27.12.2023

Jääkiekkoilijan silta

Meriväylä Pohjois-Amerikan suurille järville kulkee Erie-järveltä ylöspäin runsaan 40 kilometrin matkan Detroit Riveriä. Joki halkaisee laskentatavasta riippuen noin 4–5 miljoonan asukkaan metropolialueen, jonka läpi kulkee valtionraja. Yhdysvaltain puolella sijaitseva Detroit on isoveli: asukasluku on noin 90 prosenttia koko alueesta. Kanadan puolella sijaitsee Windsorin kaupunki.

Raja mutkittelee siten, että Yhdysvalloista Kanadaan matkustettaessa kuljetaan etelään.

Kumpikaan valtioista ei tunnusta aluetta yhdeksi kokonaisuudeksi. Jos tunnustaisi, kyseessä olisi väkiluvultaan Pohjois-Amerikan kahdeksanneksi suurin kaupunkialue. Valtionrajan ylittävistä kaupunkialueista alue on kakkonen maailmassa, lähes 20-miljoonaisen Kinshasa-Brazzavillen jälkeen. 25000 asukkaan Tornio–Haaparanta on tässä kilpailussa hieman eri hehtaarilla.

Lauttaliikenteen kapasiteetin käytyä pullonkaulaksi kaupunkien välille ryhdyttiin 1920-luvulla rakentamaan kiinteitä yhteyksiä. Vuonna 1929 valmistui Ambassador Bridge ja vuonna 1930 Detroit–Windsor Tunnel. Siltaa pitkin kulkee noin 25 prosenttia Yhdysvaltain ja Kanadan välisestä kaupallisesta tavaroiden tuonnista ja viennistä.


Ambassador Bridge

Sillan pääjänne oli rakentamisensa aikaan maailman pisin, 560 metriä. Kauan silta ei saanut ennätystään pitää: Jos vuonna 1930 valmistui New Yorkin ja New Jerseyn välille George Washingtonin silta, jonka pääjänne on 1067 metriä pitkä.

Välille on jo pitempään puuhattu uutta siltaa ja nyt ovat rakennustyöt jo varsin pitkällä. Sillasta tulee vinoköysisilta, jonka jänneväli on 853 metriä. Ajokaistoja tulee kolme kumpaankin suuntaan. Sillan pylonit nousevat 220 metrin korkeuteen ja niistä lähtee yhteensä 216 kannatinkaapelia.


Uuden sillan sijainti

Sillasta nousi yhden miehen sota. Ambassador Bridge on nimittäin yksityisessä omistuksessa ja paikallinen miljardööri Manuel Moroun (1927–2020) sai hankituksi sen 1970-luvulla omistukseensa. Siltaa arvosteltiin monopoliasemastaan: Tunneliin ei raskaalla liikenteellä ole asiaa. Sillan kuntokaan ei ole parasta A-luokkaa.

Moroun nosti useita oikeusjuttuja kumpaakin valtiota vastaan väittäen, että hänellä on siltoihin yksinoikeus. Vuoteen 2016 mennessä viimeinenkin näistä oli päättynyt häviöön ja projekti pääsi etenemään.

Tällä kertaa silta ei saa tunnetun poliitikon nimeä. Siitä tulee komeasti Gordie Howe International Bridge. Gordie Howe (1928–2016) pelasi 34 vuoden aikana 26 kautta NHL:ssä ja kuusi WHA:ssa; näistä 25 vuotta Detroit Red Wingsin rivissä.

Sillasta ei tule yksityisomistuksessa olevaa. Ehkä hieman yllättäen sillan rahoittaa Kanadan valtio, joka myös kerää tiemaksut.

1 kommentti:

Matti Oskari Saarinen kirjoitti...

Mitä verkkosivuja silmäilee, sillan myös omistaa Kanada kruununkorporaation (täkäläinen ilmaisu Kanadan valtionyhtiölle) kautta.

Kandan ja Jenkkilän välisissä silloissa näyttää nopean googlettelun perusteella olevan paljon eroja; Niagaran päässä oleva moottoritiesilta on Ontarion provinssin ja New Yorkin osavaltion yhteiskomission hallussa, kun Michiganin pohjoiset ylitykset hoitaa Michiganin liikennevirasto ja toinen Kanadan silta-kruununkorporaatio.

Mikähän on taustalla ettei Michiganin ylitykset kelpaa Ontarion hoidettavaksi? Onko Toronton seudun ulkopuoliset alueet provinssille niin perähikiää, että pitänyt ulkoistaa vastuut valtiolle?

Teksasin rajalla sillat on kaadettu texasilaisten piirikuntien (county) ja kaupunkien vastuulle. Luulisi että Maailman Mahti tahtoisi omista rajanylityspaikoistaan pitää kiinni.