Ratkiriemukkainta elämässä on jälkiviisaus.
Nyt ryhdymme jälkiviisastelemaan liikennemääräennusteilla. Pohjana on TVH:n tiesuunnitteluosaston "Päätieverkkoselvityksiä N:o 2" vuodelta 1971. Kyseessä on ansiokas dokumentti, jolla on pyritty ennustamaan päätieverkon kuormitusta vuonna 1985 perustuen verraten harvaan liikennelaskentapisteiden määrään ja seutukohtaiseen arvioon väestön ja liikennesuoritteen kasvusta.
Ennustamista vaikeuttaa se, että vuonna 1971 oli merkittävä osa päätieverkosta vasta suunnittelupöydällä tai rakenteilla. Raportissa on lueteltu 16 tällaista tulevaisuuden tieosuutta ja niille mallinnettu arvio liikennemääristä. Nyt tutkimme, miten arviot ovat toteutuneet.
Tai siis emme oikeasti tutki. Mainituista osuuksista yksi on rakentamatta ja vain kolmelle löytyi arkistosta liikennelaskentatietoja. Siksipä olemme käyneet kurkkaamassa uusimpia tietoja vuodelta 2020
| Tie | Tieosuus | Ennuste 1985 |
Toteutunut 1985 |
Toteutunut 2020 |
Huom | |
| Kt51 | Inkoo - Karjaa | 2000 | 4300 | 5100 | ||
| Vt9 | Hankasalmi - Suonenjoki | 1300 | 2800 | |||
| Vt3 | Tampereen läntinen ohikulkutie | 1400 | 38000 | |||
| Vt9 | Tampere - Orivesi | 3300 | 9900 | |||
| Kt54 | Riihimäki - Lahti | 400 | 3500 | |||
| Vt23 | Parkano - Keuruu | 300 | 2000 | 900 | Vuoden 1985 lukema osuudelta Haapamäki-Keuruu; tämä 2200 vuonna 2020 | |
| Vt19 | Seinäjoki - Jalasjärvi | 1600 | 5300 | |||
| Kt46 | Kouvola - Heinola | 700 | 1100 | |||
| Vt23 | Pieksämäki - Varkaus | 500 | 1500 | 2300 | Vuoden 1985 lukema osuudelta Hankasalmi-Varkaus | |
| Vt25 | Hyvinkää - Mäntsälä | 2600 | 6900 | |||
| Vt13 | Kangasniemi - Lievestuore | 600 | 1700 | |||
| Mt618 | Toivakka - Lievestuore | 600 | 1000 | |||
| Kt77 | Kyyjärvi - Viitasaari | 300 | 600 | |||
| Keuruu - Alavus | 800 | Toteuttamatta | ||||
| Vt18 | Seinäjoki - Alavus | 800 | 2000 | |||
| Vt22 | Kajaani - Kankari | 400 | 1600 | Oulujärven ylitystie; vuoden 2020 lukemat nykyistä tietä |
Taulukon tieosuudet kartalla
3 kommenttia:
Liikenne ylipäätään on kasvanut todella paljon.
Tässä vertailluista teistä kaikkein suurin kasvu on ollut Tampereen läntisellä kehätiellä. Voisin arvata, että 1970-luvun ennusteessa on pohjana vain Tampereen ohittavaa liikennettä. Silloin ei vielä osattu arvata, että kun kaupunkeihin tehdään kehäteitä, alkavat ne houkutella maankäyttöä ympärilleen ja niille tulee huomattavat määrät paikallista liikennettä. Vaikka Tampereen läntisen kehätien viimeisimmät moottoritieosuudet valmistuivat vasta reilut kymmenen vuotta sitten, alkaa itäpää Lakalaivan ja Sarankulman välillä silti olla ruuhkainen juuri runsaan paikallisen liikenteen vuoksi.
Päätieverkkoa ei ole aikanaan rakennettu vain riittävää kapasiteettia silmälläpitäen vaan silloin tehtiin kaukaa viisaasti myös hyvän nopeustason mahdollistavia teitä. Hyvän nopeustason teillä on sivutuotteena myös hyvä kapasiteetti. Parhaimmillaan vanhat yksiajorataiset valtatiet vetävät yli 20000 ajoneuvon vuorokausiliikenteitä. Hyvän nopeustason suunnitteluperiaatteesta on esimerkkinä myös kuinka vaatimattomilla liikennemäärillä tehtiin moottoriteitä 1960- ja 1970-luvuilla.
Sekä kapasiteetti- että nopeusmielessä 1950 - 1970 -lukujen tieverkossa pullonkaulaksi jäivät kaupungit, joille tehtiin ohitusteitä aika niukasti. Niitä tehtiin sitten 1980-luvulta lähtien.
Mielenkiintoista olisi tietää mitä ennusteita annettiin aikoinaan Vt1:selle ja Vt3:lle(Helsinki-Tampere) kun moottoriteitä rakennettiin, onko ennustukset heittäneet niissäkin ns. härän pyllyä?
Ainakin Vt4 Lahdenväylästä löytyy hieman tietoa(ennustuksia) lukumääristä jotka olivat lopulta laskettu alakanttiin.
Tämän löysin VT1:sta, osuudesta Muurla-Lohjanharju, joka valmistui moottoritieksi vimmeisenä vuonna 2009:
Vuonna 2000 oli liikenemäärä 8400-11000/vrk
Ennuste 2030 on 14700-19200/vrk
http://www.ykkostie.net/historiaa.html
Väylän liikennemääräkartta antaa tällä hetkellä lukemat 11700-25300/vrk (nuo 25k lukemat pätkällä jossa VT25 yhdessä VT1:sen kanssa).
Lähetä kommentti