Hyödyttömien tilastojen ja analyysien osastolla käsitellään tänään muotoja. Täsmälleen ottaen tutkimme, minkälaisia laajoja kaarroksia valta-, kanta- ja seututiet tekevät.
Mittari on yksinkertainen: Katsotaan, kuinka etäällä tien päätepisteiden välisestä suorasta kauimpana sijaitseva tien piste on. Menetelmä tien päätepisteiden määrittämiseksi on helppo ja halpa: Toisistaan kauimpana sijaitsevat tieosuudet edustakoot päätepisteitä. Yhdysteiden geometriassa on sen verran vekkuleita tapauksia, että menetelmä ei anna oikeaa lopputulosta. Jätämme yhdystiet siis tällä kertaa sivuun.
Koska on pitkiä teitä ja on pätkiä teitä, indikaattorit on laskettu kahdella tavalla: absoluuttisesti kilometreinä ja suhteellisesti prosentteina. Lisäksi alle 15 kilometrin mittaiset pätkät on jätetty laskuista kokonaan pois.
Valta- ja kantateiden osalta kaartelun itseoikeutettu ykkönen on valtatie 6 Pernajan Koskenkylästä Joensuun kautta Kajaaniin. Kiteellä tie on 171 kilometrin päässä Koskenkylän ja Kajaanin välisestä linnuntiestä.
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhNQ33lkY7gacOUfKZ9m2lEdYcfZPjPdbqH9yEQmoP94e2yt0NFR2JXJF2wOODQbB73Z9CZcVlJVnBJG4x4JaANlDfnMTh6vXe0MfY2qVTtFGtr7B6KgamM3TzUiNx3Vr_7OK5sMoGQGhFsYbk5tCFYP1PMgTkOquMvuepP2FQpdNly-75UjwfCK0ugyxJb/s1600/Muoto1.jpg)
Tie | Linnuntie | Poikkeama | Poikkeama % |
---|---|---|---|
6 | 425,8 | 170,6 | 40,0 |
9 | 486,4 | 137,3 | 28,2 |
5 | 683,0 | 128,4 | 18,8 |
8 | 513,5 | 118,7 | 23,1 |
4 | 1090,2 | 67,2 | 6,2 |
... | |||
46 | 53,4 | 3,3 | 6,2 |
55 | 31,9 | 3,3 | 10,1 |
11 | 92,4 | 2,3 | 2,5 |
57 | 29,5 | 2,2 | 7,4 |
29 | 16,0 | 0,9 | 5,3 |
Tie | Linnuntie | Poikkeama | Poikkeama % |
---|---|---|---|
93 | 43,2 | 18,4 | 42,6 |
6 | 425,8 | 170,6 | 40,0 |
92 | 132,5 | 51,4 | 38,8 |
73 | 101,6 | 32,2 | 31,6 |
9 | 486,4 | 137,3 | 28,2 |
... | |||
29 | 16,0 | 0,9 | 5,3 |
28 | 202,9 | 10,7 | 5,3 |
72 | 98,8 | 5,2 | 5,2 |
10 | 158,2 | 8,1 | 5,1 |
11 | 92,4 | 2,3 | 2,5 |
![](https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6kLRaSwoRmUIW3xDoH9Sn0cqHh79O5zicYJZ6z_AZW0b8Q-xfHHrBV0MtxvyZilgRdHDupaZ0g3sdwYNVf2NYhrdvb9IQOtSpMI3-g3irOASUzfXSgGb51iLWipMgw_0ssEc13DfeIqotkEdoOn_DLBfqaIgAqQh4GlQ-ZWKnRas0O-5rPIcvnWGKWdct/s1600/Muoto5.jpg)
Tie | Linnuntie | Poikkeama | Poikkeama % |
---|---|---|---|
800 | 239,8 | 41,2 | 17,2 |
522 | 83,7 | 33,6 | 40,2 |
956 | 81,1 | 31,5 | 38,8 |
912 | 89,5 | 26,6 | 28,9 |
970 | 112,1 | 26,5 | 23,6 |
... | |||
496 | 28,7 | 0,8 | 2,7 |
190 | 20,3 | 0,7 | 10,1 |
679 | 92,4 | 0,6 | 2,5 |
821 | 29,5 | 0,6 | 7,4 |
921 | 19,5 | 0,6 | 2,9 |
Tie | Linnuntie | Poikkeama | Poikkeama % |
---|---|---|---|
522 | 83,7 | 33,6 | 40,2 |
956 | 81,1 | 31,5 | 38,8 |
965 | 67,6 | 26,8 | 38,5 |
