Teillä ja Turuilla avasi kuluvan vuoden mätäkuun artikkelilla Lulu suunnitteluttaa Väyläviraston käynnistämästä hankkeesta, jolla selvitetään Merenkulun kiinteää yhteyttä. Syksyn jo saadessa ja iltojen pidetessä olemme päässeet lukemaan, että selvitykseen kuuluu myös sata (100) kilometriä pitkän merenalaisen maantietunnelin selvittäminen. Työn saaneen konsulttiyhtiön projektipäällikkö on lausunnoissaan esiintynyt kovin haltioituneena.
Jaha.
Merenkurkun silta-asiaan on Teillä ja Turuilla aiemminkin ottanut kantaa hieman vinolla lähestymiskulmalla. Poimitaanpa tähän kartta, joka hieman selventää asiaa:
Uumaja on siis Vaasasta reilusti pohjoiseen.
Kun nyt tunnelia puuhataan, niin Teillä ja Turuilla kysyy, että miksi helkatissa se pitäisi Merenkurkkuun pois kuljetusten loogisilta reiteiltä. Miksi sitä ei laitettaisi Ahvenanmaalta Roslageniin? Ahvenanmeren leveys on Eckerön ja Grisslehamnin välillä vain 40 kilometriä.
Nyt olisi tilaisuus kaivella koipussista Lännentien suunnitelmat 1960-luvulta. Kustavin vaihtoehdossa olisi ollut 24 kilometriä meripengertä, pari kilometriä siltoja ja kahdeksan kilometriä tunnelia. Tunnelin kaivuu jäisi yhteensä siis 48 kilometriin.
Lännentie-suunnitelman pohjalta tehty karttaharjoitus
Kun pengertien pituuskaltevuudet saadaan pidetyksi maltillisina, on mahdollista samalla jatkaa Tunnin junaa Maarianhaminaan.
Pääministeri ja liikenneministeri osallistumassa reittiselvitykseen
Satakilometrinen maantietunneli kuulostaa niin klaustrofoobikon kuin pelastuslaitoksenkin painajaiselta.
Katsellaanpa Norjan suuntaan. Siellä on aloitettu Rogfast-projekti, jolla alitetaan Boknavuono Stavangerin ja Haugesundin välillä. Pitkän tähtäimen tavoite on saada Norjan suurimpien kaupunkien Oslon ja Bergenin välille lautaton maantiereitti, joka rannikkoa kulkevana on riippumaton tuntureiden ylityksistä. Tunnelilla on pituutta 26,7 kilometriä eli sellainen neljäsosa Merenkurkun putkesta. Kustannusarvio on vuodesta 2017 noin kaksinkertaistunut ja tällä hetkellä lapioiden vasta kalahdettua maaperään laskuksi arvioidaan noin kolme miljardia euroa.
Rogfast kiemurtelee sillä tavoin sopivasti, että noin kymmenen kilometrin välein on saarten kohdalla pystysuuntaisia tuuletustunneleita ja noin puolessa välissä tunnelia on haara Kvistøyan saarelle. Merenkurkussa meren aukko on kapeimmillaan noin 23 kilometriä ja kapeimman kohdalla kummallakin puolella rajaa on suojelualue. Saattaapi olla aavistuksen haastavaa saada ilmanvaihtoa toimimaan. Putki merenpinnalle ei välttämättä ole oivin ajateltavissa oleva ratkaisu: Sekä Pohjanlahdella että pohjoisella Itämerellä on useampi kasuunimajakka katkennut jäiden tai törmäysten takia.
Norja on alustavasti päättänyt henkilöautojen tiemaksuksi tunnelissa 300 kruunua eli vajaat 30 euroa. Jos neljä kertaa pitempi tunneli tuottaa nelinkertaisen kustannuksen, niin tiemaksu Merenkurkussa voisi olla tämän hetken rahassa 120 euroa.
Teillä ja Turuilla arvelee, että selvityksen tuloksena on arvokas pino paperia, joka haudataan pöytälaatikkoon kaikkein alimmaksi.
Aika paljon halvemmaksi olisi tullut käyttää selvittämiseen perinteistä tuotetta kahvinselvikettä, joka tässä asiayhteydessä johtaa osapuilleen yhtä hyödylliseen lopputulokseen.
Kahvinselvikkeessä on vielä se hyvä puoli, että sen raaka-ainetta saa paikallisesti Merenkurkusta: lahnan suomuja.