11.4.2008

Maisematiellä

Majesteettisen Yllästunturin vastakkaisilla puolilla sijaitsevien Äkäslompolon ja Ylläsjärven kylien ja hiihtokeskusten välistä tietä suunniteltiin vuosikymmenet. Linnuntietä kylien välimatka on kymmenkunta kilometriä ja hiihtokeskusten vain noin neljä. Lintu lentäessään joutuu kiipeämään aika korkealle: Ylläksen huippu on puoli kilometriä ympäröiviä tasankoja korkeammalla.

Maantietä kylien välimatka oli noin 30 kilometriä pitkin kapeita ja mutkaisia teitä; hiihtokeskusten välillä mittariin kertyi noin 40 kilometriä.

Suunnitelmista mielikuvituksellisin taisi olla hiihtokeskusten välinen maantietunneli, joka olisi rahoitettu tunneliin sijoitetun kioskin avulla.

Suunnittelijan tehtävä ei ole helppo, kun vastakkain asettuvat merkittävät kuljetustarpeet ja merkittävät maisema- ja luontoarvot.

Loppujen lopuksi ratkaisuksi muodostui vajaat 9 kilometriä pitkä tunturin huipun länsipuolelta kiertävä tie, joka sai nimekseen Maisematie. Kylien välinen matka lyheni 15 kilometriä ja hiihtokeskusten 28.

Herkkään Lapin maisemaan sijoittuvaan tiehen suhtautuminen oli varsin varauksellista, mutta nyt kun tie on valmis, lopputulosta voidaan pitää varsin onnistuneena. Tie kulkee korkeimmillaan hieman puurajan alapuolella eikä se se alempaa katsottuna juuri erotu. Hiihtohissit ovat paljon suurempi maisemahaava kuin tie.

Pimeään talvisaikaan tie on erityisen näyttävä tien varteen sijoitetun valaistustaiteen ansiosta. Itse taideteoksista vastaa luonto ja valaistus tuo ne esiin ja korostaa niitä. Säkkipimeästä talviyöstä esiin nouseva valaistu lumipeitteinen ikipetäjä on näkynä sellainen, jota urbaaneinkaan kivikylän asukki ei voi vastustaa.

Ei kommentteja: