Uudehko ilmiö on, että jos merkkejä on varastossa enemmän kuin on tarve, otetaan silti kaikki mukaan. Syntyy tårta på tårta ‑ilmiö, eli samaa asiaa toistetaan. Sitä tieliikenteen säädöksissä pyritään välttämään, mutta perinnehän neuvoo, että vain pelkuri lukee ohjeet.
Kuvamme on Vantaalta. Työmaata lähestyttäessä jo kaukaa nähdään merkkien lauma. Se alkaa asianmukaisesti merkillä A11, tietyö.
Seuraavaksi on vuorossa A10 töyssyjä. Siitä tieliikennelaki toteaa seuraavaa:
Merkillä voidaan varoittaa töyssystä, korotetusta suojatiestä tai muusta vastaavasta rakenteesta.
Kohdassa ei ole toyssyä, korotettua suojatietä eikä mitään muutakaan vastaavaa rakennetta. Sen sijaan siinä on kyllä parikin asfaltin reunaa, kun asfalttia on jyrsitty pois. Tästä sitten varoitetaan erikseen merkillä A9 Epätasainen tie. Asiassa vain on se, että epätasaisuus sisältyy tietyö-merkkiin ja käyttöasetuksen mukaan sitä "yleensä" ei käytetä tietyö-merkin yhteydessä:
Merkin vaikutusalueella ei yleensä käytetä merkkejä A4, A9, A12, A14 ja A30.
Sitten seuraakin Grande Finale. Merkki A33, muu vaara, ja lisäkilpi "Työmaaliikennettä". Ilmeisesti kaukolämpötyömaan työjohtaja näkee tarpeelliseksi ilmoittaa erikseen, että työmaalla on työmaaliikennettä. Tämäkin yllättävä ja jumalaisen upea tieto kyllä sisältyy tietyöstä kertovaan merkkiin.
Kyseinen tienkohta on liikennemerkkien laittajien erityisessä suosiossa. Ohessa on kahden vuoden takaista kuvaa ennen työmaata.
Vantaan kaupungininsinööri on keksinyt laittaa pysäköintikieltoalue-merkin säädösten vastaisesti vain ajoradan vasemmalle puolelle. Sitten muutaman metrin päässä on tiekohtainen pysäköintikieltomerkki. Tieliikennelaki toteaa pysäköintikieltoaluemerkistä muun muassa seuraavaa:
Alueen sisällä voidaan pysäköinnistä määrätä muuta erillisellä liikennemerkillä.
Eli pysäköintikielto-merkki on kohdassa säädösten vastainen. Pysäköintikieltoalue päätetään liikennemerkillä kohta ensimmäisen kaarteen jälkeen. Sen jälkeen voimmekin Hamletin tapaan jäädä pohtimaan, ollako pysäköintikielto voimassa vai eikö olla.
Mutta osataan sitä toki muuallakin. Nurmijärven Rajamäellä opastetaan liikenneympyrään saapuvia erikseen kirjallisilla ohjeilla. Sitä jäämme miettimään, onko jokin salattu merkitys sillä, että lisäkilvet ovat vain Hyvinkään suunnasta saapuvassa haarassa.
11 kommenttia:
Monenlaista liikennemerkkisekamelskaa löytyy Turustakin Kiinamyllynkadun "vahvistamisen" tiimoilta. Uudet bussien runkolinjat aloittavat heinäkuun alussa mukaellen mahdollisen raitiotien reittejä.
Etsi viisi virhettä:
https://photos.app.goo.gl/A8NYbwuKZPFaGf9V9
Turun viisi virhettä:
1. Jalkakäytävää saa aina kävellä molempiin suuntiin. Väärä lisäkilpi.
2. Nopeusrajoitus on voimassa vain kyseisellä tiellä, kyseinen lisäkilpi laiton.
3. Kiinamyllynkatu on oikea nimi, kaupungin remonttikyltissä väärä nimi.
4. Pyöräilyä ei voi kieltää laittamalla teippi pyöränkuvan päälle. Merkki oli käytössä pari viikkoa, kunnes joku heitti sen ojaan.
5. Suljetun kadun osuudelle johtavilla teillä ei ole missään kiertotien ajo-opasteita eikä edes mainintaa suljetusta kadusta poislukien pyöräilijöiden opastetaulu, josta ei kuvaa.
Pari vuotta vanhassa kuvassa vain pysäköintikieltoaluemerkki oli väärin. Koska väärinasettamisen vuoksi sen voi jättää huomiotta, tiekohtainen kielto oli validi ja varmaan aiheellinenkin.
Taitaapa olla niin, että poikkeuksia lukuun ottamatta oikeusasteet nostavat jalkaansa sille argumentille että jos merkki on asetettu säädösten vastaisesti sitä ei tarvitse noudattaa, vaan arvioivat, mikä järjestelyn todellinen tarkoitus on.
Jos tuohon kyseisten merkkien väliin pysäköi, eiköhän alta aikayksikön ole paikalla Vantaan pysäköintisheriffin tilaama hinausauto.
Jos noiden merkkien väliin pysäköi, niin varmasti pvm napsahtaa, ehkäpä jopa lähisiirto. Ei merkkien takia, vaan suoraan TLL kieltojen perusteella.
Kansalainen on viime kädessä aika hukassa, jos viranomaisella ei ole mitään vastuuta liikenneympäristössä olevista kielloista ja määräyksistä ja samalla hänen pitäisi osata arvata, mikä milloinkin sattuu olemaan järjestelyjen todellinen tarkoitusperä. Mutta kansalaisen oikeusturvasta autoilijan asemassa ei taida tällä hetkellä oikeasti olevan kiinnostunut mikään taho.
Yksi merkki tuosta kuvasta kuitenkin puuttuu, nimittäin kapeneva tie -merkki. Joskus aikoinaan sellainen oli aivan säännöllisesti tietyö-liikennemerkin alla. Sillä kun tien leveydestä osa oli aidattuna työmaana, käytettävissä oleva tien osa oli siinä kohdassa kapeampi. Sitä merkkiä ei tuossa kuvassa kuitenkaan näy.
Kapeneva tie -merkki A4 on yksi niistä, joista käyttöasetus toteaa, että ei yleensä käytetä tietyömerkin yhteydessä.
Niinpä tietyömerkkin tolppaan on yleensä naulattu 80 km/h nopeusrajoitusmerkki. Sitä sitten käytetään, vaikka rajoitus olisi 60, tai vaikka kiinteä rajoitusmerkki olisi viisi metriä aiemmin.
Viimeisestä kuvasta tulee mieleen Ranska. Väistämisvelvollisuusmerkin lisäkilpi "cédez le passage" tuntuu säännönmukaiselta enemmän kuin poikkeukselta.
Ranskassa "Cédez le passage -kilpi on pakollinen, mutta joskus se on "saattanut vahingossa irrota". Käytetään kärkikolmiossa, ei STOP-merkissä. Ranskalainen käyttää STOP-merkkiä selvästi useammin kuin esimerkiksi suomalainen.
Eihän tuo Wienin sopimuksen mukainen ole, mutta ei Ranska ole vaivautunut varaustakaan sopimustekstiin esittämään.
Lähetä kommentti