Tiesivuston eritasoliittymäluettelo osoitteessa https://tiet.mattigronroos.fi/Luettelo_eritasoliittymistä on kohdannut ensimmäisen ison tietohuollon sitten tultuaan julkaistuksi. Avataanpa vähän toteutuksen takana olevia ajatuksia.
Alun pitäen luettelo sisälsi vain moottoriteiden ja eräiden isompien teiden liittymät, mutta sittemmin se on kasvanut. Luettelossa on tätä nykyä 612 liittymää.
Nyt tehdyssä huollossa on käyty läpi liittymien sijaintitiedot ja lisätty koko joukko puuttuvia. Lisäksi on tekniikkapuolella rakennettu tuki uudelle ominaisuudelle: Pelkän kartan ja satelliittikuvan lisäksi per liittymä voidaan esittää muitakin kuvia. Tätä on tässä vaiheessa käytetty liittymien muutoshistorian dokumentointiin varsinkin Helsingin seudulla. Etenkin kehäteiden useasta liittymästä on historian saatossa kertynyt useampikin versio. Lisäkuvilla varustetut liittymäkartat on merkitty lisätietoja-kohdassa maininnalla "Lisäkuvia".
Näitä sitten kertyy lisää muun ajankäytön ja prioriteettien puitteissa, jossain vaiheessa.
Tässä samassa yhteydessä on myös otettu huomioon uusi Eurooppatie E16 Raumalta Tonpereen, Lahden ja Kouvolan kautta Kotkaan. Muutos on jo aiemmin toteutettu sivuston tiekaavioihin.
Liittymien luokittelu on tehty ramppien lukumäärän pohjalta ja lisäksi neliramppiset vielä purettu auki aliluokkiin suuren määränsä takia. Jokin toinenkin luokittelu voisi olla perusteltu. Mutta nyt mennään tällä.
Luokittelussa määräävä tekijä on topologia, jolla on jonkinlainen mutta ei täydellinen korrelaatio toiminnallisuuteen. Siksi hyvinkin eri näköiset liittymät ovat saattaneet päätyä samaan aliluokkaan. Otetaanpa esimerkiksi neliramppinen puoliapila. Sen arkkityyppiä edustaa A-mallinen (silta haarautumiskohdan jälkeen, "after") Jutikkalan liittymä kolmostiellä.
Nupurin AB-tyyppinen liittymä on sekin puolineliapila, vaikka onkin hieman eri näköinen. Mutta kuten topologiaa enemmän tuntevat tietävät, kahvikuppi ja autonrengas ovat topologisesti ekvivalentteja; niin ovat Jutikkala ja Nupurikin.
Hieman määritelmän rajoja koetellaan yksiajorataisten liittymien osalta eritoten silloin, kun ramppi on kaksisuuntainen. Mutta myös Tuulosen B-tyypin ("before") liittymä kymppitien itäpäässä toimii kuin puolineliapila, se on puolineliapila, vaikka rampit ovatkin kovin erinäköisiä kuin arkkityypin.
Ennen Mediawikiin vientiä luettelo on tätä nykyä 280 kilotavun kokoinen wikitekstiä sisältävä tiedosto, joka generoidaan Mediawikin ulkopuolella. Itse liittymien sijaintitietoa ja perustietoja (luokka, nimi, sijainti, päätie, risteävä tie, zoomaustaso, liittymän numero) ylläpidetään karttapohjalla. Laajemmat selostukset ja lisäkuvat eritellään omassa Excel-taulukossaan, jonka generaattori imaisee. Wikikoodi ei ole ylenmääriäsen eleganttia eikä optimoitua, mutta hyvin tuo siitä huolimatta näkyy pyörivän.
Luettelosta puuttuu (lähes) kokonaan köyhän miehen luokka, jossa kahden kaksikaistaisen tien välillä on kaksisuuntainen ramppi, joka kummassakin päässä päättyy T-risteykseen.
Tämä ei oikein vastaa alkuperäistä ideaa, jossa haettiin liittymiä, jossa päätien puolen liikenne soljuu ilman poikittaisen liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Kun sivusto on laajentunut, tämä rajaus ehkä on turhanaikainen. Harkinnassa on uuden luokan toteutus, joka kulkee nimellä "yksiramppiset". Näitä tällaisia on maassa aika paljon.
3 kommenttia:
Ottamatta (vielä) kantaa arvoisan blogistin tämänkertaisen julkaisun varsinaiseen sisältöön täytyy kyllä nostaa hattua. Nimittäin siksi, että liitymäaineistoa ylläpidetään (tai ainakin säilytetään?) OziExplorerissa.
Joistain arvoisan blogistin aiemmista hengentuotoksista olen jäänyt siihen käsitykseen, että hänellä on käytössään varta vasten paikkatietoaineistojen hilloamiseen ja murskaukseen tarkoitettuja työkaluja.
Jatkakaa.
Oziexplorer on monella tavalla varsin kätevä rasterimuotoisen kartta-aineiston ja siihen liittyvän metatiedon käsittelyyn. On sekä sovellusrajapinta että asiallisesti dokumentoidut ja mukavan yksinkertaiset tiedostorajapinnat. Liittymien perustiedot mahtuvat hyvin kuvauskenttiin.
Kyllä, erilaista työkalua on vuosien aika päässyt kertymään. Tiestön osalta ydin on Digiroad, josta muodostetaan SQL-tietokanta tietosisältöä jalostaen. Sen päälle on sitten laadittu sovelluskoodia joskus hyvinkin dedikoituihin tarkoituksiin ja näiden karttakäyttöliittymänä on usein Oziexplorer.
Jatketaan.
Valitettavasti löysin linkittämältänne sivulta virheen: Kontulan liittymässä Kehä I:ltä ei erkane Kontulankaari vaan Kontulantie. Kontulankaari taas alkaa Kontulantieltä jonkin matkan päästä siitä liittymästä, eikä sen alkukohdassa ole eritasoliittymää.
Listaan voisi lisätä vielä kaksi Helsingin kantakaupungissa olevaa liittymää. Toinen niistä on Ruoholahdessa oleva Mechelinininkadun ja Porkkalankadun liittymä. Siinä on "rampit" vain länteen. Jos niitä voi rampeiksi edes kutsua, kun ne kulkevat lähes tasaista maata pitkin, kun taas varsinainen Porkkalankatu niiden välissä nousee Mechelininkadun ylittävälle sillalle. Alun perin silta ylitti Mechelininkadun lisäksi myös satamaradan, joka kuitenkin on purettu ja paikalle rakennettu kevyen liikenteen väylä Baana.
Toinen on Teollisuuskadun ja Sturenkadun liittymä Vallilassa. Siinä oleva Sturenkadun silta ylitti alun perin, paitsi nykyistä kapeamman Teollisuuskadun, myös ja ennen kaikkea sen vieressä kulkeneen Sörnäisten satamaradan. Se rata on kuitenkin jo kauan sitten purettu ja Teollisuuskatua levennetty sen kohdalle. Mutta Teollisuuskadun toisessa reunassa on on melko jyrkkärinteiset rampit Teollisuuskadulta idästä Sturenkadulle ja Sturenkadulta Teollisuuskadulle länteen. Toisella puolella taas on Sturenkadun vieressä tasamaalla liittymätie, joka johtaa sillan toiseen päähän.
Se voitaisiin siis luokitella neliramppiseksi puolirombiseksi liittymäksi, päätienä Teollisuuskatu ja risteävänä tienä Sturenkatu.
Lähetä kommentti