Nykyiseen aikaan, kun tieverkko ei enää ensisijaisesti palvele liikennettä vaan verotusta, on harvinaista huvia päästä kokeilemaan uutta maantietä. Torstaina 26.11.2020 sellainen tilaisuus kuitenkin tarjoutui Klaukkalan ohikulkutien avauduttua Nurmijärvellä.
Kyseessä on seututien 132 uusi linjaus Klaukkalan taajaman pohjoispuolitse.
Tie Helsingistä Pitäjänmäen, Kivistön, Klaukkalan ja Vihtijärven kautta Lopelle ja sieltä edelleen Janakkalaan ja Hämeenlinnaan on hyvin vanha. Niin on myös Klaukkalan asutus. Tieosuus oli valtatietä 3 aina 1960-luvun alkuun saakka. Lisäksi Porin suunnan liikenne kulki sitä pitkin Lopelle saakka, josta se haarautui kohti länttä. Uuden kakkostien ja kolmostien valmistuttua Lopen tie jäi sivuun pääteistä. 1960-luvulla Klaukkala rupesi kasvamaan ja kasvuunsa tarvitsi tätä tietä. Sitten Klaukkala kävi niin suureksi, että läpikulkuliikenne harmitti Klaukkalaa ja Klaukkala läpikulkuliikennettä.
Ohikulkutietä on suunniteltu pitkään. Työt aloitettiin helmikuussa 2019 ja liikenteelle tie avattiin vuoden verran etuajassa. Tieosuuden pituus on vajaat kahdeksan kilometriä ja siihen sisältyy muun muassa neljä eritasoliittymää, josta näkyvin liittää tien kolmostiehen kolmisen kilometriä entistä haaraa pohjoisempana. Tien liittyy olemassa olevaan seututiehen 132 viitisen kilometriä Klaukkalan pohjoispuolella.
Tie on kaksikaistainen. Klaukkalan asutuksen kohdalla meluvallit ovat varsin korkeat ja syntyykin illuusio kaukana taajamista sijaitsevasta maaseudun tiestä. Tie kulkee korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevassa maastossa ja se on saatu maisemaan sovitetuksi nätisti. Tieosuuden ylimmän ja alimman pisteen korkeusero on melkein 40 metriä. Paikoitellen tie kulkee varsin korkeilla penkereillä.
Tie kumpuilevassa maisemassa
Eritasoliittymiä on oikeastaan kolme ja puoli. Luhtajoentien liittymän risteyssilta ja rampit on rakennettu valmiiksi, mutta itse Luhtajoentie puuttuu. Sitä Nurmijärven kunta kaavailee uudeksi Klaukkalan sisääntulotieksi.
Kirkkotien eritasoliittymässä ohikulkutieltä poistuminen idästä tultaessa tapahtuu vasemmalle kääntyen. Itse Kirkkotiehen liitytään liikenneympyrän kautta. Myös Seututielle 130 eli vanhalle kolmostielle kuljetaan liikenneympyrän kautta. Tämä liikenneympyrä on ohikulkutien puolella. Liikenneympyrän keskelle on kasattu kiviröykkiö.
Kirkkotien ympyrä
Koeajossa huomio kiinnittyi viitoitukseen. Kohta kolmostieltä poistuttaessa ilmoitetaan matkaksi Klaukkalaan neljä kilometriä. Seuraava Klaukkala-maininta on kuitenkin vasta tien toisessa päässä Klaukkalan jäätyä viisi kilometriä. Tämä ennakoinee sitä, että Klaukkalaan viitoitetaan aikanaan Luhtajoentien kautta, mutta yleensä hyvän viitoituksen katsotaan palvelevan tämän hetken tilannetta.
Klaukkala 4 km
Tästä pitää osata kääntyä, jos aikoo Klaukkalaan ilman kunniakierrosta.
Ensimmäinen opaste Klaukkalaan tien loppupäässä
Toinen viitoitukseen liittyvä yksityiskohta on, että itään päin kuljettaessa Kirkkotien liittymän kohdalla ykköskohteeksi ilmaantuukin Tampere, mikä on hieman yllättävää.
