja Turun ohikulkutien risteys on rakennettu eritasoliittymäksi.

Espoossa Kehä III on siirretty lännemmäksi ja sen risteykset ovat eritasoliittymiä. Turuntien linjausta on muutettu ja enne risteystä on kaarre, joka luontaisesti hillitsee nopeuksia. Risteys on siirretty hieman toiseen paikkaan ja siinä on liikennevalot.

Kouvolassa valmistui uusi kuutostie keskustan pohjoispuolelle vuonna 1978. Sen ja valtatien 15 risteys rakennettiin eritasoliittymäksi. Myös Tornionmäen risteys on muutettu eritasoliittymäksi.

Hämeenlinnassa onnettomuussumasta päästiin eroon rakentamalla risteys eritasoliittymäksi, joka valmistui vuonna 1984.

Kuhmoisten-Jämsän maantietä on levennetty ja sen pahimpia nyppylöitä ja notkoja on oiottu. Tie on kuitenkin edelleenkin vanhanaikainen. Tilanteen pelastaa se, että liikennemäärät ovat pudonneet, koska nelostie siirtyi 1990-luvulla Päijänteen itäpuolelle. Nelostien kuormitus on kolminkertainen verrattuna numeron 24 saaneeseen länsipuolen tiehen verrattuna

Juvan Vehmaan risteys on rakennettu eritasoliittymäksi.

Jalasjärvellä kolmostie on edelleenkin suora, mutta traktorit ja muu hidas liikenne on eriytetty rinnakkaisteille. Tieosuus on valaistu.

Vehmasmäessä viitostie on tehty moottoritieksi vanhan tien itäpuolelle ja valtateiden risteys on eritasoliittymä. Vanha viitostie ylittää ysitien siltaa pitkin.

4 kommenttia:

tienkäyttäjä kirjoitti...

Vaikka tien päällä tuntuukin, että vielä 2020-luvullakin Suomessa ajetaan 1950- ja 1960-lukujen teitä, niin tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka paljon kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Noista mainituista paikoista moni on ehditty rakentaa uusiksi jo kahteenkin kertaan.

Aihe itsessään on tietysti ajankohtainen aina. Suomen TEN-verkon turvallisuus tarkastellaan kolmen vuoden välein ja viimeisin tarkastelu valmistui helmikuussa: https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-06_ten-tieverkon_web.pdf . Vaikka liikenne olisi kuinka turvallista, niin aina tietysti jossakin kohtaa on turvattomampaa kuin muualla. Paljonpuhuvaa nykytilasta on, että absoluuttisilla onnettomuuskustannuksilla mitattuna onnettomuusaltteimmista TEN-verkon liittymistä vain kolme on tasoliittymiä ja 68 eritasoliittymiä. Absoluuttisia onnettomuuskustannuksia kertyy paljon tieverkon vilkkaimmilla osuuksilla, vaikka niillä onnettomuustiheys ajettua kilometriä kohden ei olekaan suuri. Onnettomuustiheydet ovat taas suurimmillaan hiljaisilla osuuksilla, joten niillä absoluuttisesti onnettomuuksia sattuu kuitenkin vähän pienen liikennemäärän vuoksi.

Tuomo kirjoitti...

Juvan Vehmaan eritasoliittymä valmistui 2003.

eSa kirjoitti...

Oliko siis niin, että tuolloin 1950-60-lukujen valtateiden risteyksien läheisyydessä ei ollut mitään alentavia nopeusrajoituksia risteystä lähestyttäessä? Eli risteys saattoikin tulla autoiljalle yllätyksenä täydestä vauhdista..?

Matti Grönroos kirjoitti...

Ei toki. Mutta kun ajetaan talla pohjassa sen aikaisilla autoilla kaikki energia tiellä pysymiseen kuluttaen, niin eihän jotain liikennemerkkien kaltaisia sivuseikkoja siinä ehtinyt katselemaan. Tärinäraidat ja muut huomionkerääjät ovat myöhempien aikojen pyhien keksintöjä.

Pahimpia paikkoja olivat juuri keskellä pitkiä suoria olleet risteykset. Esimerkiksi kakkostien ja silloisen ysitien risteys Huittisten Lauttakylän Mommolassa oli maankuulu kolaripaikka. Vuonna 1965-1967 paikalla kuoli kuusi ja lisäksi 30 loukkaantui vakavasti. Tapana oli erityisesti Turun suunnasta tultaessa ajaa risteyksen läpi pysähtymättä liikennemerkeistä huolimatta. Kesäkuussa 1963 Helsingin Sanomat kertoo, että yhden (1) viikon aikana risteyksessä tuolloin kuoli neljä. Eritasoliittymä valmistui vuonna 1974.