Valtatielle 12 avattiin puolisen vuotta sitten Lahden eteläinen kehätie ja tämä merkitsi tielle merkittävää tason nostoa. Lahdesta länteen tie on aika tavanomaista no joo ‑tasoa, mutta itään päin kuljettaessa järkytys tulee ennen pitkää vastaan.
Lahdesta Nastolan Uuteenkylään asti ajellaan kolmessa osassa vuosina 1980, 1984 ja 1995 valmistunutta moottoriliikennetietä. Kouvolan päässä Keltin ja Tillolan välinen nelikaistainen keskikaidetie valmistui vuonna 2019.
Asialliset tieosuudet Lahden ja Kouvolan välillä merkitty punaisella
Näiden väliin jää 25 kilometriä ränniä, joka on valtatien irvikuva. Kapea, mutkainen, kulkee taajamien lävitse, onnettomuusherkkä.
Kausalan taajamassa
Arolan kohdan shikaaneja
Tietä voitaisiin luonnehtia senkaltaisilla ilmaisuilla kuin kerrotaan zaporogien lähestyneen Turkin sulttaania.
Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille; Ilja Repin 1880-1891
Aukon kokoon kuromiseksi on nyt ollut näytillä tiesuunnitelma. Se lähtee keskikaistallisesta 2+1-tyypin ohituskaistatiestä. Kausalan taajama ohitetaan selvästi pohjoispuolelta. Eritasoliittymiä rakennetaan, mutta myös tasoliittymiä. Hitaalle liikenteelle osoitetaan rinnakkaistiereitti.
Kausalan eritasoliittymä taajaman pohjoispuolella
Hiisiön tasoliittymä
No koska? Silloin joskus, ehkä. Väyläviraston materiaalista: Hankkeen toteuttaminen ei ole Väyläviraston tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttamisohjelmissa. Tämän hetken käsityksen mukaan hankkeeseen liittyvien suurempien toteuttamiskokonaisuuksien rakentaminen alkaa aikaisintaan vuoden 2022 jälkeen.
7 kommenttia:
Tässä tulisi enemmänkin kuin vain kasvojenkohotusta, koska suurin osa tiestä tehtäisiin kokonaan uuteen maastokäytävään. Kustannuksia on karsittu jättämällä tielle kaksi tasoliittymää (Jokueen ja Hiisiöön, joista Jokuen liittymä on porrastettu eli kaksi peräkkäistä T-liittymää). Ne voitaisiin myöhemmin muuttaa eritasoliittymiksi. Kaikesta huolimatta hankkeen H/K jää 0,9:ään.
Lahdessa Joutjärven ja Uusikylän väli on leveäkaistatietä, joista pyritään eroon. Sille välille on tehty jo suunnitelmat suurimman osan leventämisestä nelikaistaiseksi ja lopun keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mutta siihen ei taida rahat riittää aikoihin, koska nykyinenkin tie on kelvollinen.
Blogisti taisi saada innoitusta Repinin taulun parhaillaan lainassa olosta Ateneumissa :)
Isoissa tiehankkeissa aloitusajankohta on aina mysteeri, kunnes hallitus joskus enemmän tai vähemmän yllättäen päättää rahoituksesta. Välillä joku ministeri voi vihjailla jonkun (yleensä kotiseutunsa) hankkeen olevan myötätuulessa. Iso merkitys on myös sillä, mitä hanketta kukin maakunta priorisoi, koska maakunnan kansanedustajat lobbaavat sitä hanketta. Kymenlaakson ykköshankkeena isoista hankkeista on vt 15 Kotka - Kouvola. Iitti siirtyi tämän vuoden alussa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen, joten enää tällä hankkeella ei ole ristiriitaa vt 15:n kanssa. Kouvolan seudulla riittäisi muutenkin parannettavaa, vt 6 on myös jäänyt ajastaan jälkeen Kouvolassa Hevossuon ja Utin välillä (joka on niin pitkä osuus, että se parannetaan aikanaan useassa eri pätkässä).
