Takavuosina, siihen aikaan kun Suomessa vielä teitä rakennettiin, karttaharjoitukset olivat kovin muodikkaita. Jokaisen alueellisia intressejä edustavan tahon piti nyt ainakin muutama tieidea piirtää kartalle ollakseen uskottava.
Erikoisten karttaharjoitusten osastolla kohtalaisen korkealle pääsee Kiuruveden kunnan vuonna 1990 julkaisema ehdotus. Siinä ehdotettiin Helsingin ja Kajaanin välille uutta valtatietä, joka kuinka ollakaan kulkisi Kiuruveden kautta.
Erikoisen ehdotuksesta tekee se, että reitti oli piirretty suurelta osin nelostien päälle. Perinteiseen tapaan on Jyväskylän ja Helsingin väli haettu lyhyintä kautta: Helsingin ja Jyväskylän välimatka on linnuntietä 236 kilometriä, mutta tämä vaihtoehto vaatisi Päijänteelle noin 100 kilometriä pitkää siltaa, tunnelia tai lossiyhteyttä. Linnuntie länsipuolta Jämsän kautta on 242 kilometriä, kun Lusin kautta se on 247 kilometriä. Siispä länsipuolelle!
Juuri tuohon aikaan kysymys nelostien reitistä oli melkoisen kuuma peruna. Itäpuoli oli voittamassa ja siksi Kiuruvesi sai kaverikseen länsipuolen Padasjoen. Padasjoelta Helsinkiin olisi tultu Lammin–Hyvinkään kautta, eli linjaa joka 1950-luvun lopulla hylättiin. Maasto on hankalaa ja maaston hankaluuden takia seutu on melkoisen harvaan asuttua.
Sillä tavoin ehdotus oli linjakas, että myös Viitasaaren ja Kajaanin väli olisi kulkenut pääosin harvaan asuttujen tai lähes asumattomien seutujen halki; Kiuruvettä ja Vieremää toki lukuun ottamatta.
Ehdotus sai Savossa aikaan melkoisen metelin, jos ei muuta niin paikallisen essonbaarin pöydässä. Hesari kirjoittaa
Pohjoissavolaiset ovat leimanneet kiuruvetiset miltei isänmaan pettureiksi. Maakuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Jorma Huuhtanen uhkasi heti suunnitelmien tultua julki asettaa kiuruvetiset järjestykseen ja marssimaan samassa ruodussa muun maakunnan kanssa.
Myös sikäläinen seutukaavaliitto oli närkästynyt ja virkansa puolesta korosti viitostien merkitystä ja vaati sen parantamista. Liitossa kaiketi pelättiin, että viitostietä ei parannettaisi eikä Savon rataa oikaistaisi Lahti–Heinola–Mikkeli-linjalle
Jonkinlainen epäpyhä allianssikin asian ympärille muodostui. Padasjokisten lisäksi kiuruvetiset saivat puolelleen yllättäen Helsingin kaupunginjohtajan Raimo Ilaskiven. Ilaskiven mielestä hanketta kannattaisi selvittää.
No kuinkas sitten kävikään? Viitasaari–Kiuruvesi–Kajaani reitille ei ole tehty tietä, eikä se esiinny vakavasti otettavissa suunnitelmissa. Ei kyllä Savon rataakaan ole oikaistu ja viitostie Siilinjärven pohjoispuolella edustaa edelleenkin museotieosastoa.
4 kommenttia:
Tokihan sentään jotain tapahtui, ja Kiuruvesikin sijaitsee nykyään valtatien varrella. Taisi olla vuoden 1996 suuri taikatemppu, jossa useiden teiden taso nousi -paperilla- ihan kivasti.
Niin, ja onhan Iisalmikin saanut ohitustien, joka on ihan moottiritietasoa muuten paitsi nimityksellisesti. Siilinjärvi-Iisalmi välin valtatie onkin sitten kutakuinkin ennallaan.
Jaa niin, jotainhan on toki heikentynytkin. Vieremä ei enää ole valtatien varrella, poislukien kunnan eteläisin nurkka vt27:n varrella.
Näin 35 vuotta myöhemmin voi todeta, että Kiuruveden ehdotus oli muutaman vuosikymmenen ajastaan jäljessä. 1950 - 1970 -lukujen valtatieverkon uudelleenrakennuksen jälkeen kokonaan uusia valtatielinjauksia ei ole pahemmin nähty (vaikkakin uusia valtateitä on "tehty" vaihtamalla tien numeroa).
Ehkä Kiuruvettä innoitti nykyinen valtatie 18, jonka tulevaisuus näytti noihin aikoihin ruusuisemmalta kuin koskaan: Petäjävesi - Multia -välille tehtiin kokonaan uutta tietä, joka mahdollisti nykyisen valtatien 18 perustamisen 1996. Siitäkin tiedetään nyt jälkikäteen, että siihen sekin homma jäi ja lopputulos jäi pannukakuksi.
Pohjanmaan kantatiet 85-87 tehtiin aikoinaan sen verran hyviksi, että laatunsa puolesta kyllä käyvät valtateiksi. Eivätkä itä-länsisuuntaiset reitit ole huono juttu. Siksi 27 ja 28 puolustavat paikkaansa.
27 on muuten Suomen urbaanein valtatie. Pois lukien lyhyt pätkä Alavieskassa se kokonaisuudessaan kulkee kunnissa, jotka ovat nähneet asianmukaiseksi nimittää itsensä kaupungiksi. Se kulkee Suomen pisimmän kaupunkiradan rinnalla: Iisalmi-Ylivieska, 150+ kilometriä poistumatta kaupungista.
Kyllä, valtatie 27 & 28 ovat tarpeellisia. Iisalmi on yllättävänkin merkittävä risteyskohta, mikä näkyy huvittavasti vt5 liittymä 94:n opasteissa: tienpitäjällä on itse asiassa melkoinen ähky opastettavissa kohteissa: kaukokohteet Nurmes, Oulu ja Kalajoki, lähikohde Iisalmi ja sitten vielä seuraavat taajamat Kiuruvesi, Vieremä ja Sonkajärvi.
Oikeastaan kaukokohteisiin kuuluisi vielä Raahe, mikäli vt 5:n liittymä lasketaan myös kt 88:n päätepisteeksi.
Sattuman kautta Iisalmesta on parin kilometrin tarkkuudella yhtä pitkä matka sekä Ouluun, Raaheen että Kalajoelle.
Lähetä kommentti