Tietoja
- Urakoitsija Kreate Oy
- Päätietä 8 km
- Muita teitä ja väyliä 16 km
- Siltoja 6
- Louhittua kalliota 470 000 kiintokuutiometriä
- Maanleikkauta 500 000 kuutiometriä
- Nopeusrajoitus 80 km/h, kolmostien ja seututien 130 välillä 50 km/h
- Ripeää rakentamista
- Kolmostien liikenteelle aiheutetun häiriön minimoimista
- Nätisti maisemaan sovitettua tietä
- Valmiiksi tehtyä Luhtajoentien liittymää
- Ylijäämämassojen piilottamista penkereiksi
- Viitoitusta Klaukkalaan
19 kommenttia:
Vau, tämäpä oli nopeasti tehty koeajo! Tie avattiin vasta eilen iltapäivällä ja kuvat on otettu ennen pimeän tuloa, joten ajoitus tiellä käymisestä on ollut kohdillaan.
Nurmijärven kunnanhallitus päätti vajaat pari viikkoa sitten kaikessa viisaudessaan, että tien nimi onkin Klaukkalan kehätie, vaikkei se mikään kehä olekaan, vaan ohittaa Klaukkalan melkein viivasuoraan.
Varsingin Helsingin seudulla uusien maanteiden avaaminen on harvinaista herkkua, koska ne kytkeytyvät MAL-sopimukseen, jossa valtion liikenneinvestoinnit ovat lähes kokonaan raideliikenneinvestointeja tämän seudun poliittisten tuulien vuoksi.
Tien luvataan helpottavan kolmosmoottoritien ruuhkia iltapäivisin Kehä III:n ja Luhtaanmäen liittymän välillä. Ennen koronaa nuo ruuhkat olivatkin ihan todellisia. Toivottavasti noin käy eikä niin päin, että moottoritien liikennemäärien kasvaessa uuden ohikulkutien liittymään asti ruuhkat jatkuvatkin sen verran pidemmälle.
Kuvamateriaalin aikaleimojen mukaan tielle tuli käännytyksi klo 12.40. Ei siellä yksin tarvinnut olla.
Palaa mieleen 80-luvun loppupuoli jolloin kolmosmoottoritien ensimmäistä pätkää vasta tehtiin Keimolasta eteenpäin. Vaikka Klaukkala ei ollut vielä silloin täysin kokenut "Nurmijärvi-ilmiötä", autojonot olivat vanhalla kolmostiellä jo melkoiset. Esimerkiksi Tampereelta ei pääkaupunkiseudulla kovin helpolla pystynyt autolla käymään yhden lyhyen arki-illan aikana. Nythän se onnistuu varsin hyvin. Miten muuten nuo Klaukkalan liikennemäärät jakautuvat. Jossain lähteessä mainittiin että jopa 17 000 autoa olisi jyrännyt vuorokaudessa Klaukkalan läpi. Paljonko tämän jälkeen ohjautuu itse taajamaan, ja moniko jatkaa uutta kehätietä pitkin pidemmälle?
Väyläviraston liikennemääräkartan mukaan eteläpään runsaan 17.000 ajoneuvon volyymistä on Klaukkalan pohjoispuolella Hongisojantien haarassa jäljellä karkeasti puolet. Se on spekulatiivista, mikä osuus Hongisojantien liikenteestä on Klaukkalan ja Nurmijärvi Cityn välistä liikennettä, johon uusi tie tuskin hirveästi vielä vaikuttaa ennen uuden katuyhteyden rakentamista.
Olettama on, että Helsingistä Klaukkalan pohjoisosiin kulkeva liikenne siirtyy sekin uudelle tielle suurelta osin. Aika näyttää.
Uusi tie todennäköisesti imee myös sitä liikennettä, joka kulkee pikkuteitä pitkin Metsäkylän kautta vanhalle kolmostielle. Sitäkin näyttäisi olevan 1500 ajoneuvon verran.
Muistan lukeneeni jostakin ennusteen, että uuden tien liikennemäärä olisi 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Noi uudenmalliset opasteet näyttää kyllä nätiltä silmään. Näköjään niitä ei asenneta vielä kaikkialla, koska reilun viikon päästä aukeavan Lahden eteläisen kehätien kuvissa on vielä vanhanmallisia. Samoin Kehä I:n Laajalahden kohdalle on asennettu jo lopputilanteen opastetauluja ja nekin on vanhanmallisia, vaikka hanke valmistuu vasta ensi vuonna.
Kaiketi kyse on siitä, koska kilpi on tilattu ja toimitettu. Uusien merkkien piirustuksethan liikenne- ja viestintävirasto sai julkaistuksi niinkin ajoissa kuin kaksi päivää ennen tieliikennelain voimaantuloa.
Siinäkin näyttää olevan kyse versiosta 1. Päivitys on lausuntokierroksella.
Tässä Klaukkalan ohikulkutien pohjoispäässä oleva suunnistustaulu muuten on sekamallia, eli ei uusien piirustusten mukainen: Kääntyvän suunnan nuolet eivät ole kaarella.
Myös muun muassa tienviitat ja tienumerokilvet on hienovaraisesti uusimuotoisia: Niiden layout on hieman ilmavampi kuin aikaisemmin. Maastossa muutos näkyy yllättävänkin selvästi.
Tämä kommentti ei liity Klaukkalan ohikulkutiehen, mutta tuli noista puuttuvista liittymänuneroista mieleen, että kun kolmostie joskus ehkä 30-luvulla oikaistaan Kuljusta Pirkkalaan eli liittymästä 37 liittymään 44, niin ilmeisesti liittymänumerointi kuitenkin säilyy nykyisellä reitillä? Vastaavia oikaisuja ei ole taidettu Suomessa ennen toteuttaa?
Tästä taas tuli mieleen, että tammikuussa edesmennyt, pitkän linjan lempääläinen kunnallispoliitikko Raimo Siren kirjoittaa kirjassaan 'Läpi harmaan kiven' (2004) kolmostien historiaa Lempäälän kunnan näkökulmasta. Vaikkapa tuon oikaisun linjausvaihtoehto nimen omaan Kuljusta Pirkkalaan päätettiin jo 90-luvun alussa. Kovin on pitkä aika toteutukseen. Toinen mielenkiintoinen seikka on kolmostien linjaus Toijalan ja Kuljun välillä. Koska Valkeakosken linjaus ei ollut ympäristösyistä mahdollinen niin tuolloinen TVH nykyinen Väylävirasto olisi ehdottomasti halunnut linjata kolmostien vanhan 9-tien eli nykyisen 190-tien mukaisesti Lempäälän keskustaa sivuten ja Hulausjärven ja Liponselän välistä Viialan koillispuolelle, josta olisi ylitetty Vanajavesi Konhoon kuta kuinkin kohtaa missä 3-tie ja 9-tie nykyään yhtyvät. Tuo kaatui kuitenkin Lempäälän kunnan suureen vastustukseen kun moottoritietä ei haluttu noin lähelle kuntakeskusta ja niin kolmostielle valikoitui nykyinen linjaus Konhosta Kuljuun. Tuo on kyllä ollut viisasta vastustusta Lempäälässä. Moottoritie kulkee lähellä, mutta ei liian lähellä. Lempäälä sai lisäksi liittymän 35 liittymien 34 ja 36 (Ideaparkin liittymä) väliin. Oli myös mahdollista, että moottoritie olisi linjattu Kuivaspään ja Sarvikaan kylien itäpuolelta Marjamäkeen jolloin Tampereelta Lempäälään tuova liittymä 35 olisi jäänyt toteutumatta.
Mikäköhän mahtaa sitten olla vanhan Klaukkalan läpi kulkevan tien numero tästä eteenpäin? Esimerkiksi 1320 kuulostaisi loogiselta valinnalta vai annettiinko vanhalla tielle sitten ihan viisinumeroinen tiennumero? Ainakaan Open Street Mapissa ei vielä vanhan tien nykyistä numeroa näy
Kulju-Pirkkala: Järjestelmä, jossa kunnat ja kuntayhtymät raapustelevat karttaan maateitä ilman minkäänlaista valtaa rakentamispäätösten tekemiseksi, on perin koominen. Vaikka maakuntakaavassa jokin linjaus "olisi päätetty", se ei millään tavalla velvoita valtiota koskaan rakentamaan tietä viivan kohdalle.
