24.1.2019

Tattarisoppaa

Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa, kuuluu vanhan kansan viisaus.

Nelostien ensimmäisten kilometrien matkalla Helsingissä on suunnittelun ja rakentamisen kannalta vaativa kohta Kehä I:n ja Porvoonväylän liittymien välissä.

Tie ylittää "pohjattoman" Tattarisuon, jossa on kalliota vasta kymmenien metrien syvyydessä. Tie valmistui vuonna 1970 ja tuolloin suon ylitysmenetelmäksi valikoitui silta. Moni ei tiedäkään, että kyse on sillasta, koska se naamioitiin tiepenkereeksi. Penkereen reunoilla näkyvät matalat pilarit antavat osviittaa salaisuudesta. Silta on pinta-alaltaan suuri, nykyisinkin Suomen kakkonen Heinolan Tähtiniemen sillan jälkeen.

Rakentamispäätökset olivat aikanaan onnistuneita ja kauaskantoisia. Helsingin kaupunki edellytti, että tie rakennetaan alusta alkaen kuusikaistaiseksi. Lisäksi Kivikon liittymä, josta myöhemmin tuli Kehä I:n liittymä, tehtiin usealla puolisuoralla rampilla varustetuksi spagetiksi neliapilan sijaan. Jo tuolloin tunnettiin neliapilan liikenteelliset heikkoudet. Ratkaisut ovat kantaneet varsin hyvin 50 vuoden aikana tapahtuneen kehityksen.

Toisaalta siltaratkaisu tekee moottoritien leventämisen vaikeaksi.

ELY-keskus on laatinut yleissuunnitelmaa sen pullonkaulan poistamiseksi, että Lahdenväylälle pohjoiseen Kehältä kääntyvä liikenne ohjataan kahdesta suunnasta yhtymään yksikaistaiselle rampille, jonka päästä pitää varsin lyhyellä matkalla päästä yhden moottoritiekaistan ylitse, jos mieli halajaa Porvoon sijasta Lahden suuntaan. Kivikon liittymän ja Porvoonväylän haaran (Tattariharjun liittymä) välinen osuus on turhan lyhyt sekoittumisalueeksi nykyvolyymeillä.

ELY-keskuksen ratkaisu on ohjata Kehältä idästä kohti Lahtea kulkeva liikenne omalle rampilleen, joka yhtyisi Lahdenväylään vasta Tattariharjun pohjoispuolella. Samaan käytävään saataisiin mahtumaan Kivikonlaidan ja Jakomäen yhdistävä katu. Lisäksi Lahden suunnasta Kehälle kulkevalle liikenteelle tehtäisiin uusi Tattariharjun pohjoispuolella erkaneva ramppi, jotta Tattariharjun ja Kivikon liittymien välinen liikennevirtojen sekoittuminen vähenisi.


ELY-keskuksen suunnitelma

Yleissuunnitelman ramppiratkaisu on periaatteeltaan sama kuin jo 1960-luvun tiesuunnitelmassa esitetty, joka kuitenkin tuolloin jäi toteuttamatta.

Keittiöön on kuitenkin ilmestynyt toinen kokki. Helsingin kaupungin strategia Malmin lentokentän tuhoamiseksi on edennyt asemakaavan asteelle. Kaupunki suunnittelee liittymien väliin uutta Tattarisillan liittymää lentoaseman alueen liikenteen hoitamiseksi, eli tunnustaa autoliikenteen olemassaolon jatkossakin.


Helsingin kaupungin suunnitelma; jäljempänä mainittu puistosilta mustalla

Asiassa on se mielenkiintoinen seikka, että Liikennevirasto ei ykköstiellä suostunut Espoon kaupungin vaatimukseen rakentaa Kehä I:n ja Nihtisillan liittymien väliin täydellistä Turvesolmun liittymää, koska liittymät olisivat liian lähellä toisiaan. Lahdentiellä liittymien välimatka ei ole kuin kolmannes siitä, mitä se on Espoossa. Olisi yllättävää, jos tästä ei syntyisi kevyttä kädenvääntöä.

Helsingin kaupungin suunnitelmaan sisältyy lisäksi "puistosilta" Lahdenväylän yli "tukemaan alueen ekologisia yhteyksiä". Suunnitelman kustannusarvio on 46 miljoonaa, josta Tattarisillan osuus 30 miljoonaa ja puistosillan 11 miljoonaa. Tattarisuo ei ole 50 vuodessa kuivunut, eli kaikkien uusien väylien rakentaminen edellyttää varsin jykeviä perustuksia.


Puistosillan ekologiset yhteydet

Soppa syntyy siitä, että kaupunki ja ELY-keskus ilmeisesti hädin tuskin tunnistavat toistensa olemassaolon. Kaupungin asemakaavasuunnitelma mainitsee ELY-keskuksen yleissuunnitelman lähdemateriaalina ja yleissuunnitelmassa mainitaan, että tiesuunnitelman laadinta odottaa kaupungin ratkaisuja. ELY-keskus lisää, että rakentamiseen ryhtymisestä ei ole mitään päätöksiä.

Tahojen suunnitelmat yhdistettynä tuloksena voisi olla jotain alla olevan kuvan mukaista. Liikennevirtojen kanavointi edellyttää varsin paljon siltoja ja saattaakin olla, että kustannusarviolle käy kuin länsimetrossa: toteutuma on lähellä lukua, kun kerrotaan poliitikoille syötetty täkysumma luvulla pii.


Ajatus suunnitelmien yhdistämiseksi

Lisämausteena on se, että asiassa saattaa vielä seurata kaupungin jäsentenväliset: Suunnitelma vaarantaa kaupungin rakennusviraston ei hirveän kauan sitten kallioon louhimat hiekkasiilot. Toinen haaste on, että tila moottoritien ja sitä reunustavien teollisuuskiinteistöjen välillä on varsin ahdas useiden rinnakkaisten ramppien rakentamiseen. Kolmas odotettavissa oleva mauste ovat valtion ja Helsingin väliset neuvottelut suunnitelmien yhdistämisestä ja kustannusjaosta. Kumpikin osapuoli tunnetaan joustavana ja neuvotteluhenkisenä kuin metri ratakiskoa.

9 kommenttia:

jmk kirjoitti...

Mitenkähän soppaan vaikuttaa Helsingin kaupungin suunnitelma sisäänmenoteiden tuhoamiseksi? Sujuvat moottoritiethän on tarkoitus infarktoida bulevardeiksi tasoliittymillä.

Bulsusuunnitelmat kai alkavat ykköskehältä, mutta luulisi infarktin heijastuvan siitä hyvän matkaa pohjoiseenkin.

Matti Grönroos kirjoitti...

Eiköhän se Helsinki Lahdenväylänkin kykene bulevardisoimaan. Laittoihan se julkisuuteen Hämeenlinnanväylän suunnitelmien osana havainnekuvan, jossa tien keskellä oli nätti tyyni kanava. Tieosuudella, jossa on korkeuseroa enemmän kuin Tammerkoskessa. Lahdentie on helpompi, koska nousu Tattarisuolta Skitsopakan laitamille on hieman loivempi.

Kyllä se vesi siinä kanavassa pysyy, kunhan riittävästi laitetaan liivatetta.

Antti kirjoitti...

Bulevardisuunnitelmathan koskevat vain Kehä I:n eteläpuolisia osuuksia, joten ne eivät suoranaisesti estä blogissa esitettyjen, Kehä I:n pohjoispuolelle kohdistuvien suunnitelmien toteuttamista. Toki moottoritien loppuminen heti Kehä I:n liittymän eteläpuolelle heijastuisi myös pitkälle liittymästä pohjoiseen.

Miten blogissa esitetyssä yhdistelmämallissa olisi järjestetty pääsy Porvoonväylältä Kehä I:lle? Se ei suoraan ilmene kartasta.

Tuomo kirjoitti...

Alla linkit Tattarinsillan eritasoliittymän aluevaraussuunnitelmiin

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2017/Kymp_2017-11-28_Kylk_16_Pk/BFAA0C7D-45A8-CE8A-9722-5F9BE7500002/Liite.pdf

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2017/Kymp_2017-11-28_Kylk_16_Pk/69BEA308-2D70-CCDC-B545-5F9BE9F00000/Liite.pdf

https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkiymparistolautakunta/Suomi/Paatos/2017/Kymp_2017-11-28_Kylk_16_Pk/D0972745-BC6D-C3D9-843C-5F9BECF00000/Liite.pdf

Matti Grönroos kirjoitti...

Yhdistetyn mallin "suunnitelma" on toki vain karkea heitto, siitä mihin on tarve, jos tuo Tattarisillan liittymä tuohon laitettaisiin. Liittymä tulisi keskelle maan ilmeisesti vilkkainta sekoittumisaluetta: Liikennemääräkartat näyttävät Kehäykkösen ja Porvoonväylän välillä noin 73000 ajoneuvon keskivuorokausiliikennettä, joka Tattariharjussa jakautuu suunnilleen suhteessa 2:1 Lahden ja Porvoon suuntiin. Kehäykkösen Tattarisuon suuntaan osoittavien ramppien keskivuorokausiliikenne tätä nykyä on peräti noin 40000, eli enemmän kuin joka toinen nelostien ajoneuvo siirtyy kehälle tai tulee sieltä. Jos halutaan saada aikaan niin kapasiteettia ja sujuvuutta kuin turvallisutta, kolmen liittymän sijoittaminen kahden kilometrin matkalle edellyttää melkomoista määrää siltoja liikennevirtojen kanavoimiseksi.

artsila kirjoitti...

Kivikon Malmiin yhdistävä silta tehtäisiin kyllä autojen sijaan ensisijaisesti palvelemaan bussiyhteyksiä, erityisesti runkolinja 560:tä. Tällä hetkellä se joutuu käyttämään matkallaan pätkän Kehä 1:stä, joka aiheuttaa merkittävää epäluotettavuutta linjalle. Lisäksi Kehän pysäkit ovat kaukana käyttäjistä ja käyttäjille epämukavia.

Matti Grönroos kirjoitti...

Kyllä sinne on suunnitteilla aivan kokonainen liittymä, ei pelkästään moottoritien ylittävä silta.

artsila kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
KLS kirjoitti...

Se Hämeenlinnanväylän vieressä havainnekuvassa näkyvä kanava olisi epäilemättä osa Haaganpuroa, joka alkaa Keskuspuistosta jostakin Pakilan lähettyviltä ja laskee Pikku Huopalahteen. Siitä on noin puolen kilometrin osuus, rantaradan sillan alta Kylänevantien sillan alle, jäänyt Hämeenlinnanväylän tai ehkä pikemminkin sen vieressä itäpuolella olevan melumuurin alle ja putkitettu, kun tie 1970-luvulla levennettiin moottoritiemäiseksi. Sitä ennen se lienee ollut tavallista leveämmän maantienojan kaltaisena näkyvissäkin myös siinä kohdassa. Tuon suunnitelman mukaisesti se ilmeisesti siis kaivettaisiin tältä osin jälleen esiin ja mahdollisesti sen pohja ja reuna laatoitettaisiin. Suurimman osan ajasta siinä epäilemättä olisi varsin vähän vettä, mutta joskus sateiden jälkeen ja keväällä lumen sulaessa melko vuolaskin virtaus, kuten nytkin on saman puron vielä näkyvissä olevalla osuudella läheisessä Kauppalanpuistossa.