Olipa kerran Jugoslavia.
Suomen EU-neuvottelujen aikaan kulki vitsi, jonka mukaan vuonna 2000 Euroopassa on 20 valtiota: EU, Suomi ja 18 Jugoslaviaa. Aivan näin ei käynyt, mutta ei savua ilman tulta. Eurooppalaisittain käsittämättömän raa'at Jugoslavian perimyssodat saivat aikanaan jonkinlaisen lopun länsimaiden pakottamana, mutta ruutitynnyri kytee yhä. Viime aikojen uutiset kertovat, että Bosnia-Hertsegovinan jonkinlainen yhteiselo bosniakkien ja serbien välillä olisi rakoilemassa.
Kun rajoja 1990-luvulla vedettiin, Bosnia-Hertsegovina sai vuodesta 1699 hallitsemansa Neumin käytävän ja sen kautta pääsyn merelle. Järjestely syntyi suuren Turkin sodan (1683-1699) päättäneessä Karlowitzin rauhassa. Paavi Innocentius XI:n perustama Pyhä Liiga löi Osmanien valtakunnan ja tämä johti osmanien vaikutusvallan hiipumiseen Euroopassa ja Habsburgien valtaan nousuun. Käytävä oli mallina vuonna 1919 Versailles'n rauhansopimuksessa perustetulle Puolan käytävälle.
Neumin käytävä
Itse Neumin kaupunki on pieni rantalomailupaikka; vakituisia asukkaita on alle 5000. Tavarasatamaa ei ole, vaan Bosnia-Hertsegovinalla on käyttöoikeus kroatialaiseen Pločen satamaan.
Neumin käytävä katkaisee Kroatian alueen ja Dubrovnikin seutu on muusta maasta erillinen eksklaavi.
Käytävän leveys on alle 10 kilometriä. Bosnia-Hertsegovinan ja Kroatian päämiehet neuvottelivat vuonna 1998 Kroatian vapaasta kauttakulkuoikeudesta Neumin kautta, mutta sopimusta ei ole ratifioitu kummankaan maan parlamentissa. Aluksi liikenne kulkikin melko sujuvasti, mutta Kroatian liityttyä EU:n jäseneksi tilanne muuttui. Neumin käytävän reunoilla runsaan yhdeksän kilometrin päässä toisistaan sijaitsevat raja-asemat muuttuivat EU:n ulkorajoiksi ja rajamuodollisuudet sen mukaisiksi.
Neumin tie ja kaksi kappaletta Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan raja-asemia.
Tilanteesta on Kroatiassa syntynyt vuosien varrella kovasti parranpärinää. Asiaan on tulossa piakkoin ratkaisu: Kroatia rakentaa tien Neumin ohitse meren puolelle. Neumin edustalla on Dubrovnikin alueeseen ja siten Kroatiaan kuuluva Pelješacin niemimaa. Niemimaan mantereesta erottavan lahden poikki ollaan rakentamassa siltaa Komarnon kaupungin kohdalle.
Pelješacin silta ja uudet tiet
Siltaa ruvettiin ensi kertaa rakentamaan vuonna 2009, mutta vuonna 2012 laitettiin pillit pussiin rahojen loputtua. Kroatian liityttyä EU:hun, EU ryhtyi rahoittamaan koheesiorahastosta siltaa 85 prosentin osuudella, 357 miljoonalla eurolla. Työt pääsivät uudelleen alkuun vuonna 2019 ja valmista on ilmoitettu olevan vuonna 2022.
Kivutta ei päätöksentekokaan onnistunut. Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina pääsivät sopuun sillan rakentamisesta vuonna 2006, mutta jo seuraavana vuonna Bosnia-Hertsegovina lähti iltalypsylle ja uhkasi Kroatiaa kansainvälisellä tuomioistuimella, jos sillan rakentaminen aloitetaan. Alkuperäiset suunnitelmat lähtivät 35 metrin alituskorkeudesta, ja Bosnia-Hertsegovina näki merikäytävänsä tulevan tukituksi. Siltaa rakennetaan nyt 55 metrin alikulkukorkeudelle, mihin sisältyy eräänlaista komiikkaa: Neumin edustalla oleva lahti on niin matala, että sillan ali maksimikorkeudella mahtuva alus ei kykene kulkemaan lahdella.
Kroatiassa on nähty silta välttämättömänä askeleena kohti Schengen-jäsenyyttä. EU:n neuvottelijat ovat suhtautuneet asiaan viileämmin ja todenneet, että on on muitakin vaihtoehtoja.
Bosnia-Hertsegovina koostuu Bosnian serbitasavallasta ja Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta. Valtionpäämiehenä toimii vuorollaan kukin kolmesta presidenttineuvoston jäsenestä, kahdeksan kuukautta kerrallaan. Suhtautuminen siltaan on nostanut jäsentenvälistä skismaa: Bosnialaispresidentti on ollut sillä kannalla, että siltä ei ole hyvä juttu, mutta serbipresidentti on nähnyt, että Kroatialla on täysi oikeus rakentaa siltansa.
8 kommenttia:
Tällaiset hölmöydet, rakentaa silta vain sen vuoksi, että ihmiset eivät tule toimeen keskenään, olisivat itsellään vain huvittava kuriositeetti, jos ei kyse olisi siitä, että silta ja sen vaatima tieverkosto rakennetaan pääosin Euroopan unionin rahoituksella, käytännössä siis sinun ja minun verorahoilla! Kun vielä näyttää siltä, että balkanilla seuraava sota voi alkaa jo huomispäivänä, investointi näyttää tässä valossa vieläkin absurdimmalta. Sillat kun ovat sodissa yleensä ensimmäisiä tuhottavien listalla.
Onko Dubrovnikin eksklaavin ja muun Kroatian välillä laiva- tai jopa autolauttayhteys? Joko siltä saarelta salmen poikki tai sitten Dubrovnikin keskustan satamasta rannikkoa myöten? Jos sellainen on, sillä kaiketi voi matkustaa ilman passitarkastusta.
Onko koronaviruspandemia vaikuttanut asiaan?
Parempi rakentaa silta kuin lähettää armeija "ratkaisemaan" ongelma.
Ei lauttayhteyskään ole ilmainen. Jos olisi, esimerkiksi Suomessa ei niitä innolla muutettaisi silloiksi.
Joka tapauksessa jos ja kun Kroatia haluaa Schengenin jäseneksi, jokin ratkaisu olisi viimeistään silloin oltava. B&H:n raja olisi tuolloin Schengen-alueen ulkoraja ja sitähän tunnetusti halutaan vahtia muita tarkemmin. Yksi ehdotettu ratkaisu on tunneli B&H:n alueen kautta, mutta kustannusseikat siinäkin tulevat vastaan.
Kroatian rannikolla on paljon lauttaliikennettäkin. Esimerkiksi saman salmen yli kuin nyt puhuttu silta on rakenteilla, kulkee lautta Ploče-Trpanj. Ehkäpä tarjonta vain ei vastaa kysyntää?
Olen itse mennyt Neumin käytävästä edestakaisin reilut 6 vuotta sitten. Silloin rajanylitykset olivat paljon ylimalkaisempia ja nopeampia kuin muuten Kroatian ja B&H:n rajalla. Neumin käytävän läpi pääsi n. puolessa tunnissa (sisältäen ajon B&H:n sisällä), kun taas jonotus rajanylitykseen vähän pohjoisempana kesti n. tunnin suuntaansa. Olisi ehkä ollut nopeampi jäädä B&H:n alueelle Neumissa, vaikka tiet sieltä maan sisällä Sarajevon suuntaan ovatkin aika kehnoja.
Tällaisista "yhteys merelle" -alueista tulee mieleen Israelissa Eilat, jossa maa kapeana soirona yltää juuri ja juuri punaiselle merelle. Suomessa tietysti aikoinaan oli Petsamon alue Jäämerelle.
"Käytävävaltioita" ovat myös Irak ja Kinshasan Kongo.
Neumin ja aiemman Puolan käytävän erityispiirre on, että ne jakavat ympärillään olevan valtion kahtia. Tosin Neumin käytävä ei ollut sellainen alun perin, vaan Dalmatian rannikon rajoja on viimeisten 400 vuoden aikana piirrelty uudelleen erinäisiä kertoja. Alkuperäinen käytävä syntyi siitä, kun Ragusan tasavalta (Dubrovnikin alue) luovutti Neumin alueen Ottomaanien valtakunnalle puskuriksi Venetsian tasavallan laajentumispyrkimyksiä vastaan.
Serbitasavalta haluaa käsittääkseni olla silta-asioissa väleissä Kroatian kanssa, koska Serbitasavallan pääkaupunki Banja Luka kytkeytyy ulkomaailman moottoritieverkkoon Kroatian kautta. Vain silta Savan ja valtakunnanrajan yli on vielä kesken.
Neum taas kuuluu Federaatioon joten siinä asiassa Serbitasavallalla ei ole muutenkaan mitään intressejä. Eipä noille entiteeteille ole ongelma selkäänpuukottaa toisiaan näissä asioissa.
Lähetä kommentti