Kauniaisissa on katujen varsiin muutamaan kohtaan merkitty pysäköintiruutuja. Nämä ovat aivan oikein merkitty pysäköintialue-merkillä. Merkintä on nätti ja näkyy kauas.
Asiassa on vain yksi mutta. Merkintä ei vastaa tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja soveltavia määräyksiä.
Sellaista lisäkilpeä kuin "vaikutusalue alkaa" ei nimittäin ole. Lähtökohtahan on, että vaikutusalue alkaa merkin kohdalta. Jos ei ala, se sitten erikseen merkitään.
Neliön muotoinen ylöspäin sojottava sininen nuoli lisäkilpenä kyllä on käytössä. Mutta sen merkitys ei ole "vaikutusalue alkaa" vaan "kohde nuolen suunnassa". Ja sitä sopii Traficomin määräyksen mukaan käyttää vain merkkien F50 (tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti), F52 (jalankulkijalle tarkoitettu reitti), F53 (esteetön reitti), F54 (reitti, jolla on portaat) ja F55 (reitti ilman portaita) kanssa.
4 kommenttia:
Pääkaupunkiseudulla Kauniainen on virkistävä poikkeus tiemerkintöjensä suhteen, liekö alueen pienuus auttava tekijä. Ainoassa naapurikaupungissa Espoossa etenkin pysäköintipaikkoja ajoradasta erottavat maalaukset puuttuvat lähes kaikkialta, koska maalauksia ei ole vuosiin (tai vuosikymmeniin) uusittu.
Puuttuminen aiheuttaa monenlaista käytännön harmia:
1. Pysäköijän on hankala tietää/arvioida pysäköintipaikan päättymiskohtaa;
2. Ajoneuvo voi olla liian leveä "ruutuun", mutta se ei ilmene, eikä siihen voida puuttua, vaikka katu olisi kapea;
3. Pysäköintipaikan kaventamaa ajorataa ei pysty ainakaan vastakkaisesta suunnasta ajettaessa tunnistamaan kaventuneeksi, vaan tilanne vaikuttaa ajoradan reunaan pysäköidyn auton muodostamalta liikenne-esteeltä. Tämä vaikuttaa väistämisvelvollisuuksiin kohdattaessa.
Saapa muuten nähdä minkälainen ja kuinka pitkäkestoinen ruljanssi Espoossa on aluepysäköintikieltojen sisällä erittäin yleisesti käytettyjen ns. sallivien pysäköintikieltojen korvaaminen P-merkeillä ja tiemerkinnöillä. Siirtymäaikaa on vuoden 2030 loppuun, jonka jälkeen merkkiä C38 ei saa käyttää merkin C39 vaikutusalueella. Ken elää, näkee.
Siinä on "kunnaninsinöörillä" hommaa, kun pysäköintipaikkoja merkittäessä täytyy ottaa kantaa onko joka ainoa merkitty paikka sopiva pysäköintiin. Merkitsemättömän kadunvarsipysäköinnin tapauksessa kuljettajalle jää vastuu TLL 37 ja 38 §§ yleisten kieltojen harkitsemisesta, mutta erikseen merkittyyn paikkaan pysäköivän tulee voida luottaa kadunpitäjän ratkaisuihin soveliaasta paikasta.
Kaiken kaikkiaan kaupungininsinööreillä tuntuu olevan lähes olematon ymmärrys siitä, milloin käytetään pysäköinkieltoa ja milloin pysäköintipaikkaa ja mikä ero näillä on. Jopa samalla kadunpätkällä saatetaan käyttää niitä sekaisin, kuten vaikkapa tässä tapauksessa Helsinskissä, tuossa maailman toimivimmassa kaupungissa:
https://maps.app.goo.gl/mf8qexD1g8pEEjgY9
Kotikatuni varrella oli aiemmin pysäköintikohdat merkitty P ja alla lisäkilvessä '18 m'. Ne vaihdettiin joku viikko sitten artikkelissa esiteltyyn viritykseen. Tiedä häntä miksi.
Lahden moottoritieltä kun nousee Järvenpään pohjoisessa liittymässä ylös ja lähtee ajamaan kohti Järvenpäätä, törmää heti junaradan ylitettyään merkkiin, jossa kielletään vasemmalle kääntyminen lisäkilvellä 'ei koske työmaaliikennettä'. Kukaan ei välitä kilvestä mitään, ei edes poliisi, jolle näytin kilven ja esitin josko virkavalta voisi tehdä asialle jotain. Risteyksestä näet käännytään Haarajoen seisakkeelle ja kohti Järvenpään keskustaa.
Heti em. merkin perään kääntyy oikealle Halkiantie, jonka alussa on seuraava toteemi: ajoneuvolla ajo kielletty, moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty ja lisäkilvet 'tie poikki' ja alimpana 'koskee läpiajoa Vähänummentielle'. Kyllä, tie on poikki, mutta ko. tie ei pääty Vähänummentielle vaan Soolokadulle ja silloinkin pitää harrastaa maastoajoa koska tie on todellakin poikki.
Olen tulkinnut toteemin olevan viraton ja käyttänyt kadunpätkää parkkipaikkana koiranulkoilutusreissulla, ja niin tekevät kymmenet muutkin. Pari kappaletta aiemmin mainittu poliisikaan ei välittänyt merkistä :-)
Miten on mahdollista, että asia, josta on olemassa hyvinkin kattava säännöstö, on täysin tuntematon ihmisille, jotka merkkejä työkseen asettavat? Liikennemerkkihulluus lähti jossain vaiheessa kiitolaukalle, ja ilmeisesti on menossa kisa siitä, kuka laittaa eniten tolppia teiden ja katujen varsille. Jo mainitulta Haarajoen seisakkeelta - jota asemaksi kutsutaan - saattaa löytyä kisan voittaja: parkkipaikkaa katsoessa voi miettiä, olisiko pysäköintijärjestelyt voinut osoittaa hieman vähemmällä määrällä kylttejä.
Espoossa harrastetaan myös sisäkkäisiä pysäköintikieltoalueita. Tillinmäessä on jo pitkään ollut pysäköintikieltoalue, joka idästä tullessa alkaa Tillinmäentiellä heti Nöykkiönkadun risteyksen jälkeen. Pysäköintikieltoalue on kattanut kaikki Tillinmäentien poikkikadut.
Viime ja tänä vuonna Tillinmäentielle on rakennettu kolme uutta poikkikatua: Kaskihaka, Frigårdintie ja Kyläkartanonrinne. Jokainen näistä on myös liikennemerkeillä merkitty omaksi pysäköintikieltoalueekseen. Tillinmäentien varteen lienee siis nykyään ihan luvallista pysäköidä, kunhan on käynyt kääntymässä jollain uusista poikkikaduista ja ohittanut viimeiseksi pysäköintikieltoalueen päättymistä osoittavan merkin. Ei ainakaan liene olemassa mitään sääntöä, joka velvoittaisi muistamaan montako pysäköintikieltoalueen alkamis- ja päättymismerkkiä ihminen on elämänsä aikana ohittanut, vaan ainoastaan viimeisimmän muistaminen riittää.
Lähetä kommentti