Espoon kaupungin kaupunkiympäristön toimialan virkamiehillä näyttää heti vuoden alusta käynnistyneen sisäinen kilvoittelu siitä, mikä yksikkö kykenee osoittamaan suurinta typeryyttä. Vaikka vuotta on kulunut vain muutaman työpäivän verran, merkittäviä tuloksia tässä kilpailussa on jo saavutettu. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuka kakkukahvit lopuksi ansaitsee.
Kaupunkitekniikan yksikkö on ollut huolestunut kyvystään huolehtia asuinkatujen talvikunnossapidosta. Niinpä virkamies on keksinyt rajoittaa pysäköintiä asuinkaduilla jokaisena arkipäivänä. Asiaa on toteutettu muun muassa siten, että 24 tuntiin aikarajoitettu pysäköinti on muutettu neljän tunnin aikarajaksi, joka on voimassa klo 6 ja 18 välisenä aikana. Varmuuden vuoksi pysäköinti vielä aiemmasta poiketen edellyttää pysäköintikiekon käyttöä.
Tähän sitten pysäköinninvalvonta vastaa siten, että suunnilleen kylttien pystytystä seuraavana päivänä käydään laputtamassa koko kadun mitalta. Saalis on melkein kuin Pietarilla aikanaan; ikävä vain, että asuinkadut ovat sen verran lyhyet, että laputettavia on rajallinen määrä.
Pysäköintikiekkovaatimus oli hieno keksintö, koska sillä saatiin nalkkiin nekin, joiden pysäköinti ei vielä ollut kestänyt neljää tuntia.
Tämä kaikki toki on laillista. Mutta hallintokäytäntönä vähintäänkin kyseenalaista.
Katsotaanpa esimerkkiä. Tyypillinen asuinkatu on kapea, ilman jalkakäytävää ja usein sen päässä ei ole kääntöpaikkaa. Pysäköinti on usein sallittu sillä puolella, joka on oikealla kadun päätepisteestä katsottuna.
Kuvankin tapauksessa ainoa pysäköintiä säätelevä merkki aluepysäköintikiellon lisäksi on kadun päässä, siten että sen näkee vain, jos käy kääntymässä kadun päässä olemattomalla kääntöpaikalla. Harva käy päivittäin katsomassa, onko virkamies tehnyt jonkin kivan tempun. Nyt on siis muutettu pysäköintimahdollisuutta melko drastisesti ja käytännössä salassa. Ainoa tapa, jolla kaupunki on hallintoalamaisiaan tiedottanut, on pysäköintivirhemaksu. Täytyyhän sitä jotenkin kerätä rahaa kaupungin kassaan.
Pysäköinninvalvonta taas näyttää kyntensä, mutta eräät ruumiinosat kuten aivot on jätetty työpäivän ajaksi toimistolle vaatekaappiin. Se, että yhtäkkiä koko kadullinen autoja on laputuksen kohteena, voisi normaali-ihmisellä herättää kysymyksen, onkohan tässä nyt kaikki asiat kunnossa. Mutta perinteisestihän kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja terroristin ero on, että terroristin kanssa on mahdollista neuvotella.
Tottahan toki pysäköinninvalvontakin toimii laillisesti. Espoon valvonnan oikein mottokin on: "Valvonta perustuu tieliikennelakiin, jonka mukaan sääntöjen ja liikennemerkkien noudattaminen on aina kuljettajan vastuulla". Tätä voisi jatkaa "...olkoot järjestelyt kuinka epäselvät ja yllättävät tahansa". Pysäköinninvalvoja on juristi, eikä ole harvinaista tavata juristia, joka tietää mikä on laillista ja laitonta mutta ei tiedä, mikä on oikein ja mikä on väärin.
On varsin yleistä, että kun liikennejärjestelyt muuttuvat, laitetaan tilapäinen liikennemerkki, jolla huomautetaan muuttuneesta tilanteesta. Toki vahingossakaan ei tällaista käytäntöä noudateta muuttuneen nopeusrajoituksen kohdalla, koska se vähentäisi rahastusmahdollisuuksia. Sama näköjään pätee tähänkin tapaukseen.
Siihen kysymykseen ei kaupunkitekniikan ympäristö ole osannut vastata, millä tavoin talvikunnossapito helpottuu, jos pysäköinti on kuitenkin sallittua vuorokauden jokaisena tuntina.
Monella kaupungilla on tapana laittaa siirtokehotusmerkki, joka kieltää pysäköinnin kerran tai kaksi kuussa talvisaikaan kunnossapidon ajaksi: esimerkiksi parittoman viikon tiistaina tai kuukauden ensimmäisenä torstaina.
Espoossa tällainen käytäntö on jokseenkin tuntematon. Siihen on arveltu syynä olevan, että se ainakin moraalisesti myös velvoittaisi kunnossapitoon. Sellaista riskiä Espoo ei halua ottaa. Tulee halvemmaksi odotella juhannusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti