Kuutostiellä Lappeenrannassa tapahtui helmikuussa 2024 liikenneonnettomuus, jossa kaksiajorataisella tiellä henkilöautot törmäsivät vasemmalla kaistalla ja jossa edellä ajaneen auton kuljettaja menehtyi.
Tapahtumien täsmällinen kulku on jäänyt selvittämättä. Tapaus on ollut käräjäoikeudessa, jossa syyttäjä on katsonut kyseessä olevan peräänajon ja syytettyjen penkillä ollut takana tulleen auton kuljettaja on syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen. Syytetty taas on esittänyt, että auto ilmaantui tyhjästä, mahdollisesti vesiliirron takia. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet. Tapaus ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen.
Kiistatonta on, että takana tullut osui edessä kulkeneen kylkeen juuri kuljettajan oven kohdalle. Aivan tavanomaisesta peräkolarista ei siis ollut kyse.
Lehdistössä on ollut sekavan oloisia kertomuksia tapauksista, eikä niistä saa oikein tolkkua. Asiaan liittyy muun muassa vesilammikko. Se, miten se liittyy asiaan, jää lehtijutuista epäselväksi.
Lammikolla on kuitenkin ollut merkitystä:
Syyttäjän mielestä miehen olisi pitänyt paikallistuntemuksensa vuoksi myös osata ennakoida, että vasemmalle kaistalle muodostuu iso vesilammikko.
Syyttäjän tehtävänä toki on syyttää. Siitä huolimatta uuden tieliikennelain epämääräisen ennakointivelvoitteen venyttäminen siihen suuntaan, että jokaisen tulee tuntea kotipaikkansa vesilammikoiden sijainnit, kuulostaa melko epätoivoiselta.
3 kommenttia:
Muistan kun aikoinaan autokoulussa keski-iän paremmalla puolella oleva opettaja sanoi ajotunnilla: Nyt kun käännymme tästä T-risteyksestä vasemmalle, näet että risteävällä tiellä on 60 rajoitusmerkki. Se tarkoittaa sitä että sieltä tullaan kuuttakymppiä. Kun kysyin että entäs jos joku ajaakin ylinopeutta. Vastaus oli että ylinopeutta ajava on aina syyllinen kolariin. Ennakointivelvollisuus taisi olla sen ajan aikalaisille tuntematon käsite.
Vuoden 1981 tieliikennelaissa esiintyi käsite "ennalta arvattavissa". Sen pohjalta ehti syntymään varsin loogisia tulkintoja. Jostain syystä se haluttiin nyt korvata ennakointivelvollisuudella, josta kukaan ei oikein tunnu tietävän, mitä se tarkoittaa ja kuinka ufologisiin asioihin se ulottuu. Kuten case Lappeenranta osoittaa, on väkeä, joka näkee sen avoimena valtakirjana ajaa syytteitä melko mielivaltaisin perustein.
Merenkulun puolella on vastaavia sääntöjä, mutta ne eivät velvoita mihin tahansa, kuten yleissääntö: "pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin." Erikseen säädetään, että jos väistämisvelvollinen ei noudata velvollisuuksiaan, toisen osapuolen pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Jos kuitenkin sitten jotain sattuu, päävastuu on kuitenkin väistämisvelvollisen. Merioikeus on onneksi sen verran harvinainen juttu, että siellä tusinasyyttäjien lätäkkötyyppiset väitteet naurettaisiin ulos.
Ei tuo nyt ensimmäinen kerta olisi, kun autokouluissa on laitattu hieman mutkia suoriksi. Sellaista sääntöä ei ole, että virheen tehnyt on automaattisesti syyllinen. Realistisempi lähestyminen on, että jälkiselvittelyissä arvioidaan kunkin virheen merkittävyyttä. Mainitussa tapauksessa on eroa, tullaanko sieltä nopeudella 65 km/h vai 165 km/h ja pystytäänkö tämä näyttämään toteen.
Heti tulee mieleen yksi tapaus, jossa ylinopeutta ajava ei ollut yksin syyllinen. 26.11.1998 Helsingissä Kehä I:llä Myllypuron liittymässä HKL:n bussi tuli kolmion takaa ja kehää n. 90 km/h (nopeusrajoitus 60 km/h) ajanut kuorma-auto törmäsi bussiin niin kovaa, että bussi lensi pois tieltä. Kuorma-auton kuljettaja oli huumeiden vaikutuksen alaisena. Bussissa matkustajana ollut vanhus sai sydänkohtauksen ja menehtyi. Myöhemmin oikeudessa molempien kuljettajat todettiin syyllisiksi. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingissa-vakava-bussiturma/5484176
Liittymään on sittemmin tullut liikennevalot. Eritasoliittymästäkin on valmistunut tiesuunnitelma 10 vuotta sitten, mutta se on jätetty pölyttymään.
Lähetä kommentti