8.4.2021

Kun periaatteet puhuvat

Sipoon kunnan ja Väyläviraston edeltäjän Liikenneviraston edeltäjän Tielaitoksen edeltäjän Tie- ja vesirakennushallituksen TVH:n kesken käytiin 1970-1990-luvuilla mittava 20-vuotinen sota. Sota oli nykyisissä mittapuissa verraten koominen ja koski erästä noin 50-metristä tienpätkää.

Kun periaatteet puhuvat, järki vaikenee.

Helsingistä itään johtavan seiskatien rakentaminen moottoritieksi oli edennyt niin pitkälle, että Massbyn-Boxin välinen osuus Sipoossa valmistui vuonna 1975. Tien varteen Sipoonlahden rantaan rakennettiin palvelualue, johon kaavailtiin motellia ja vaikka mitä. Tavan mukaan palvelualueet korvasivat sivuun jääneiden vanhojen teiden palveluita ja ne sijaitsivat sivussa asutuksesta.

Sipoossa kuitenkin kunta oli ruvennut kaavoittamaan läheistä Söderkullan aluetta kunnan kakkostaajamaksi ja samalla moottoritien eteläpuolella sijaitsevan Eriksnäsin kaavoitusta hahmoiteltiin. Palvelualue sijaitsee lähellä Söderkullaa ja aivan vierestä kulkee Eriksnäsiin kulkeva tie. Kun kävi ilmi, että palvelualueelta ja siihen kuuluvalta eritasoliittymältä ei olekaan kulkua paikalliseen tieverkkoon, skisma oli valmis.


Peruskarta 1977

Erityisesti asiassa kaivoi se, että Eriksnäsintien ja palvelualueen välillä oli huoltotie, jota siis kiellettiin käyttämästä.

Asiassa ei tyydytty puheisiin, vaan puolin ja toisin käytettiin raskaampia keinoja. TVH laittoi puomia, betoniporsasta ja lopuksi suuria kivenlohkareita kulkuesteeksi. Kyläläiset kuskasivat moiset esteet ojaan tai Sipoonlahteen. Jos TVH:lla oli työkoneita, oli sipoolaisillakin.


Kiistelty tienpätkä nykymuodossaan

TVH lähti siitä, että kun tiesuunnitelmassa on palvelualue eikä eritasoliittymä, asialle ei tulla tekemään yhtään mitään. TVH tuohon aikaan oli eräänlainen valtio valtiossa, ja kun pääjohtajakin oli Kekkosen saunakaveri, se saattoi käyttäytyä varsin ylimielisesti.


TVH sai aikaa myöden vastaansa myös Keskon ja Nesteen. Moottoritien valmistumisesta kesti peräti 13 vuotta ennen kuin siihen valmistui Unionin, sittemmin Kesoilin huoltoasema ja ravintola. Union oli tehnyt alueesta vuokrasopimuksen tuntematta tieskismaa ja oletti saavansa asiakkaita sekä moottoritieltä että Sipoosta. Kun tilanne selvisi, jopa vuokrasopimuksen purkua väläyteltiin.

Kipupisteeksi tuli alueen reunaan suunniteltu moottorimotelli. Jo vuonna 1982 uutisoitiin, että sen rakentaminen alkaa kohta. Motellin business case kuitenkin edellytti, että se saa asiakkaita moottoritien lisäksi Sipoon puolelta. Tuohon aikaan anniskeluluvat olivat tiukassa ja motelli todennäköisesti olisi ollut eteläisen Sipoon ainoa oikeudet saava paikka. Olisi ollut erikoista, että kylän ravintolaan ei pääsisi kylästä kuin laajan moottoritiekierroksen tekemällä.


Neste oli valmis tulemaan motelliin mukaan perustamalla siihen koulutuskeskuksensa, mutta edellytti kunnollisia liikenneyhteyksiä.


Jossain vaiheessa TVH yritti pelastaa kasvonsa ehdottamalla uutta Eriksnäsintietä, joka olisi tarjonnut uuden kulkuväylän Eriksnäsin ja Söderkullan väliin Hangelbyn liittymän kautta. Sipoon kunnanjohtaja tykästyi suunnitelmasta, mutta paikalliset raivostuivat ja totesivat että Sipoon peltojen poikki ei kaivata uusia teitä. Aivan, ruotsinkielinen pelto on pyhää.

Uuden Eriksnäsintien karkea linjaus

Viimein Sipoo onnistui vetämään oikeasta narusta. Se liitti TVH:n omistuksessa olevan motellitontin kaavoitusohjelmaansa, mistä TVH raivostui. TVH kuitenkin tunnusti kunnan aseman asiassa ja viimein suostui asettautumaan neuvottelupöytään. Kivenmurikat vietiin pois ja paikalle tuotiin ajokieltomerkki, jota kukaan ei vaivautunut valvomaan. Päätös uuden eritasoliittymän toteuttamisesta ja yhdystien avaamisesta tehtiin vuonna 1995. Uusi liittymä avattiin virallisesti vuonna 1996 isommitta seremonioitta.


