Tilanne syntyi loppiaisena 2023, kun todistajat raportoivat lossin holtittomista liikkeistä. Lossi oli ollut poikittain väylällä ja kertomusten mukaan kertaalleen pyörähtänyt 360 astetta. Sehän onnistuu, kun kummassakin päässä on ohjauspotkurit vaikka paikallaan kääntämiseen.
Lossia oli ensin pitänyt maanitella hakemaan kuljetettavia mantereelta ja viiden minuutin lossimatkakin oli kestänyt puolisen tuntia. Paluumatka oli sitten keskeytynyt alkuunsa, kun kuskia ei ollut saatu hereille. Kokaiinia ja huumeiksi luokiteltavia lääkkeitä löytyi verikokeesta.
Käräjäoikeus oli paheksunut toimintaa ja katsoi vesiliikennejuopumuksen toteen näytetyksi. Kuski haki valituslupaa hovista, joka ei tähän myöntynyt.
Tapaus on sillä poikkeuksellinen, että sisävesillä harvemmin talvisaikaan jaetaan rangaistuksia vesiliikennejuopumuksesta.
Lossin pikku spinnaukset kertovat muuten, että on taidettu ajaa irti ohjausvaijerista. Eihän tuo jäärännistä karkuun pääse, mutta vaijeri ainakin jossain määrin huolehti siitä, että lossia ajetaan niin päin kuin on tarkoitus.
4 kommenttia:
Tekun työharjoittelussa 1988 juotettiin läheisen Toijansalmen lossin kesäkuski oikein urakalla ja seuraavana aamuna poloinen yritti saada lossia poikittain vastarannan kalturiin. Kahden ruorin vaatima motoriikka oli kadonnut joskus pikkutunneilla, onnistuu se poikittain ajo vaijerillakin, jos se on tarpeeksi löysällä ja tuolla oli pakko olla veneiden ajellessa ihan lossin editse. Käry ei käynyt, mutta ruokiksella ei kaverille maistunut edes kahvi.
Tuohon aikaan Lamposaari erottui kauas omituisista puunlatvoistaan, muinainen saha oli levittänyt jonkun ötökän saaren puustoon ja latvoissa oli tuuheat pallot. Googlen kuvissa näyttäisi vieläkin olevan jokunen tupsulatva jäljellä.
Työharjoittelussa etsimme jälkiä muinaisen Kutilan kanavahankkeen mittauksista ja löysimmekin, kanavaa ei vaan ole vieläkään lapioitu maastoon. Ilmeisesti kanava suunniteltiin Saimaan kanavan jatkoksi, mutta joku Krimin sota tai vastaava lykkäsi sitä ja lykännee nytkin.
Menee taas jo aika paljon ohi blogin aiheen, mutta mitä tarkoitusta Kutilan kanava palvelisi tai olisi palvellut? Nopealla karttavilkaisulla kanava ei yhdistäisi mitään sellaisia vesiväyliä, joiden välillä ei olisi jo yhteyttä eikä edes lyhentäisi matkaa ainakaan Saimaan kanavan suunnasta.
Kutilan kanavaa on perusteltu toisaalta suojaisen vesireitin tuottamisella ja toisaalta Pien-Saimaan veden laadun parantamisella. Pien-Saimaa on vähän pussinperä ja vesi vaihtuu hitaasti.
Itse asiassa Kutilan kanava oikaisee aika reippaasti matkaa Suur-Saimaalle, nykyinen väylä piirtelee Z-kirjaimia saarien välissä ennen Joutsenon edustaa. 1800-luvulla oli varmaan myös suojaisella saaristoreitillä arvonsa. Varsinaista kaivuutyötä ei tarvita kuin Umianlammen molemmissa päissä ja wanhan kanavan 2,4 m väylää varten ei tarvinne louhintaakaan ainakaan venäläisen suunnitelman mukaan. Kanavan mitat olivat samat kuin Saimaan kanavalla eikä tuolloin ollut Imatran suunnalla mitään liikenteellistä arvoa, teollisuus tuli vasta myöhemmin.
Lappeenrannan edustan moskat on alunperin puhallettu itään Vehkataipaleen pumppaamon avulla, se hoiti myös Kaukaan raakavesitarpeen ja 80-luvulla Mälkiän sulussa haisi mäntysuopa tms, vesi oli ruskeaa ja vaahtosi niin paljon, että sulussa oli otettava airot esiin pikkupaatissa ja huiskittava vaahtoa loitommalle. Nykyisin vesi on paljon puhtaampaa. Olimme samoihin aikoihin myös PULPilla ja ihmettelimme, kun eräänä päivänä purkuputkesta ei PULPunnut mustaa mönjää Saimaaseen, vaikka tehdas pyöri täysillä, joku tehtaalainen sanoikin, että tänään on näytteenottopäivä ja ajetaan puhdistamon kautta että silleen.
Lähetä kommentti