Helsinki, maaltamuuttajien kielellä Tati, on mielenkiintoista seutua. Siellä ovat voimassa eräät ikiomat liikennesäännöt, kuten että taksit menevät ensin ja että polkupyöräilijällä vain oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia. Myös ratikkakiskoilla puhkaistu liikenneympyrä on tatilainen erikoisuus.
Myös liikennemerkkien asettajat ottavat itselleen silloin tällöin vapauksia, joita tälläkin foorumilla on käytetty. Puhtaasta vahingosta ei käy tämä viritys, joita on pitkin kaupunkia:
Merkistä on vaikeaa johtaa sitä, mitä se tarkoittaa. Lainvastainenhan järjestely on sekä uuden että vanhan sääntökirjan mukaan. Kyseinen lisäkilpi kuuluu pysäköintipaikka-merkin alle ja siihenkin tarkoitukseen sinivalkoisena. Teillä ja Turuilla luovuttaa auliisti palstatilaa kaupungin virkamiehelle, joka omalla nimellään kertoo, mitä merkki tarkoittaa ja millä perusteella kaupunki katsoo voivansa kyseisen merkin asettaa.
Päivän pääaihe on kuitenkin etuajo-oikeuden päättyminen.
Kaupunkialueella on joukko pääväyliä, jotka on merkitty etuajo-oikeutetuiksi liikennemerkillä. Epäselväksi on jäänyt kysymys: miksi. Vain osa pääväylistä on merkitty, vaikka kaikkien pääväylän kaltaisten taitorakennelmien poikkikadut on varustettu kärkikolmioin. Informaatioarvo merkillä on vähäinen, koska niissä on säästetty varsin vahvasti.
Väylävirasto ohjeissaan tulkitsee tieliikenteen lainsäädäntöä siten, että etuajo-oikeuden päättymistä koskeva merkki sijoitetaan oikealle, tarvittaessa myös vasemmalle ja erityisistä syistä myös ajoradan yläpuolelle.
Kuvamme on Töölöösestä, jossa etuajo-oikeutetuksi Ratapihankatuna alkava, Savonkaduksi muuttuva ja Nordenskiöldinkatuna jatkuva reitti kohtaa kaupungin paraativäylän, Mannerheimintien. Etuajo-oikeuden päättymisestä kielivä merkki on leikkisästi laitettu tienviittojen väliin ajoradan yläpuolelle, eikä kadun reunassa ole mokomia merkkejä lainkaan.
Nykylain mukaan koko merkkiä ei tarvittaisi, koska vastaan tuleva kärkikolmio tai STOP päättävät etuajo-oikeuden siihen paikkaansa.
(Kyllä kyllä: Sata vuotta sitten hevonen kuoli Nordenskiöldinkadulla. Passipoliisi kiskoi kovalla työllä ruhon Urheilukadun puolelle, koska se oli helpompi kirjoittaa raporttiin.)
Astetta mielenkiintoisempi järjestely on kaksisuuntaisen kadun yksisuuntainen etuajo-oikeus.
Mainittua paraatikatua etelään kuljettaessa etuajo-oikeus päättyy Kiasman tienoilla, samalla tavalla kaistan yläpuolelle viritettyyn merkkiin. Nyt ei edes ole kärkikolmiota vastassa. Pohjoiseen kuljettaessa etuajo-oikeus alkaa kuitenkin vasta Oopperan jälkeen Helsinginkadun risteyksessä. Mannerheimintie on siis noin 1,3 kilometrin matkalla etuajo-oikeutettu yhteen suuntaan!
Sellainenkin ratkaisu on käytössä, että etuajo-oikeus ei pääty lainkaan. Lauttasaaressa idästä tultaessa Lauttasaarentie merkitään etuajo-oikeutetuksi kohta sillan kupeessa. Merkki taitaa ollakin ainoa saaressa, eli sivukaduilta tulevat jäävät osattomiksi siitä tiedosta, millainen jumalainen status kadulla on. Saaren länsipäässä tie tekee noin 45 kaarroksen ja jatkuu Katajaharjuntienä. Tiukka tulkinta voisi olla, että kapea katu olisi edelleen etuajo-oikeutettu. Varmaankin voidaan ajatella, että etuajo-oikeus päättyy viimeistään mattolaiturin ulkoreunalla.
Toiseen suuntaan Lauttasaarentie ei ole etuajo-oikeutettu.
Katajaharjuntietä kuljettaessa päästään ihailemaan sellaistakin asiaa kuin risteysalueen kahden suojatien väliin viritetty pysäköintikielto-liikennemerkki.
8 kommenttia:
Tuohon klassikkoon, "pysäköintikielto, joka on lisäkilvellä lievennetty/tarkennettu koskemaan pysäköintiä vain korokkeen päällä" on Helsingin kaupunki aikoinaan vastannut, että tuolla järjettömällä yhdistelmällä on tarkoitus kieltää vain pysäköinti korokkeen päällä, sallien pysäyttämisen siinä. Ja nimenomaan juuri siinä korokkeella, ei ajoradalla.
Selityksessä vain on se pikkuvika, että mainittu lisäkilpi ei ole sellainem, jolla rajoitetaan kieltoa koskemaan ajoneuvoryhmää, aikaa, metrimäärää jne. Sitä käytetään pysäköinnin SALLIVISSA merkeissä tarkentamaan, että paikalla sallittu pysäköinti tapahtuu reunakiven tuolla puolella.
Eräässä kaupungintapaisessa on 2 parkkiruutua risteysalueen keskellä. Paikallinen poliisi ajaa siitä ohi 200 krt vuodessa nälkää tyydyttämään. Poliisille piti merkitä omat ruudut.
Ei jumankauta. Yläasteen koululle pitää varata tontti, jossa on 600 pysäköintipaikkaa.
Samaisessa Lauttasaaren kaupunginosassa on väljä Pohjoiskaaren ja Taivaanvuohentien risteysalue, johon on tehty useampikin pysäköintiruutu. Tämähän on aivan ok, koska liikennemerkillä ohitetaan liikennesääntö, joka kieltää risteyksessä pysäköinnin. Kuvan merkki Katajaharjuntien ja Luoteisväylän kulmassa kuitenkin kieltää sen, mikä muutenkin on kielletty. Joku saattaisi epäillä, että asia voisi liittyä risteyksessä olevaan bussin päätepysäkkiin ja lähtövuoroaan odottelevien kuljettajien ohjaamiseen kaidalle tielle.
Ja, kuten tunnettua, aiemmat liikennemerkillä osoitetut pysäköinti- tai pysähtymiskiellot päättyvät seuraavan kieltomerkin kohdalla. Eli tuon merkin jälkeen ajoradan reunaan, siis myös tuon taskun rinnalle, saa pysäköidä aivan laillisesti – peräti ilman aikarajoitetta.
Tuossa(kaan( paikassa ei ole mitään TLL 37.2 tai TLL 38 mukaan kiellettyä. TLL 37.1 kaatoluokka voisi tietysti tulla kyseeseen, mutta silloin analogisesti kaikkiin kadunpitäjän asettamiin lisäkilvin lievennetyillä pysäköintikielloilla 'osoittamiin' kadunvarsipysäköintimahdollisuuksiin pitäisi soveltaa samaa harkintaa.
Lain tunteva ja sitä kunnioittava kansalainen ei tässä tapauksessa voi tulla muuhun tulokseen kuin siihen, että kadunpitäjä on merkillään halunnut taata muutamalle valistuneelle konsertissa kävijälle aikarajoittamattoman pysäköintimahdollisuuden Musiikkitalon edustalla. Ja vieläpä varannut ruhtinaallisesti tilaa oven avaamiselle matkustajan puolelta vähentäen täten ovenavaajan aiheuttamaa riskiä ohikulkijoille.
No niin, väärinhän se meni, tavallaan. Rupesin muistelemaan, että missäs kohdin se Mannerheimintien linja-autokaista pohjoiseen päin alkaa. Ja kyllä, sehän alkaa Pohjoisen Rautatiekadun kohdalta, joten eihän siihen ajoradan oikeaan reunaan saakaan pysäköidä, tavallaan. Jos Googlen katunäkemäkuviin uskoo, niin tuo kadunpätkä on varsinainen liikenteenohjauksen kauhugalleria.
Pohjoisen Rautatiekadun risteyksen jälkeen ajoradan ja jalkakäytävän välisessä portaalinjalassa on pysäyttämiskieltomerkki C37 ja portaalissa oikeanpuoleisen kaistan yläpuolella E9.2 eli linja-autokaista, joka on varattu myös takseille. Lisäkilvellä on sallittu kaistan käyttö myös kuorma- ja pakettiautoille arkisin 9-15 ja 18-7 sekä muulloin aikarajoittamattomasti. Suoraan lain nojalla ko. kaistaa saadaan ajaa mopoilla ja polkupyörillä.