No mitenkäs moottorimotellille kävi? Aika ajoi konseptin ohitse, eikä sitä ole edelleenkään rakennettu.

13 kommenttia:

Elyas kirjoitti...

On tuo eritasoliittymä kyllä edelleenkin aika venkula...

Moottoriteiden palvelualueita on tosiaan rakennettu säännönmukaisesti muuallekin. Paikallinen kasku kertoi Kempeleen moottori(liikenne)tien Ouluntullin palvelualueesta, jonka sanottiin olevan seutukunnan ainoa työpaikka, jossa työntekijän oli PAKKO omistaa auto. Ouluntullin alueelle kun ei ollut tieyhteyttä muualta kuin moottoriliikennetien kautta, eivätkä joukkoliikenteen palvelut myöskään ulottuneet alueelle. No, viereiselle kalliomontulle kulki joku metsäpolku, joten teoriassa...

Nyttemmin eritasoliittymää on sikäli laajennettu, että se palvelee myös uusien Metsokankaan (Oulu) ja Linnakankaan (Kempele) asuinalueita.

kimmo kirjoitti...

Suomusjärven Teboil Kivihovi "uudella" valtatie ykkösellä on vähän samanlainen. Kitulan kylän puolelta ei ole kulkua liikenneasemalle vaan siellä on erillinen parkkipaikka, josta voi kävellä asioimaan. Alkuvaiheessa siinä oli vaan betoniporsas joka kierrettiin nurmikon kautta, mutta jossain vaiheessa sinne on lisätty sellaiset puomit joita ei voi autolla ohittaa.

V P kirjoitti...

Myös nelostieltä löytyy jotain samankaltaista Tuuliruusun kohdalta. Vanhan nelostie on vain kivenheiton päässä lähes valmiista eritasoliittymästä. Mäntsälässä on tietääkseni paljon kiinnostusta tehdä lyhyt tie, jolla saataisiin uusi yhteys ja kasvualaa. Lisäksi Tuuliharjan kohdalla mietitään nyt ihan tosissaan uutta yhteyttä vanhalle nelostielle, joka tukisi Hennan alueen kehittymistä.

Matti Grönroos kirjoitti...

Kivihovin puomi kääntyi tarkoitustaan vastaan arvokuljetusryöstöyrityksessä vuonna 2016. Rosvoilla olivat pakoautot odottamassa puomin toisella puolella ja puomiin oli käyty vaihtamassa omat lukot. Poliisille syntyi muutaman minuutin viive päästä moottoritieltä pois ja rosvot saivat etumatkaa.

Näitä vain moottoritieltä laillisesti saavutettavia palvelualueita on jonkin verran muuallakin jo mainittujen lisäksi, muun muassa Keimolanportti ja Linnatuuli kolmostiellä, Tuuliruusu ja Tähtihovi nelostiellä. Sipoolahden tasoista sotaa niistä ei ole noussut: osa on sivussa muusta maankäytöstä ja osassa on korvaavia reittejä lähettyvillä. Suomusjärvellä kuitenkin esiintyy jonkin verran jupinaa Kivihovin puomista.

Unknown kirjoitti...

Tämäkin mysteeri selvisi, kiitos mielenkiintoisesta ja hyvästä kirjoituksesta! Olen miettinyt tuon liittymän kummallista rakennetta aiemmin ja tullut siihen tulokseen, että siinä yritettäisiin hieman kyseenalaisilla keinoilla vähentää kapean Eriksnäsintien läpikulkuliikennettä.

EKK kirjoitti...

Päinvastainen esimerkki Virkkalasta, jossa huoltoaseman kautta ajoa ei ole kielletty eikä estetty. Tässä säästää 600 metriä ajomatkassa.

Virallinen reitti:
https://goo.gl/maps/b6QE5VrXBdNj1ECYA

Sallittu oikoreitti:
https://goo.gl/maps/YhkPjxesuYgQj5FZ7

Antti kirjoitti...

Onkohan kukaan tehnyt suunnitelmia liittymän muuttamisesta "normaaliksi"? Karttaa ja ilmakuvaa katsomalla kaakkoispuolen rampit saisi helposti käännetty Eriksnäsintielle. Luoteispuolen rampit pitäisi sitten varmaan rakentaa käytännössä uusiksi, mutta uusia siltoja ei tarvittaisi, ellei sitten haluttaisi rakentaa alikulkua Eriksnäsintien koillislaidalla kulkevalle pyörätielle. Yksi nykyinen ramppisilta pitäisi purkaa tai jättää virkamiehen jääräpäisyyden muistomerkiksi. ;-) Vai onko tuossa niin vähän liikennettä, ettei nykyinenkään järjestely aiheuta ongelmia ainakaan niin paljon, että remontti kannattaisi?