Numerointi: Vanha tie muuttuu Nurmijärven alueella osin kaduksi ja osin kunnan ylläpitämäksi yksityistieksi. Kunta on ilmoittanut laativansa asemakaavan koko pätkän muuttamisesta kaduksi. Vantaan puolella tie muuttuu yhdystieksi. Numero jää nähtäväksi.
Kyse oli Matti ihan TVH:n pääsuuntavaihtoehdoista Kuljusta Pirkkalaan ja Lempäälän kunta oli toki vaikuttamassa siihen linjataanko oikaisu Puskiaisten liittymästä (nro 37) vai liittymän 36 (jota ei tuolloin vielä ollut eikä tietoa tuleeko) etelä- tai pohjoispuolelta. Ei siis vain mikään kunnan tai maakunnan oma kaava. Toki kaikkihan on periaatteessa muutettavissa ennen kuin kuokka lyödään maahan. Tuolle oikaisulle tulee ainakin yksi ETL Tampereen 2-kehän kohdalle. Minkähän numeron tuo liittymä mahtaa saa jos ja ilmeisesti kun nykyinen numerointi jää voimaan.
Meni vähän kauas Klaukkalan ohikulkutiestä, mutta nämä nyt tuli mieleen noista liittymänumeroista. Tuo kyseinen kirja löytyy netistä pdf-versioina hakusanoilla Raimo Siren ja Läpi harmaan kiven. Sieltä löytyy mielenkiintoista tietoa VT3:n linjausvaihtoehdoista Iittalan ja Kuljun välillä. Jos ei Matille mitään uutta tietoa niin ehkä jollekin muulle :)
Onko moottoritielle vanhan Klaukkalantien risteykseen vaihdettu jo uudet kyltit, ja jos on niin opastetaanko niissä pelkästään Klaukkalaan ilman Loppea? Vai onko vanhoja kylttejä modifioitu peittämättä tekstejä ja tiennumeroita?
"Nurmijärven kunnanhallitus päätti vajaat pari viikkoa sitten kaikessa viisaudessaan, että tien nimi onkin Klaukkalan kehätie, vaikkei se mikään kehä olekaan, vaan ohittaa Klaukkalan melkein viivasuoraan."
Tie päätettiin nimetä kehätieksi, koska se on osa tulevaa neloskehää, joka yhdistää kaksi kantatietä ja kaksi valtatietä. Eli kt25-vt3-kt45-vt4.
Neloskehän reitti Klaukkalan kehätien vt3:n liitymästä eteenpäin on tällä hetkellä Reuna - Riipilä - Kesäkylä - Myllykylä - tukevat Focus -alue - Kuolomäentie ja kt45 liittymä josta st152 kautta pääsee jo nyt VT4:lle.
Eli nimi on jo valmiiksi kehätie tulevaa neloskehää ajatellen.
https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/1214709
Vanha 132 oli ennen korona-aikaa melkoisen ruuhkainen, huiput olivat 18800 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on aika paljon kun se on Kehä I:n yhden kaista liikenne Pohjois Haagassa ja meni vielä Klaukkalan keskustan valojen läpi.
Siksi ruuhka-aikaan jonon pituus oli 6 km Klaukkalan keskustasta aina moottoritien oikealle kaistalle, jossa oli paikoilleen pysähtyneen Klaukkalan jonon pää. Ei kovinkaan turvallista.
Jos nyt 30% tai jopa 7000 ajoneuvoa siirtyisi tälle tulevalle neloskehälle, eli Klaukkalan kehätielle, niin toivottavasti ainakin saadaan Klaukkalan johon pää pois moottoritieltä.
Moni Klaukkalan keskustan pohjoispuolelta alkanee etenkin ruuhka-aikana ajaa Kirkkotien liittymän kautta motarille, koska näin ei tarvitse seisoa yhdessäkään valoristeyksessä. Vielä jos saataisiin se puuttuva Luhtajoentie, niin sitten olisi asia kunnossa liikenteen osalta ja saataisiin uusia tontteja myyntiin eli kunnalle rahaa.