813 | 42,7 | 14,1 | 32,9 |
322 | 27,9 | 8,9 | 31,8 |
... | |||
757 | 37,0 | 1,4 | 3,7 |
892 | 32,2 | 1,2 | 3,6 |
701 | 28,9 | 0,9 | 3,1 |
921 | 19,5 | 0,6 | 2,9 |
496 | 28,6 | 0,8 | 2,7 |
5 kommenttia:
Tämä artikkeli toi mieleen vanhan urbaanisanonnan "Kehä III ulkopuolella ei ole mitään". Aina välillä kuuluu väitteitä että PK-seudulta löytyy aikuisväestöä joka ei ole koko elämänsä aikana käynyt Kehä III ulkopuolella. Joskus kuulee puhuttavan jopa Kehä I sisäpuolella koko elämänsä viettäneistä. Missä kohtaa ovat kaukaisimmat reviirin rajat kehien osalta? Karkeasti kai jossain 7 ja 15 kilometrin päässä tietä pitkin Helsingin keskustasta. Jos oletetaan että kaikki sisäpuolella sinnitelleet eivät asu keskustassa, liikkumavara ainakin etelä-pohjoissuunnassa jää huomattavan pieneksi näin maakunnista katsottuna. Etenkin jos jatko-oletetaan että aivan kehien varressa asuva tuskin voi kuulua ryhmään joka ei koskaan ylitä kehää arkielämässään.
Eikö seututien 101 eli Kehä I:n pitäisi olla mukana listoillasi yhtenä muodokkaimmista? Mittasin kartalta: sen vastakkaiset päät Länsiväylän varrella Karhusaaressa ja Itäväylän varrella lähellä Itäkeskusta ovat linnunteitse noin 15 kilometrin päässä toisistaan. Ja kauimpana näitä päätepisteitä yhdistävältä janalta, se on Pakilassa lähellä Tuusulantien liittymää, josta on hieman yli 5 kilometriä Kalasatamaan, sitä lähimpänä olevaan kohtaan päätepisteiden välisellä janalla. Poikkeamaprosentiksi tulee hyvinkin 33 %.
Yhäkekkonen eli Kehäykkönen on seututeiden prosenttilistalla sijalla 7, kun kriteerinä on vähintään 15 km pituus. Päätepisteiden välimatka noin 15,7 km ja poikkeama noin 4,9 km, prosentteina 31,2.
Esitetyn listan ja 101:n väliin osuu 192 Raisio-Kustavi.
Sanontahan sinänsä on uudehko, koska nimitys "Kehä III" lanseerattiin vuonna 1972.
Ainahan on niitä, jotka tekevät tietämättömyydestään hyveen. Helsingissäkin noita toki on, mutta taitaapa olla, että yltiötatilaisten maailmankuvan takaraja eivät ole kehätiet vaan Hesperiankadut. Toisaalta joskus on pakko ylittää susiraja, esimerkiksi jos ollaan menossa vaikkapa Gänäriälle. Jopa Osmo "Ai Herttoniemeenkö ei kuljekaan ratikka" Soininvaara on todistettavasti uskaltautunut yli kahden kilometrin päähän Kolmen sepän patsaalta käydessään Koijärvellä opettamassa maalaisille, miten maalla tulee asua.
Maailma on stereotypioita täynnä, mutta en oikein näe Teillä ja Turuilla -blogia keskeisimpänä foorumina käydä keskustelua kehäkolmosen susirajaluonteesta. Sen ylitse ja alitse kulkee paljon hienoja siltoja puolelta toiselle siirtymiseen.
Miten lienee valtatie 22:n laita? Se tekee tavallaan koukun, kun päätepisteet Kajaanissa ja Oulussa laittaa linnuntiehen.
Lähetä kommentti