Turunmaan saaristotien 180 alkuosa on melko säännöllisesti noussut murheenkryyniksi kohta sadan vuoden ajan. Peruspulma on Paraisilla saaressa sijaitseva kaivannaisteollisuus, jolla on raskaita kulkutarpeita mantereelle. Keskeisimpänä ongelmana ovat juuri vesistöjen ylitykset.
Kuusistonsalmeen ja Hessundinsalmeen rakennettiin sillat 1930-luvulla ja 1960-luvun lopulla Kirjalansalmen lossi- ja ponttonisiltaviritykset korvattiin pitkällä riippusillalla.
Kirjalansalmen silta on tulossa elinkaarensa päähän ja uusimiseen yritetään päästä mahdollisimman pian. Teillä ja Turuilla on esitellyt Kirjalansalmen problematiikkaa vuonna 2017 artikkelissa Kirjalansalmi.
Myöhemmin on käynyt ilmi, että Hessundinsalmen silta on sekin hiljalleen rapautumassa ja nykytilassaan se ei tule kestämään raskaiden HCT-rekkojen massoja. Mainitut kolme siltaa muodostavat arvoketjun ja ketjuhan tunnetusti on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Eli vaikka uusi Kirjalansalmen vinoköysisilta kykenisi kantamaan vaikka mitä, raskaimmat kuormat jäävät Hessundin rantaan.
Tutustutaanpa Hessundin siltaan.
Sillan valmistuminen 1930-luvun lopulla oli Iso Juttu. Silta on hyvin suuri betonirakenteinen kaarisilta, jollaiset 1930-luvun Suomessa olivat kovin harvinaisia.
Hessundin silta rakenteilla 1930-luvulla. Helsingin Sanomat
1930-luvun rakennustekniikka oli vielä vaatimatonta, ja silta rupesi rapautumaan jo 1950-luvulla niin, että siihen jouduttiin asettamaan tiukat painorajoitukset. Raskas liikenne siirtyi sillan viereen rakennetulle ponttonisillalle, kunnes vahvistustyöt olivat valmiina.
Ponttonisillat ovat arkoja myrskyille ja niin Hessundinkin ponttoni kerran katkesi myrskyssä ja liikenne Paraisten ja Turun välillä lakkasi tyystin.
Ponttonisillan toinen pää irti. Helsingin Sanomat.
Jo 1960-luvun alkupuolella tarvittiin ponttonisiltoja uudelleen. Kasvanut liikennemäärä kulutti betonisiltaa nopeasti ja sen viiden metrin leveys kävi pulmaksi. Pitkään kestäneen kädenväännön jälkeen ratkaisuksi tuli toisen kaaren rakentaminen vanhan sillan viereen ja siltojen yhdistäminen yhtenäisellä kannelle. Samassa yhteydessä uusittiin vanhan sillan rapautuneita sauvarakenteita. Uusittu silta valmistui vuonna 1967. Remontti rahoitettiin Paraisten Kalkkivuori Oy:n myöntämällä lainalla ja loput tarvittavista varoista lainattiin Paraisten Säästöpankista.
Silta pääsi 1960-luvulla postimerkkiinkin
No mikä on sitten tulevaisuudenkuva? Laadittu yleissuunnitelma lähtee siitä, että paikalle ei rakenneta tusinasiltaa, vaan nykyinen silta korvataan alkuperäisen kaltaisella kaarisillalla. Tiesuunnitelman on luvattu valmistuvan vuoden 2021 aikana. Rahat ovat sitten Arkadianmäen 200 oraakkelin varassa.
3 kommenttia:
Yleensä näissä yhteyksissä ilmaisu "rahoitus odottaa eduskunnan päätöstä" tms. tarkoittaa, että rahoista ei ole mitään tietoa. Tässä yhteydessä näin ei kuitenkaan ole: eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva kolmas lisätalousarvio sisältää rahoitusvaltuuden myös Hessundinsillan uusimiseen. Rahoitus nuijitaan Arkadianmäellä ennen eduskunnan kesätaukoa, jos mitään ihmeitä ei tapahdu. Hallituksen kaatuminen olisi ehkä todennäköisin este hyväksynnälle, mutta kuntavaalituloksen valossa sekään ei ole tapahtumassa ainakaan ennen tämän lisäbudjetin hyväksymistä.
Paraisten kaivokselle voisi rakentaa rautatien, ja ajaa kalkkikivet junalla pois. Vaikeaa? Takuulla. Kallista? Kyllä. Tarpeellista? Varmasti.
Eduskunta päättäneen siitä lisätalousarviosta tiistaina 22.6., niin on ainakin istuntosuunnitelmassa. 128 M€ olisi tulossa noille kahdelle sillalle.
Lähetä kommentti