3.3.2024

Syvien huokausten tie

Teillä ja Turuilla on loppuvuodesta 2022 artikkelissa Pöytälaatikkorunoilua kommentoinut valtatien 18 hankearviointia ja toimenpideselvitystä, joka on laadittu Seinäjoen ja Alavuden väliselle osuudelle.

Tien itäiselle osalle Alavuden ja Jyväskylän välille on sittemmin valmistunut omansa. Tutkitaanpa sitä hieman seuraavassa.

Varoitus: Teillä ja Turuilla on aiempina vuosina silitellyt valtatietä 18 kevyesti vastakarvaan. Silityssuunta ei tälläkään kerralla vaihdu.

Kyseessähän on siis samalla tavoin tehty ns. valtatie kuin vuonna 1938 nelostie Helsingin ja Jämsän väliin: Otettu viivoitin, vedetty viiva päätepisteiden väliin ja lähinnä viivaa sijaitsevat eritasoiset maantienpalaset on merkitty maastoon punaisin kyltein valtatieksi. Jollakulla Norsunluutornissa on vahvasti jotain hampaankolossa valtatietä 16 kohtaan. Käärmettä on ajettu pyssyyn kohta 30 vuotta.


Kansainvälisesti merkittävää valtatietä

Dokumentissa esitetään neljää asiaa: oikein pieniä korjauksia, pieniä korjauksia, oikaisua Tuurin eteläpuolelta ja oikaisua Myllymäeltä Multialle. Näistä on sitten koottu kuusi eri vaihtoehtoa. Hyöty-kustannussuhteeksi on eri vaihtoehdoissa laskettu 0,46–0,81, eli yhdenkään laskennalliset hyödyt eivät kata kustannuksia. Ehkä oireellista on, että paras lukema on vaihtoehdolla D, joka toteuttaisi pienet muutokset: Vähänlaisesti kustannuksia ja vähänlaisesti hyötyjä. Alhaisin H/K-suhde on vaihtoehdolla F, joka ehdottaa kaikkien esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista.

Tuurin oikaisu ohittaisi taajaman, jossa on rautatien tasoristeys ja liikenneympyröitä. Myllymäen-Multian oikaisulla olisi pituutta runsaat 30 km ja se kulkisi hyvin harvaan asutun soisen ja mäkisen alueen halki.


Tuurin ohitus ja Myllymäki-Multia

Suorastaan surkuhupaisa on johdantokappaleen maalailu tien jumalaisesta tärkeydestä:

Valtatie 18 on tärkeä valtakunnallinen poikittainen tieyhteys Vaasasta Seinäjoen kautta Jyväskylään. Valtatiellä 18 on poikittaisyhteytenä myös laajempaa kansallista ja kansainvälistä merkitystä, sillä se mahdollistaa liikenteen Länsi-Suomen satamien kautta Ruotsiin ja edelleen Norjaan. Poikittaisyhteys jatkuu Jyväskylästä edelleen Itä-Suomeen ja Venäjälle valtatienä 9. Valtatiellä 18 on tärkeä rooli osana Norjan, Ruotsin ja Suomen poikki kulkevaa Keskipohjolan Vihreää Kuljetuskäytävää (NECL I ja II -hankkeet). Valtatiellä 18 on merkittävä rooli myös seutujen sisäisessä työmatka-, asiointi- ja vapaa-ajanliikenteessä. Erityisesti Alavuden ja Tuurin sekä Petäjäveden ja Jyväskylän välillä on paljon sekä työmatka- että asiointiliikennettä. 

Kylmät faktat kuitenkin kertovat jotain muuta. Väyläviraston liikennemääräkartta näyttää Multian kohdalla valtatielle keskivuorokausiliikenteeksi noin 1000 ajoneuvoa, eli se edustaa reitin maksimiliikennettä Jyväskylän ja Vaasan välillä. Vertailun vuoksi tärkeyttä pohdittaessa: lukema on alle sadasosa Helsingin seudun Kehä I:n liikenteestä tien keskivaiheilla. Multian kohta on siten hyvä mittapiste, että sitä ei kuormita tien 18 kanssa yhdessä kulkevan pohjois-eteläsuuntaisen kantatien 58 liikenne. Tiellä on vahvaa paikallista ja alueellista merkitystä, mutta kansallisen ja kansainvälisen merkityksen maalailu on silkkaa hölynpölyä.

