101 uutta maantietä

Nyt kun vuoden 2024 viimeinen artikkeli on käsillä, palaamme ajassa noin sadan vuoden taakse.

Itsenäisyyden alkumetreillä Pohjois-Suomen ja Pohjois-Karjalan tieverkko oli jokseenkin harva ja monin paikoin peräti olematon.  Eduskunta kehotti vuoden 1923 budjetin käsittely yhteydessä hallitusta antamaan kulkulaitoskomitealle tehtäväksi laatia yhtenäinen suunnitelma Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieverkoston laajentamisesta ja kehittämisestä.

Sodankylän, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Enontekiön alue on vuoden 1927 tiekartastossa perin harva.

15.3.1923 nimitettiin erillinen Pohjois-Suomen ja Karjalan maantiekomitea, jonka johtoon nimettiin maataloushallituksen ylijohtaja Uuno Brander. Komitean jäsenenä oli muun muassa professori Väinö Voionmaa (vuoteen 1906 Wallin), joka väitöskirjanaan oli laatinut laajan inventaarion Suomen maanteistä Ruotsin vallan aikana.

Komitean alueellinen rajaus kulki suunnilleen linjaa Sortavala–Joensuu–Kajaani–Oulu. 

Komitea laati useita selvityksiä ja viiden vuoden työn jälkeen 15.3.1928 luovutti valtioneuvostolle 50-sivuisen komiteamietinnön, jossa esitettiin kaikkiaan 101 tien rakentamista. Lisäksi ehdotettiin usean mainittuihin 101 tiehen liittyneiden jo olemassa olleiden teiden ottamista valtion haltuun.

Autojen lukumäärä lähes kahdeksankertaistui vuodesta 1921 vuoteen 1926. Jotain oli pian tehtävä, eikä vain jotain.

Kullekin tielle esitettiin sekä tien tyyppi että kiireellisyysluokka. Tyyppejä olivat

• Maantie (oheisessa taulukossa Mt), joka edustaa parasta laatua. Komitea ei määrittele maantien teknisiä kriteereitä, vaan jättää sen tapauskohtaisesti harkittavaksi.
• Erämaantie (Et), joka on maantietä kevyempi yksikaistainen ratkaisu syrjäseutujen tieksi
• Polkutie (Pt), joka on jalan tai ratsain kuljettavissa

Mielenkiintoinen yksityiskohta komiteamietinnössä on, että komitea ennakoi alueeltaan valtavien kuntien jakautumista ja uusien kuntakeskusten syntymistä:

• Salmijärvi Petsamossa
• Alakylä Kittilässä
• Unari Sodankylässä
• Lohijärven ja Raanujärven seutu Ylitorniolla
• Muurola Rovaniemellä
• Autinniemi Rovaniemellä
• Oulanka Kuusamossa
• Paanajärvi Kuusamossa
• Piispajärvi Suomussalmella
• Puhosjärvi Pudasjärvellä
• Vuokki Suomussalmella
• Lentiira Kuhmoniemellä
• Jormasjärvi Sotkamossa
• Länsi-Sotkamo
• Vieki Pielisjärven (Lieksan) ja Nurmeksen välissä
• Koitere Ilomantsissa
• Suvilahti Suojärvellä
• Pitkäranta Impilahden ja Salmin välissä

Suunnitelma perustuu osin tähän ennakointiin. Yksikään luettelon mainitsemista seuduista ei kuitenkaan muodostunut uudeksi kunnaksi.

Oheisessa taulukossa on 101:n ehdotetun tien joukosta ne 41, jotka mietinnössä esitetään kiireellisimmiksi. Näiden teiden yhteispituus on 921 kilometriä. Lisäksi on todettu tieosuuden nykytila. Muutama osuus on jäänyt rajan taakse 1940-luvun alueellisissa uudelleenorganisoinneissa.