Luhtajoentien suunta olisi nimittäin houkuttelevaa tonttimaata, luhtajoen peltojen ja kehätien väli on kovaa maastoa. Alueelta pääsee nopeasti kehätien kautta liikkumaan autolla ja Klaukkalan alueen lähes 20 000 asukkaan keskustan palvelut, kuten koulut ja kaupat ovat 1-2km päässä, eli voi asioida vaikka polkupyörällä.
Merkillistä. Yleensä Kansalaisen karttapaikka on hyvin kärryillä uuden tien rakentamisesta, ja tie tulee jo rakentamisvaiheessa "kartalle". Nyt haeskelin uutta tietä turhaan karttapaikasta, kunnekka kekkasin vaihtaa ilmakuvan puolelle. Siellähän se, työn alla. Mutta muutoin huolimatonta toimintaa Maanmittauslaitokselta.
Teiden geometriatiedot tuottaa suunnittelija Väyläviraston SURAVAGE-prosessin mukaisesti. Digiroadin puolella tiedetään, että hommassa on mennyt jotain pieleen ja tuotettu aineisto on palautettu tekijälleen. MML tuskin on asiassa pääroisto.
Janne, eli nimellä yritetään lobata Kehä IV:n rakentamista. Kehä IV:stä oli oma artikkelinsa tässä blogissa aiemmin tänä vuonna, jonka kommenteissa ennustin, että tietä ei nähdä pitkään aikaan (jos koskaan). Aika pikkumaista minusta Nurmijärveltä käyttää nimistöä lobbaamiseen. Ei Helsingissäkään Vuotie ole "Vuosaaren kehätie", vaikka se onkin Kehä I:n jatke, eikä Kehä III:n jatkeena oleva Vuosaaren Satamatie ole Vuosaaren Sataman kehätie.
Yksi juttu, mikä minua on hämmentänyt ennen ohitustien valmistumista on viitoituksen epäyhtenäisyys. Klaukkalan liittymästä (nro 11) on viitoitettu ihan Lopelle asti, mutta Lopella ei taas ole ollut yhtään opastetta Helsinkiin. Olen pitänyt outona, että pohjoisen suuntaan mt 132 on ensisijainen reitti Helsingin ja Lopen välillä, mutta Lopelta etelään opastus ulottuu ainoastaan Klaukkalaan. Nyt tietysti ohitustien myötä mt 132 on selvästi paras reitti Helsingistä Lopelle, joten luulisi olevan luontevaa muuttaa Helsinki ensisijaiseksi viitoituskohteeksi myös Lopelta alkaen.
Ja vielä hämmentävämpää on että Google Mapsin mukaan Klaukkalan läpi ajaminen on edelleen 5 min nopeampaa kuin ohitustietä pitkin kulkeminen, vaikka ohitustie on ainoastaan kilometrin pidempi Klaukkalan läpi ajamiseen verrattuna.
Ei kehätien nimen käyttäminen minusta ole yksin lobbaamista, koska todennäköisesti neloskehä tulee ajastaan. Sitä ennen nimeä voidaan myös käyttää myös markkinointiin, koska neloskehän ja kolmostien liittymän alue on haluttua liiketonttia. Siihen voisi rakentaa vaikkapa täyden palvelun liikenneaseman ja rekkaparkin, jollaisesta on huutava pula.
Itse uskon että neloskehä voi toteutua jopa nopeammin kuin jotkut arvelevat, koska se on kohtuuhintainen tapa vähentää vt3-KT45-vt4 välin liikennettä kolmoskehällä, missä nyt on pahin ruuhka aina.
Kolmoskehälle tulee liikenettä vain sen vuoksi että seuraava isompi tie vt3-vt4 välillä on kt25 jonne on matkaa linnuntietä 35 km kehältä. Siksi voi olla tehokkaampaa aloittaa neloskehä, joka tarjoaa sekä uusi mahdollisuuksia, välittää enemmän liikennettä kuin yksi lisäkaista ruuhkaantuneella kolmoskehällä, eikä ole edes kovin kallis.
Lähetä kommentti