Varsinainen hauskuus tulee vain joitakin metrejä portaalin jälkeen. Jalkakäytävän oikeassa reunassa (penkereen aidassa) on pysäyttämiskieltomerkki C37, jonka alla lisäkilpi: "Sallittu takseille 18-24/(18-24)/(18-24)[pun] Tillåtet för taxi" Taksien pysäyttämisen kieltäminen on siis sallittu mainittuina aikoina. Vaikka tuon kadunpitäjän virheellisen käänteisen logiikan jättäisikin nauramatta, jää aidosti epäselväksi mitä kadunpitäjä on lisäkilvellistä merkkiä asettaessaan tarkoittanut.
Onko haluttu sallia pysäyttäminen bussikaistalla vai jalkakäytävällä? Koska merkin C37 määritelmä nimenomaan toteaa, ettei se koske jalkakäytävälle pysäyttämistä, ja koska TLL 37.4 mukaiset jalkakäytävälle pysäyttämisen ehdot eivät täyty (Töölönlahdenkadun varteen saa pysäyttää), niin kyse ei voi olla jalkakäytävälle pysäyttämisen sallimisyrityksestä. Ajoradalla taas pysäyttäminen on kielletty linja-autokaistan vuoksi, joten ilmeisesti kyseessä on merkkien E9.2 ja C37 välinen tahtojen mittely.
Vastaavasti pysäköinti ajoradalla blogistin ensimmäisessä kuvassa näkyvän korokkeellapysäköintikiellon: C38+laiton lisäkilpi perusteella on tavallaan yhtä sallittua kuin taksien pysäyttäminen ajoradalla edellisillä kymmenillä metreillä.
Eikä siinä vielä kaikki, kuten suosikkiohjemassamme on tapana sanoa. Kun tarkastelee tuon kielletyn korokkeen kohtaa Töölönlahdenkadun risteyksestä etelään, siis vastakkaiseen suuntaan, niin vastassa on jälleen suunnittelukukkanen.
Risteyksen eteläpuolisen suojatien eteläreunassa olevassa liikennevalotolpassa on etelään päin ajaville pyöräilijöille ja käveleville jalankulkijoille merkki D7.2, joka kertoo jalkakäytävän ja pyörätien kulkevan rinnakkain siten, että pyörätie on kulkusuunnassa oikealla ja jalkakäytävä vasemmalla. Kuitenkin kadun rakenteen perusteella (punakivinen pyörätie ja mustakivinen jalkakäytävä) ovat päinvastaisessa järjestyksessä. Lisäksi joitakin kymmeniä metrejä edempänä erillinen jalkakäytävä erkanee nimenomaan oikealle, ja pyörätiekiveys ohjaa penkereen alapuolitse.
Oli jalkakäytävä ja pyörätie kummin tahansa päin, ei liikenteessä kulkeville osoitetut väylät täytä leveytensä puolesta mitään normeja. Punakivinen osuus on leveydeltään noin 150 cm, joka alittaa reippaahkosti kaksisuuntaisen pyörätien 250 cm minimileveyden, jopa 225 poikkeusminiminkin. Mustakivinen osuus jää paikoin alle 100 cm levyiseksi, mutta asiaa on helpotettu juuri kapeimmalla kohdalla sijoittamalla (oikeastaan pysyttämällä) siihen katuvalaistusvaijerien 30...40 cm leveä terästolppa ja betoniporsas TAXI-kyltin eli taksiaseman takarajaa osoittavan liikennemerkin E8 putken jalaksi.
Sitten jääkin enää kysymys, mistä asti tuota taksiasemaa on jatkunut? E8:n vastinpari on pysäköintikiellon (mutta ei pysäyttämiskieltoa) sisältävä C41. Oma muistikuvani tolpalta nousuista sijoitti edellisen C41:n jotakuinkin saman kadun varteen tulkittavan taksiaseman Ludviginkadun ja Erottajankulmaan, mutta se taitaa päättyä E8:iin jo hetikohta Rymy-Eetun alapuolella. Ja löytyipä Sokoksen edestä myös aikarajoitettu C41 "0-5/(0-6)/0-6[pun], joka kyllä sekin päättyy aika pian E8:iin. Tosin taksiasema-alue on Sokoksen kohdalla onnistuttu sijoittamaan kohtaan, jossa on lisäksi bussipysäkki, pyöräkaista ja samassa putkessa taksiasema-aluemerkin kanssa pysäyttämiskieltomerkki.
(Toivon -- mutta en valitettavasti usko -- että tuo Mannerheimintien itäreuna on nykyään fiksummin liikenteeohjattu kuin Googlen pari vuotta vanhoissa kuvissa)
Lähetä kommentti