Hyötylaskelmassa on arvioitu muun muassa onnettomuuksien vähenemistä ja on päästy niinkin korkeisiin lukemiin kuin 50 prosenttia. Mitenkähän lienee. Laskelmien olettamuksia voidaan epäillä muun muassa siksi, että "laskennalliset kuolemat" esitetään pienemmiksi kuin nykyisin, mutta itse luvut ovat yli kaksinkertaiset dokumentissa esitettyyn viiden vuoden toteumaan nähden. (Kaksi kuollutta eli 0,40 kuolemaa vuodessa. Kahden tapahtuman perustalle rakennettu tilastomatematiikka hieman hymyilyttää.)

Laskelmassa kuitenkin on kovin merkillinen kohta. Parantamisen edullisuutta kuulemma nostaisi se, että vaihtoehtoisilta reiteiltä ohjattaisiin muun muassa sopivalla viitoituksella liikennettä tielle 18. Siis olemassa olevan liikenteen siirto paikasta toiseen nostaisi laskentamallin pisteitä! Pahus kun matematiikasta ei jaeta Nobelin palkintoa.


Tunnistetut vaihtoehtoreitit

Vaihtoehtoreiteistä ykkönen on valtatie 13/16 Lapuan ja Kyyjärven kautta. Se on 15 kilometriä pitempi, mutta oleellisesti parempaa tietä. Virrat-Peräseinäjoki-reitti on toki aivan mielenkiintoinen mutta että vaihtoehto muuten kuin cruisailulle?

Karttaa katsomalla lienee melko selvää, että Jyväskylästä lähdettäessä yksikään enintään Lapualle asti matkaava ei valitse 18-tietä. Sama pätee Vaasasta lähdettäessä mitä tahansa päätepistettä Jyväskylän lentoasemalle saakka. Muutenkin valtatien 16 liikennemäärät ovat minimissään noin 1400, eli massiivista siirtymistä ei tapahtuisi, vaikka keisari Augustus antaisi käskyn, että koko valtatien 16 liikenteen pitää tielle 18 siirtymän.

Noin yleensäkin viitoituksella tehdyt pikku huijaukset ovat melko passé navigaattoreiden ja sähköisten karttojen aikakaudella.

7 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Peräseinäjoki-Virrat on kyllä hyväkuntoista ja lakeuden maisemia esittelevää seututietä, mutta enpä olisi mennä kesänä itsekään eksynyt sille, ellei harrastus olisi vienyt minua ajamaan Seinäjoelta Kihniölle (ja edelleen Aureen kautta Kuruun).

Olli kirjoitti...

En ymmärrä miksi ysitie piti aikoinaan jatkaa Kuopiosta Joensuun kautta Niiralaan sen sijaan että olisi vaikka jatkanut 16-tien Kyyjärveltä Siilinjärvelle (korvaten nykyisen kt 77:n) ja edelleen Joensuun kautta itärajalle korvaten silloiset vt 17 & kt 70, jos kerran oli pakko saada valtatie Niiralan rajalle. Nykyinen ysitie on varsin kummallinen, koska eihän vt 9 ole edes lyhin ja sujuvin reitti Jyväskylän ja Joensuun välillä. Ja Vaasa-Jykylä -välistä täytyy todeta, vaikka vt 16 onkin pidempi kilometreissä, onhan vt 16 paljon mielyttävämpi reitti, 16-tien varrella on huomattavasti vähemmän asutusta kuin Seinäjoki-Jyväskylä -reitillä ja moottoritietäkin on hyvän matkaa Jyväskylästä pohjoiseen.

Matti Grönroos kirjoitti...

17-tien numeroinnin muutos edusti puhtaan kyynistä poliittista tarkoituksenmukaisuutta. Itäsuomalainen liikenneministeri tarvitsi edes jonkinlaisen sulan hattuunsa. Hän järjesti seudulle "paremman" tienumeron, kun peruskorjausta ei kyennyt saamaan aikaan.

Tämä oli Vehviläisen liikenneministeriuran saavutuksista toinen. Se toinen oli Savonlinna-Huutokoski-radan peruskorjaus yli 40 miljoonalla. Rata katkaistiin muutamaa vuotta myöhemmin Saimaan syväväylän oikaisun yhteydessä tarpeettomana.

