
31.10.2026
Drive in -kirkko

27.10.2026
Pulkkilanharjun pömpeli
Moni Pulkkilanharjua pitkin matkaillut on ehkä joskus ihmetellyt harjun eteläpäässä olevaa isoa valkoista pömpeliä. Se on kohtalaisen helposti arvattavissa vesiliikenteen ohjauslaitteeksi. Aivan, kyseessä on sektoriloisto. Mutta miksi se on paikassa, jossa ei kulje vesiväylää?
Kaikella on historiansa.
Pulkkilanharju on saari. Maantie sen läpi on kulkenut jo vanhoina aikoina. Pohjoispäässä piti jotenkin ylittää kapea Käkisalmi, vanhoissa kartoissa Käksalmi. Eteläpäässä oli leveä Pulkkilansalmi. Sen keskellä on saari, joka jakaa salmen Vähäsalmeen ja Isosalmeen.
Käkisalmi on matalampi ja siksi pääväylä Asikkalanselän ja muun Päijänteen välillä kulki Vähäsalmesta. Liikennettä ohjaamaan salmen rannalle on rakennettu tämä pömpeli.
Pulkkilansalmen leveys esti järkevän lossiyhteyden rakentamisen. Käkisalmeen oli tehty silta ja harju oli luonteva kulkureitti. Asia ratkaistiin niin, että Vähäsalmi suljettiin penkereellä, Isosalmeen tehtiin yli puolen salmen leveydeltä penger ja jäänyt aukko täytettiin lossilla. Pääväylä siirrettiin Isosalmeen. Sektoriloisto jäi paikalleen, vain sektoreita säädettiin. Vähäsalmen penger valmistui vuonna 1947 ja lossiliikenne alkoi vuonna 1951.
Lossin aikaa kesti parikymmentä vuotta. Keskemmälle harjua Karinsalmeen (joka oli pikemminkin oja kuin salmi) oli tehty riippusilta kuivalle maalle ja sen jälkeen ruopattu sillan alle uusi pääväylä. Isosalmi suljettiin penkereellä, johon jäi pieni ja matala silta-aukko.
Isonsalmen sillan alikulkukorkeus on 1,5 metriä, eli kovin paljon soutuvenettä suuremmalla pelillä siitä ei kuljeta, vaikka siinä virallinen väylä onkin. Vanha sektoriloisto kuitenkin seisoo ryhdikkäästi paikallaan. Puustoinen Vähäsalmi estää sektoriloiston näkymisen lounaaseen.

Entinen leveä Isosalmi on kaventunut pikkusillaksi.
23.10.2026
Mutka suoraksi
19.10.2026
Kilpimaakarin sössintää
Espoossa Kehäkakkoselle on ilmaantunut uusi suunnistustaulu, vallitsevien graafisten ohjeiden mukainen.
Asiassa on vain yksi pikku mutta: Kyltti on virheellinen. Kehäkakkonen ei ole moottoritie eikä moottoriliikennetie, eli tekstin Viherlaakso vihreälle pohjavärille ei ole mitään perustetta.
Sitä voikin sitten pohtia, mikä on se ajatuksenkulku, jolla vihreään on päädytty. Jospa nimi Viherlaakso, ja ruotsinkielinen "Grön" on otettu kunnolla tosissaan. Teillä ja Turuilla jää innokkaana odottelemaan viitoitusta Punametsään ja Harmaakallioille.
Tai sitten on otettu mallia tien muusta viitoituksesta. Onhan niin, että kulkusuunnassa edellisissä viitoissa kummassakin suunnassa ylin nimi on vihreällä. Tässähän on hieno pelisääntö!
Missään tapauksesaa ei tietenkään voida katsoa, miten olemassa oleva suunnistustaulu on tehty. Kun keskeisin uudistus on häivyttää teksti "Kehä" ja numero 102 ja korvata ne rinkulasymbolilla, niin onhan kyseessä niin suuri uudistus, että vanhasta ei voi ottaa mallia.
15.10.2026
Sukupolvenvaihtoa, håper at det smaker
11.10.2026
Kajaani-Kuopio, vaihtoehtoreitti
7.10.2026
Seututie 12?


Yleinen näky saksalaisella moottoritiellä. Jos tie on suljettu edessä, nouse moottoritieltä ja seuraa kiertotie 38:n viittoja, niin aikanaan pääset takaisin baanalle.

Hollannin merkintä on vähän kryptisempi, mutta samaa tarkoittava. Hyvässä lykyssä ennen näitä on kyltti, joka kertoo, minne kiertotiet E ja N vievät.






























