Lounaisessa Suomessa on savimaita, jotka aika ajoin aiheuttavat pikku yllätyksiä. Maa on pehmeää, ja jos savi on kerrostunutta, se saattaa lähteä liikkeelle. Kantavuudenkin kanssa on niin ja näin, minkä takia perustukset tulee tehdä huolellisesti. Aikoinaan eräältä omakotityömaalta Salosta kerrottiin tarinaa työporukasta, joka lounaalle lähtiessään oli iskenyt rautakangen pystyyn maahan. Kun lounaalta oli palattu tunnin kuluttua, rautakangesta oli ollut näkyvillä enää kymmenkunta senttiä yläpäästä.
Kesäkuun puolessa välissä vuonna 1956 romahti vastavalmistunut uusi valtatie 10 Liedon kirkonkylän kohdalla. Helsingin Sanomat uutisoi asian tavalla, joka saa nykyiset klikkiotsikotkin varjoonsa: Valtaisa luonnonmullistus Liedossa, uusi maantie hävisi olemattomiin.
Onnettomuuspaikka lähellä Aurajoen mutkaa, johon Hanhioja laskee
Uutta Turun ja Hämeenlinnan välistä Hämeen Härkätien korvaavaa valtatietä oli tehty jo vuodesta 1949 alkaen Turun ja Tarvasjoen kunnanrajan välillä. Urakka rupesi olemaan pikkuhiljaa valmis, kun kesäyössä humahti. Hesari raportoi, että maa lähti liikkeelle 220 metriä pitkältä ja 160 metriä leveältä alueelta, noin 50.000 kuutiometrin verran. Ei mikään aivan pieni monttu siis.
Helsingin Sanomien uutiskuvaa 16.6.1956. Varsin syvä kuoppa.
Erityisesti Hesari mainitsee paikallisen kauppiaan AEG-merkkisen pesukoneen ja odottamassa olleen pyykin kadonneen maan syövereihin. Sauna kun meni rytäkässä nurin.
Mobilia
Mobilia
Tilannetta analysoitaessa arveltiin, että vanhan tienlinjan päälle kasatut massat tien pengertämiseksi ja mäen tasaamiseksi aiheuttivat maaperän pettämisen. Hiekan ja savimaan syvyydeksi kerrottiin onnettomuuspaikalla olevan 13 metriä.
Arvovaltaista väkeä tilannetta tutkailemassa. Mobilia
Henkilövahinkoja ei sattunut ja tietä ruvettiin saman tien korjaamaan. Ajankohdan kuvamateriaalista päätellen korjaustyössä lapio on heilunut, jos kohta ainakin yksi traktori on kuvista tunnistettu. Kaipa tuo kuntoon tuli, kun Hesarikaan ei palannut asiaan lähiviikkoina.
Googlen kuvaa vuodelta 2022. Rauhalliselta näyttää
6 kommenttia:
Miltähän vuodelta artikkelin karttakuva on? Pisti silmään, kuinka Lieto on kyläpahanen keskellä maaseutua. Kontrasti on iso nykytilanteeseen, jossa vt 10 on samassa kohtaa käytännössä kokonaan kaupunkirakenteen sisällä ja kaupunki jatkuu sinne yhtenäisenä vt 10:n vartta pitkin Turusta asti.
Karttaotteen yläosa on topografikartta 1:100000 Mynämäki, painovuosi 1955, ja alaosa Turku 1957. Kartoituksen ja painatuksen välillä voi olla vuosia.
Tunnetuin Aurajoen rannan sortuminen tapahtui jo 195 vuotta sitten: https://fi.wikipedia.org/wiki/Richterin_talo
Muistona tästä kadunnimi Multavierunkatu.
70-luvun lopussa pätkä jokirannan pyörätietä aivan Koroistenniemeä vastapäätä sortui jokeen. Uusi reitti tehtiin paikka kiertämällä. Pyörätiessä on edelleen jäljellä sama ylimääräinen mutka ja joki on tässä kohtaa sortuman verran kapeampi. En löytänyt mistään tarkempaa vuotta tapahtumalle. https://turku.asiointi.fi/IMS/?layers=Ilmakuva&cp=6706094,23460851&z=0.25&title=Sortumakohta
Tuossakin kohdassa sortumaherkkyyttä on lisännyt sijainti rinteessä, onhan eteläpuolella ihan kalliota, mutta selvästikin Aurajoki on tässä(kin) syvän savipatjan muodostamassa laaksossa.
Onhan Suomessa toki syvempiäkin maakerroksia kuin tuo 13m, esim Porin ja Limingan seuduilla, mutta kun noilla seuduilla "kaato" lähenee nollaa, niin mihinpä ne maamassat liikkuisivat.
Rantarata on muuten erityisesti kärsinyt pehmeästä maaperästä, ja sen pahimpia paikkoja onkin useasti pitänyt uudelleenlinjata ja -rakentaa.
Maantieverkolla on yksittäisiä (ja kalliiksi käyneitä) ongelmakohtia. Mikähän mahtaa olla päätieverkkomme ongelmallisin tienumero pehmeän maapohjan suhteen? Ykköstie? Sen uusi linjaus kyllä pärjäisi kallioisuudenkin aiheuttamien harmien suhteen...
Varsinais-Suomessa on mennyt maan sisään teitä, kirkkoja ja hautausmaita, kuten kaikki olemme kansakoulussa lukeneet:
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_24._Maanvierem%C3%A4_Uskelassa
Salossa sittemmin otettiin varman päälle ja laitettiin Uskelan uusi kirkko jumalattoman kallion päälle.
Lähetä kommentti