30.5.2021

Korkeustilastoja (1)

Ysitiepohdintojen yhteydessä valveutunut kansalainen otti yhteyttä esitti kiinnostuksensa siitä, kuinka korkealla Suomen maantiet kulkevat ja mikä on niiden keskikorkeus. 

Otetaanpa taas Digiroad esiin ja ruvetaan laskemaan. Tällä kerralla katsotaan teitä kokonaisuudessaan ja seuraavassa osassa pureudutaan maakuntatasolle.

Teiden keskikorkeus on laskettu siten, että kunkin tielinkin keskikorkeudeksi on määritetty linkin suurimman ja pienimmän korkeuden keskiarvo. Tämä ei täytä täysin puhdasoppisen matematiikan kriteereitä, koska linkin pituuskaltevuus saattaa vaihella. Tämän päivän tarkoitukseen se on riittävä. Esimerkiksi nelostie koostuu 5588 linkistä, joista sitten linkin pituudella painotettu keskiarvo lasketaan.

Tarkastellaan erikseen tieluokkia ja jätetään viisinumeroiset yhdystiet tästä leikistä sivuun.

Valtateiden korkeimmat kohdat ovat:

  1. Vt21: 565,8 m, Muotkatakka, Enontekiö (hieman ennen Kilpisjärveä etelästä tultaessa)
  2. Vt4; 362,0 m, Urupään rinne, Inari (Kaunispään-Urupään ylitys)
  3. Vt20: 352,7 m, Kalliovaara, Kuusamo (hieman ennen Kuusamoa)
  4. Vt5: 330,1 m, Tuomimäki, Kuusamo (lähellä Lapin maakuntarajaa)
  5. Vt6: 242,8 m, Maanselkä, Sotkamo (lähellä Pohjois-Karjalan maakuntarajaa)

Muotkatakka

Nelostie Urupään rinteessä Magneettimäen yläpään tienoilla. Taustalla Kaunispään huippu.


Oulun ja Kuusamon välisen valtatien 20 korkein kohta

Kantateiden TOP 5 on seuraava:
  1. Kt93: 395,7 m, Kivimarasto, Enontekiö (hieman Kivilompolon tulliasemalta etelään)
  2. Kt79: 335,8 m, Olostunturi, Muonio
  3. Kt92: 331,8 m, Basiskáidin selänne, Utsjoki (Karigasniemen mäki)
  4. Kt81: 300,6 m, Mäntyvaara, Kuusamo
  5. Kt80: 274,9 m, Ahvenvaara, Kittilä
Seututiet:
  1. Mt956 Sirkka-Hetta: 384,5 m, Kapperapalo, Kittilä (lähellä Enontekiön rajaa)
  2. Mt957 Särkijärvi-Pallas-Peltovuoma: 374,2 m, Lommoltunturi, Pallasjärvi
  3. Mt955 Kittilä-Inari: 365,4 m, Iso Karvaselkä, Inari
  4. Mt862 Syöte-Virkkunen: 338,0 m, Maaselkä, Pudasjärvi
  5. Mt959 Kaaresuvanto-Ruotsi: 330,8, Kaaresuvanto, Enontekiö
Nelinumeroiset yhdystiet
  1. Mt9571 Pallastunturin tie: 457,9 m, Muonio
  2. Mt9401 Yllästunturin maisemartie: 397,0 m, Kolari
  3. Mt8692 Rukatunturintie: 367,2 m, Kuusamo
  4. Mt8670 Kuusamo-Kärpänkylä: 357,0 m, Hiidenvaara, Kuusamo
  5. Mt8641 Kurkijärventie: 356,0 m, Kuusamo
Pallastunturin tie

Ei liene yllätys kenellekään, että TOP5-listat painottuvat maan pohjoisosiin. Keskikorkeudessa onkin sitten reilumpaa hajontaa valtateiden osalta. Pitkillä valtateillä on myös pitkiä matalalla kulkevia osuuksia.


Keskikorkeudet:

Valtatiet

  1. Vt21 Tornio-Kilpisjärvi: 222,8 m
  2. Vt5 Heinola-Kuopio-Kemijärvi-Sodankylä: 161,4 m
  3. Vt20 Oulu-Kuusamo: 156,4 m
  4. Vt23 Pori-Jyväskylä-Joensuu: 118,2 m
  5. Vt18 Vaasa-Ähtäri-Jyväskylä: 117,4 m
Pitkät pätkät Lappia halkova nelostie on tällä listalla vasta kahdeksas: 108,0 m. 

Kantatiet
  1. Kt93 Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo(Norjan raja): 392,2 m
  2. Kt89 Paltamo-Vartius(Venäjän raja): 205,1 m
  3. Kt82 Rovaniemi-Kemijärvi-Kelloselkä(Venäjän raja): 203,7 m
  4. Kt80 Kolari-Kittilä-Sodankylä: 203,0 m
  5. Kt81 Rovaniemi-Kuusamo: 188,0 m
Kantatie 93, joka on koko matkaltaan numeroitu myös E45-tieksi on siis päätieverkon ehdottomasti korkeimmalla keskimäärin kulkeva tie.

