Museoviraston verkossa olevasta neljännesmiljoonan valokuvan kokoelmasta https://museovirasto.finna.fi/ löytyy yhtä sun toista mielenkiintoista. Vielä mielenkiintoisemmaksi löytöretki muuttuu, kun kuvan kohde onnistutaan paikallistamaan ja vertaamaan sitä siihen, miltä kohde nykyisin näyttää.
Teillä ja Turuilla on poiminut neljä yli sadan vuoden takaista katunäkymää ja vertailun vuoksi näytetään Googlen käsitys nykytilasta.
Vanhoista negatiiveista skannatuista kuvista osassa on mukana hämmästyttävän tarkkoja yksityiskohtia.
Aloitetaanpa Helsingistä. Kuva on Fabianinkadulta Esplanadinpuiston kohdalta kohti pohjoista. Grönqvistin komea uusrenessassitalo vuodelta 1883 hallitsee näkymää.
Esplanadin ympäristöä on kyetty varjelemaan kohtalaisen hyvin. Niin Grönqvistin talo kuin Palmqvistin talo vuodelta 1836 ovat katukuvassa nykyäänkin. Kulkupelit ovat muuttuneet tyystin ja erona on liikennemerkit ja liikennevalopylväät.
Osasuurennos kertoo mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ravintola Gambrini on tuolloin toiminut Fabianinkadulla ja kaduin toisella puolella on ollut Henkivakuutus-Yhtiö New-York'in päätoimisto.
Kuljetaan läntiselle Uudellemaalle Tammisaareen. Kaupunki oli vuosisata sitten 3000 asukkaan pikkukaupunki. Sen asukasluku oli 1850-luvun puolesta välistä kaksinkertaistunut: Rautatie toi uutta toimeliaisuutta ja teollisuutta. Kuvamme on Kustaa Vaasan kadulta, Kaivokadun risteyksestä itään.
Uudet tuulet ovat Tammisaaressakin puhaltaneet, mutta vanhaakin rakennuskantaa on Kustaa Vaasan kadulla jäljellä.
Matkamme lähteen jatkuu. Ennen-jälkeen-kuvasarjat olisivat torsoja ilman Turkua, jossa moderni arkkitehtuurityö on tunnetusti johtanut kaupunkikuvan uusiutumiseen.
Kuvaparimme on Brahenkadulta, Eerikinkadun ja Yliopistokadun väliltä.
Kyllä, uusiutunut on.
Spriitehtaan talo sai väistyä 1960-luvun alussa, kun sen korvasi silloisten arkkitehtuurin ihanteiden mukainen Kauppalinna. Kauppakadun toisella puolella oleva linna on vuonna 1929 valmistettu Tuulensuun talo.
2 kommenttia:
Fabianinkadun kuvaa ja sen suurennosta katsellessani en mielestäni löytänyt kivimukulakadulla yhtään viemärinkantta. Rankkasateella vettä on valunut Espallekin varmaan varsin paljon..? Milloinkahan Helsingin kantakaupungissa mahtoi alkaa katuviemäröinti?
Kaupunkien viemäröinti on kovin uusi asia. Esimerkiksi Helsingissä vesiklosetti sallittiin vuonna 1895. Viemäröinti laajeni nopeasti 1900-luvun alkupuolella kaupunkien keskusta-alueiden tihentyessä ja hygienisten olojen huonontuessa. Katujen viemäröinnin aloituksesta on vaikea löytää viittauksia, mutta joskus 1910-1920-luvuilla oletettavasti.
1900-luvun alussa puhuttiin, että Helsinki ei voi kasvaa 100.000 asukasta suuremmaksi, koska kaikki hevosenlanta ei enää mahdu kaduille. Asia ratkesi sillä, että syntyi kaksi uutta liikennejärjestelmää, raitiotiet ja autot, joista kumpikaan ei tuota jätteenä lantaa.
Lähetä kommentti