Hannu kirjoitti...

Mikähän on Seinäjoen painoarvo tässä vt18 -projektissa? Onko niin, että Jyväskylä-Vaasa liikenne pitäisi vain saada kulkemaan Seinäjoelle käyttämään seudun palveluja? Samalla matkustavaisten rahaa saattaisi tippua Tuurin seudulle...

Matti Grönroos kirjoitti...

Seinäjokiteoriaa puoltaa se, että lännen suuntaan kaukoviitoituskohde on Seinäjoki, ei Vaasa. Viitoitus muutenkin on vähän sekopäinen. Jyväskylässä viitoitetaan Seinäjoelle, mutta Vaasassa Jyväskylään. Länsipäässä viitoitus Seinäjoelle alkaa Laihialla. Vaasan suuntaan ajettassa Vaasa ilmestyy kilpiin vasta Seinäjoen ohitustien liittymässä. Jyväskylässä ei ole viitoitusta Vaasaan kumpaakaan kautta. 13/16-reitillä Vaasa alkaa näkyä Huutomäen liittymässä, jossa 4 ja 13 haarautuvat.

Toisaalta teoriaa vastaan puhuu, että 18 ei kulje aivan keskeisimpien Seinäjoen palveluiden tuntumassa ja että Tuuri haluttaisiin ohittaa.

Elyas kirjoitti...

Jotenkin surkuhupaista logiikkaa tässä kyllä on. Poikittaiset tieyhteydet ovat olleet lapsipuolen asemassa. Karttaharjoituksena suorin yhteys Vaasa-Jyväskylä -välillä kulkee tosiaan tämän epävaltatien linjaa. Multian-Ähtärin oikaisu, jälleen kartalla, näyttää ihan järkevältä, (Tuurin oikaisu ei niinkään). Harmi vain, että välin liikennesuoritteet (ja tarpeet) ovat mitä ovat. Sinänsä loogiselta näyttävät kehittämistoimet eivät ikinä realisoidu, koska jonossa on kymmenittäin kustannustehokkaampia liikennehankkeita.

Muutoin olen sitä mieltä, että tuon valtatien häpeällisin osuus kulkee Sydänmaalla.

Tiennäyttäjä kirjoitti...

Ihanaa, että Teillä ja turuilla on kovasti kiinnostunut valtatien 18 vaiheista, "there is no bad publicity". Alueella tehdään kovasti töitä sen eteen, että vt 18 säilyy otsikoissa ;) . Pala kerrallaan mennään eteenpäin, onhan yksi blogin huomion kohteista Seinäjoen Ylistaron vt18/vt16 liittymässä jo saatu korjattua kuntoon.

Tuota liikenteen siirtymää ei takuulla vain merkkejä vaihtamalla saada aikaiseksi. Monista muista yhteysväleistä poiketen tälle reitille on nykytilassa "kilpailukykyisiä" vaihtoehtoja, joita artikkelissa onkin esitelty. Oikaistu ja (nopeusrajoituksiltaan) parannettu tie olisi tarjolla olevista vaihtoehdoista tulevaisuudessa navigaattorin mukaan lyhin ja nopein tie maakuntakeskusten välillä. Jää kuitenkin arveluiden varaan, miten suuri osuus muiden teiden liikenteestä voisi siirtyä käyttämään valtatietä 18.

On myös totta, että tiellä on kovasti eritasoisia osuuksia. Nykyinen H/K-laskenta ei valitettavasti tuota juuri kummoisiakaan lukemia esimerkiksi tien leventämiselle, jota kautta tie saataisiin palvelutasoltaan tasaisemmaksi. Toisaalta löytyy niitä tasoheittoja monelta muultakin valtatieltä. Jos vertaa valtatie 3 Helsinki-Tampere -välin moottoritietasoa saman tien Ikaalisen kahteen ahtaaseen ja hitaaseen osuuteen niin voisi siinäkin todeta olevan eritasoisia tieosuuksia. Tässäkin blogissa kehutulla nykyisellä, pienissä paloissa kehittämisen rahoitusmallilla ei näitä laatuongelmia juuri korjata.

Valtatiellä 18 on muuten sekin erityisyys, että sillä sijaitsee neljä rautatien tasoristeystä (sentään puomeilla varustettua! :) ), kun niitä muilta valtateiltä ei enää löydy yhtään.