Liikenne12:sta odotettiin pitkäjänteisempää tietoa hankkeiden toteutumisesta, mutta se jäi pannukakuksi ja sitoikin vain rahoitustason ilman hankelistausta. Hankelista vuosiksi 2022 - 2029 kuitenkin saadaan, mutta Väyläviraston virkamiesnäkemyksenä eikä poliittisesti sovittuna pakettina. Väylävirasto on luvannut julkaista luonnoksen investointiohjelmasta vielä kesäkuun aikana ja sitä moni odottaa nyt kuumeisesti. Toukokuun lopulla julkaistiin jo sen verran ennakkotietoja, että maanteiden parantamiseen Liikenne12:ssa 2022 - 2029 käytettävissä olevasta 1030 Me:sta 40% menisi isoihin parantamishankkeisiin (n. 4 kpl), 20% isoihin perusparannushankkeisiin (isot kriittiset sillat 2 kpl eli olettavasti Kirjalansalmi ja Hessundinsalmi, 1 iso painumakorjaus - oletettavasti Kehä III Espoonkartanon kohdalla, ja 10 keskisuurta kriitistä siltaa), pieniin ja keskisuuriin kehittämishankkeisiin 25% ja kuntien kanssa yhteisrahoitteiset hankkeet muilla kuin MAL-seuduilla 15%. 4 isoa investointihanketta 8 vuoden aikana on selvästi hitaampi tahti kuin mitä tällä vuosituhannella on tähän mennessä tehty.
Vuonna 2017 silloisen Liikenneviraston julkaisemassa "Keskeisen päätieverkon toimintalinjat" -selvityksessä oli listattu joukko hankkeita, jotka LiVin näkemyksen mukaan olisi syytä toteuttaa lähimmän 10 vuoden sisällä (selvityksen julkaisemishetkestä lukien siis). Tämä hanke oli päässyt sille listalle. Muita vielä aloittamattomia suuria (> 40 Me) investointihankkeita sieltä ovat vt 2 Porin keskustan kohdan nelikaistaistaminen, vt 3 Tampere - Vaasa 1. vaihe (Hämeenkyrönväylä rakenteilla, vielä puuttuu uudet ohituskaistat Ikaalisten ja Jalasjärven välillä, uusi linjaus Alaskylän kohdalla Parkanon eteläpuolella, vanhojen keskikaiteettomien ohituskaistojen kaiteistus, vt 3 / vt 19 liittymän parantaminen, Vaasassa ohikulkutien liittymän parantaminen ja joitakin pieniä toimenpiteitä), vt 4 Helsinki - Järvenpää 1. vaihe (järeät rinnakkaisramppijärjestelyt Kehä I:n ja vt 7:n väliin, bussipysäkit Hakunilan kohdalle, muuttuvat nopeusrajoitukset), vt 9 Tampere - Käpykangas nelikaistaistus (alkupätkä moottoritienä), vt 15 Kotka - Kouvola perusparannus (aika samaan tyyliin kuin tämä vt 12:n osuus) ja kt 40 Raision kohta (vt 8 liittymän uusiminen ja keskustan alitus tunnelissa). Kun nyt vuoteen 2029 ulottuvaan investointiohjelmaan pääsee vain 4 isoa hanketta, niin veikkaisin että tämä vt 12 ei mahdu joukkoon. Ehkä sitten 2030-luvulla on sen vuoro.
Kun itse on erinäisiä vuosia tehnyt erilaisia investointilaskelmia ja kustannus-hyötyanalyysejä, ei noihin H/K-lukuihin oikein osaa suhtautua vakavasti. Kun mallin takana on noin puoli kuutiokiljoonaa erilaista lukua, joista suuri osa puhtaan spekulatiivisia, lopputulos voi olla vähän mitä tahansa. Tai toisin päin, kun haluttu lopputulos on selvillä, parametreja ei tarvitse säätää kuin huomaamattomasti, niin on päästy tulokseen. H/K-laskelmat eivät taida edes ottaa huomioon vaiheittaista rakentamista. Tienkäyttäjän kannalta - eli alenevan hyödyn - ei ole yhdentekevää, kestääkö rakentaminen yhdessä vaiheessa kaksi vuotta vai kolmessa vaiheessa kuusi.