Nro	Reitti	Pit	Tyyppi	Nykytila	Huom
1	Inari kk-Kaamanen	26	Et	Valtatie 4
2	Utsjoki kk-Tenojoki	5	Pt	Valtatie 4
3	Inari kk-Riutula	13	Et	Yhdystie 9553	Riutula-Angeli erämaatie 50 km
4	Salmijärvi-Töllevi	10	Mt	Luovutettu Petsamo	Toteutui Petsamon tien rakentamisen yhteydessä
8	Muonio kk-Sirkka	60	Mt	Kantatie 79
9	Kolari kk-Kurtakko	20	Mt	Kantatie 80
12	Pello-Saukkoriipi-Konttajärvi	20	Mt	Kantatie 83, seututie 935
14	Marrasjärvi-Meltaus	11	Mt	Seututie 935
15	Saukkoriipi-Matinlompolo	10	Et	Kantatie 83
16	Matinlompolo-Raanujärvi	22	Et	Kantatie 83	Kt83 oikaistu 1970-luvulla uudelle reitille. Sivuun jäänyt osuus Yt 19671
18	Kallioniemi-Unhola-Pello	25	Mt	Yhdystie 9381	Väylänvarren tie
19	Meltaus-Unari-Vaalajärvi	85	Mt	Seututie 952
23	Kemijärvi-Pelkosenniemi	51	Mt	Valtatie 5
27	Sodankylä-Kelujärvi	22	Et	Seututie 967
34	Posionperä-Haataja	47	Mt	Kantatie 81
35	Hautajärvi-Räisälä	45	Mt	Yt 9481, Vt 5, Yt 9452
36	Joutsijärvi-Räisälä	16	Mt	Yhdystie 19829
38	Palojärvi-Morottaja	10	Et	Yhdystie 9451
40	Luusua-Pekkala	36	Mt	Seututie 944, yhdystie 9447
41	Sovajärvi-Liikasenvaara-Hautajärven tie	32	Et	Yhdystie 8693 (osin)	Toteutunut osin, linjattu Käylään
46	Ahola(Posio)-Raistakka	12	Mt	Seututie 863
47	Pekkala-Pohjaslahti	14	Mt	Seututie 942
53	Ervasti-Siivikko	7	Mt	Kantatie 78
54	Siivikko-Neulikko	30	Mt	Kantatie 78
56	Suomussalmi kk-Piispajärvi-Pisto	63	Mt	Yhdystie 9150, valtatie 5
61	Piispajärven tie-Kiannanniemi	8	Et	Yhdystie 9161
64	Murtovaara-Poussu	16	Et	Yhdystie 8430
69	Saarivaara-Kuivajärvi	18	Et	Yhdystie 9124
71	Sumsa-Kalliokoski jatko Maaselänjärvelle	12	Et	Ei toteutettu
72	Kiekinkoski-valtakunnanraja	10	Et	Yhdystie 9121	Hukkajärvelle saakka
76	Valtimo-Pajukoski	10	Mt	Yhdystie 5285
81	Pankakoski-Ruunaa	20	Mt	Yhdystie 5224
82	Kovero-Tuupovaara-Öllölä	20	Mt	Seututie 496
83	Kaustajärvi-Meriinaho	12	Mt	Ei toteutettu
84	Värtsilä-Koirinvaara	18	Mt	Luovutettu Karjala	Suomen puoleinen osa yksityistienä
88	Kuuksenvaara-Ristikangas	34	Mt	Seututie 500 Kuuksenvaara-Mutalahti	Mutalahti-Ristikangas luovutetussa Karjalassa
89	Nehvo-Nehvonniemi	6	Et	Yhdystie 5003
91	Ilaja-Lutikkavaara	7	Et	Ei toteutettu	Luovutetussa Karjalassa
94	Riuhtavaara-Naistenjärvi	4	Mt	Luovutettu Karjala
95	Riuhtavaara-Moiseenvaara	10	Mt	Luovutettu Karjala
100	Leppäsyrjä-Matkalampi	24	Mt	Luovutettu Karjala

Komitea on ollut vahvasti oikeilla jäljillä siitä päätellen, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta komitean ehdotus on toteutunut ja vieläpä siten, että kyseiset tiet ovat edelleenkin osa valtion tieverkkoa; osa jopa pääteinä.

Komiteamietintöön sisältyy myös yleiskarttaliite, johon on merkitty ehdotukset.

Mietinnössä ehdotettuja uusia poikittaisteitä, suunnilleen samalla kartan rajauksella kuin yllä.