Seututiet
  1. Mt959 Kaaresuvanto-Ruotsin raja: 326,1 m
  2. Mt957 Särkijärvi-Pallas-Peltovuoma: 287,3 m
  3. Mt956 Sirkka-Hetta: 280,7 m
  4. Mt866 Kuusamo-Venäjän raja: 266,5 m
  5. Mt947 Posio-Maaninkavaara: 263,0
Nelinumeroiset yhdystiet
  1. Mt9571 Pallastunturin tie: 367,3 m
  2. Mt8692 Rukatunturintie: 332,3 m
  3. Mt9695 Kiilopään tie: 312,6 m
  4. Mt8641 Kurkijärventie, Kuusamo: 310,2 m
  5. Mt9581 Enontekiön lentoaseman tie: 300,6
Tilaston tasapainon vuoksi tutkitaan myös keskimäärin alimpana kulkevat tiet:

Valtatiet
  1. Vt29 Keminmaa-Tornio: 9,7 m
  2. Vt7 Helsinki-Vaalimaa: 19,8 m
  3. Vt8 Turku-Vaasa-Oulu: 20,7 m
  4. Vt1 Helsinki-Turku: 49,0 m
  5. Vt19 Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy: 55,8 m
Kantatiet
  1. Kt51 Helsinki-Karjaa, Länsiväylä: 14,4 m
  2. Kt40 Turun ohikulkutie: 21,4 m
  3. Kt50 Kehä III: 26,5 m
  4. Kt43 Uusikaupunki-Harjavalta: 33,0 m
  5. Kt55 Porvoo-Mäntsälä, 41,7 m
Seututiet
  1. Mt704 Vaasan lentoaseman tie: 2,4 m
  2. Mt269 Reposaaren pengertie, Pori: 3,2 m
  3. Mt715 Latokartanontie,vanha kolmostie, Vaasa, Mustasaari: 4,4 m
  4. Mt925 Veitsiluodon itäinen tie: 4,7 m
  5. Mt816 Kempele-Oulunsalo-Hailuoto: 4,8 m
Nelinumeroiset yhdystiet
  1. Mt1896 Röölän satamatie, Rymättylä: 1,7 m
  2. Mt1882 Pernon telakan tie, Turku: 1,7 m
  3. Mt2260 Porin pohjoinen sisääntulo: 2,4 m
  4. Mt1992 Laupusen satamatie, Kustavi: 3,0 m
  5. Mt7772 Konikarvon satamatie, Kalajoki: 3,2 m

Röölän satamatie lähes kokonaisuudessaan

7 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

Mikähän mahtaa olla tieverkon alin piste? Joku seututie penkereeltä ehkä, mutta sellaisenkin pitäisi kulkea vähintäin 1,5 metrin korkeudella. Länsiväylä voisi olla valtatiestöllä vahva ehdokas. Aivan merenrantaviivalla kulkeva valtatie on kuitenkin harvinaisuus.

Hmm, kasitien korkein piste... olisikohan jossain Satakunnan-Pohjanmaan rajalla? Ja paljonkohan... 60 taitaa olka tiukassa. Vaikka kyllähän Raahen-Revonlahden välilläkin rikotaan 50.

Tai nelostien korkein piste Lappi poislukien. Vesireittejä ajatellen se voisi olla jossain Jyväskylän pohjoispuolella, vaikka onhan Päijänteen itäpuolellakin ylänköä.

Suokaa anteeksi, taidanpa huvitella hetken aikaa karttojen parissa.

Nappe1 kirjoitti...

Suomen tieverkon alin piste lienee kehäkolmosella vuosaaren tunnelissa. Eikös se alita meren lahden?

Matti Grönroos kirjoitti...

Kasitien korkein kohta 58,9 metriä sijaitsee Merikarvian Kuvaskankaalla tien 13173 risteyksessä.

Nelostien korkein kohta Lapin ulkopuolella on Leivonmäen ja Toivakan välillä Riihijärven kohdalla, 198,2 metriä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 183,4 metriä on Maaselänkangas Pyhäjärvellä kohta Keski-Suomen maakuntarajan pohjoispuolella. Päijät-Hämeen korkein kohta 144,5 on Vierumäellä ja Uudenmaan korkein 102,2 on Hunttikallioilla Levannon liittymän (St164) eteläpuolella. Ehkä hieman yllättäen nelostie kulkee vain viiden maakunnan alueella.

Alimmat korkeudet ovat hieman hankala juttu, koska Digiroadin aineistossa tuntuu niiden osalta olevan anomalioita. Esimerkiksi Redin nurkalla Helsingissä on nelostiessä ammottava kuoppa -6.04 metriä, kun alle 10 metrin mittaisen tieosuuden toinen pää on lähes 10 metriä korkeammalla. Merenalaisen Vuosaaren tunnelin korkeuslukemat ovat jotain aivan muuta kuin todellisuus tunnelin ajoradan tasolla. Eli toistaiseksi ei ole luotettavaa lähdettä, joista lähteä tilastoimaan.

Se toki on tiedossa, että lähellä merenpintaa kuljetaan paikka paikoin. Esimerkiksi ykköstiellä Laajatahnan... siis Laajalahden ylitys tapahtuu paikoin alle kahden metrin korkeudella.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Piti tarkistaa kartasta, että Riihijärven kohta nelostiellä on tutummin Vestonmäen päällä. Jyväskylään päin mennessä sieltä avautuukin hieno näkymä.

Matti Grönroos kirjoitti...

Keski-Suomen korkein kohta ei ole Vestonmäen päällä, vaan siitä noin neljä kilometriä etelään sijaitsevalla ohituskaistaosuudella.

mikko12 kirjoitti...

Kasitiellä löytyy varmaankin yksi valtateiden matalimmista paikoista, Vassorissa Tesses Cafén kohdalla (63.15868229985063, 22.00645028991571).
Näyttäisi olevan karttojen mukaan (jos osasin oikein katsoa) alimmillaan noin 1,5 metriä. Tietä korotettiin joku vuosi takaperin, aiemmin vesi saattoi nousta joskus tien päälle.

TV kirjoitti...

Kantatiellä 40 Raisiossa korkeus ei taida paikoin olla edes metriä merenpinnan yläpuolella.

Oheinen juttu kertoo tilanteesta: https://www.rannikkoseutu.fi/uutiset/art-2000006875379.html