H/K ei tosiaan kerro välttämättä juuri mitään hankkeen todellisesta kannattavuudesta, mm. siksi että on paljon hyötyjä, joita laskelmissa ei huomioida ollenkaan. Koska hankkeet tuottavat erilaisia hyötyjä eri suhteissa, ei H/K edes luotettavasti auta laittamaan hankkeita tärkeysjärjestykseen.
H/K-laskennassa periaatteessa huomioidaan rakennusaikaiset haitat, mutta käytännössä arvio on karkea.
Välillä H/K-suhteisiin ei kiinnitetä huomioita päätöksenteossa oikein ollenkaan, varsinkin jos aluepolitiikka ajaa edistämään jotain hanketta. Parhaat H/K:t on yleensä suurilla kaupunkiseuduilla vilkasliikenteisillä teiden hankkeilla, joten pelkästään sen pohjalta päättäessä hankkeet jakautuisivat aika yksipuolisesti. Nyt Väylävirasto ainakin antaa ymmärtää, että H/K olisi tärkeässä roolissa investointiohjelman hankkeita valittaessa.
2030-luvulle menee vähintäänkin ennen kuin Uusikylä-Tillola väli saadaan kuntoon. Kausalan keskustan tuntumaan rakenteilla oleva Tokmannikin kertoo jo, ettei ohitustietä ole tulossa vähään aikaan.
Kunhan ensimmäisenä rakentaisivat moottoritieksi/2+2-tieksi ne tienpätkät joissa liikennemäärät ylittää(vähintään osassa kohtaa) 15000 ajoneuvoa/vrk.
Äkkiseltään laskettuna liikennemäärä -kartalta löytyy:
Jkl 2kpl
Tre 2kpl(+1 jos mukaan otetaan Puskiaisen ohitus)
Pori 1kpl
Turku 1kpl
Espoossa Kehä3:n länsipää?
+
Muut tärkeät ohitustiet esim. kaupunkien ohi vaikka ne eivät 15k lukemaa vielä ylitä.
Ii, Liminka, Raahe, Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Lohja-Nummela(Vt25)ja Kouvola tarvitsevat kunnon ohitustien/täydennyksen/parannuksen ohitustiehen. Tästä jäi varmaan toinen mokoma sopivia kohteita listaamatta mutta olkoon, parannettavaa tämän maan tärkeissä tieyhteyksissä riittää.
Tarpeita on tosiaan enemmän kuin mihin rahoitustaso pystyy vastaamaan. Väylävirasto kirjoittaa itse (investointiohjelman luonnos 20.5.2021): "Maantieverkon palvelutaso heikkenee nykytilanteeseen verrattuna. Tämä johtuu tieliikenteen ennustetusta kasvusta ja ruuhkautumisen lisääntymisestä. Rahoitustaso ei riitä nykyisen palvelutason ylläpitämiseen."
Se on jännä juttu tuo VT 12, varsinkin Arolan kohdalla: onnettoman hidas, asukkaille vaarallinen 60 km/h pätkä keskellä valtakuntamme pääteitä. Näin on ollut ties kuinka ja kauan, siitäkin huolimatta että vieressä niin peltoa kuin metsää mihin vetää uusi, parempi ja kunnollinen tie. Niinkuin tehtiin jo aikoinaan kun rakennettiin se Nastolan leveäkaistatie.
Sama juttu Kausalan kohdalla, vaikkakin siinä nyt onkin jo vähän ahtaampaa, ainakin rautatien pohjoispuolella, eteläpuolella kenties jo onkin sitten paremmin tilaa.
Noh, ehkä pikkuhiljaa. Hyvä kuitenkin että se Lahden ohitustie nyt jo valmistui, vasta noin 40 vuotta sitten se taidettiin kaavaan piirustella. Hämeessä kun ollaan niin ihmekkös tuo että muutama vuosikymmen menee tuumaillessa!
Lähetä kommentti