Asian viereen sen verran, että 1970-luvulla TVH taisi olla jo TVL. :-) Lisäksi Liikenne- ja Väylävirasto lienevät teknisesti sama organisaatio, vaikka nimi onkin vaihtunut.

Matti Grönroos kirjoitti...

Sipoonlahden liittymän uusimisesta on tiesuunnitelma.

TVH ei kadonnut 1964 TVL:n perustamiseen. TVH oli osa TVL:ää ja hoiti sen viranomaispuolta. Väylävirasto ei ole sama asia kuin edesmennyt Liikennevirasto uudelleen nimettynä. Liikenneviraston toimintoja siirtyi Liikenne- ja viestintävirastoon ja Fintrafficiin.

Antti kirjoitti...

Kukaanhan ei ole väittänyt Väylävirastoa samaksi asiaksi. Kuitenkin ko. organisaatio itse puhui asiaa koskevassa tiedotteessaan nimenomaan nimenmuutoksesta. Samoin esim. y-tunnus säilyi samana. Tähän viittasin puhumalla samasta organisaatiosta, vaikkakin oikeushenkilö olisi varmasti ollut täsmällisempi ilmaisu.

TVH:n jatkaminen TVL:n osana oli minulle uusi asia. Kiitos korjauksesta sen osalta.

Matti Grönroos kirjoitti...

Itse näkisin niin, että kun organisaation substanssi merkittävästi muuttuu, kyseessä on eri organisaatio, vaikka lakiteknisesti kyse olisi nimenmuutoksesta. Väylävirasto vastaa (enää) vain tienpidosta ja siihen liittyvistä projekteista ja on ennen kaikkea hankintaorganisaatio. Kaikki viranomaistehtävät ovat muualla.

Asiaa koskeva hallituksen esitys vuodelta 2018 konkretisoi asiaa:

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että 1 päivästä tammikuuta 2019 Liikennevirasto muutettaisiin Väylävirasto -nimiseksi virastoksi. Väylävirastoon jäävät Liikenneviraston nykyiset väylänpitoon liittyvät tehtävät. Viraston vastuulle kuuluva liikenteenohjaus siirtyisi uudistusen yhteydessä käytännössä erillisen, samassa yhteydessä perustettavan, liikenteenohjausyhtiön hoidettavaksi vastuun liikenteenohjauksen järjestämisestä säilyessä Väylävirastolla. Viraston merikartoitustehtävät siirrettäisiin kokonaisuudessaan Liikenne- ja viestintävirastoon. Lisäksi virastolaissa mahdollistettaisiin avustavan tehtävän siirtäminen yksityiselle tai julkisellepalveluntarjoajalle.

Viraston tehtävät, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, esimerkiksi pakkokeinojen käyttämistä, kauppa-alustukien myöntäminen, yleis-, tie- ja ratasuunnitelmien hyväksyntäsekä erilaiset liikenteen lupa-asiat siirrettäisiin Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi. Samoin erilaiset liikenteen palveluihin sekä liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvät tehtävät, kuten julkisen henkilöliikenteen kehittäminen, henkilöliikennetutkimukset ja liikenteen tilastointitehtävät siirrettäisiin tässä uudistuksessa perustettavan Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviksi.


Mainitussa hallituksen esityksessä muuten esiintyy sana "synergia" kaikkiaan 22 kertaa, alkaen johdannosta:

Esityksessä ehdotetulla virastouudistuksella parannetaan hallinnonalan kykyä vastata asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksiin. Uudistuksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa hallinnonalan strategista ohjausta sekä saada synergiaetuja. Tavoitteena on myös edistää hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta resurssien monipuolisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä.

Ja näitä liikenteen strategisia hallintohimmeleitä Teillä ja Turuilla vastikään esittelikin.

Hallintohimmeleistä on alalla pitkät perinteet. Esimerkiksi TVL:n ajoilta peräisin olevien TVL:n toimintakertomuksien organisaatiokaavioista on vaikea saada tolkkua. Ilmeisesti on ollut niin, että TVH on hoitanut hallinnon ja suunnittelun ja sitten on ollut 13 tiepiiriä ja kaikki tämä yhdessä on ollut TVL. Mutta pääpomo on ollut TVH:n pääjohtaja. Vuoden 1969 vuosikertomuksessa TVH ja piiriorganisaatio näytettiin kahtena erillisenä kaaviona ja teksti TVL näkyy pienen pienenä merkintänä yhdessä kulmassa. Kaaviosta ei käy ilmi, kenelle piiri-insinööri raportoi. Vuoden 1978 kertomuksen perusteella näyttäisi, että pääjohtajalle raportoivalle ylijohtajalle, rinnasteisesti Saimaan kanavan kanavapäällikön kanssa.

Toffee147 kirjoitti...

Tuosta Virkkalan oikaisusta sen verran, että itse kuitenkin käyttäisin "virallista" reittiä eritasoliittymän kautta etenkin vilkkaampina ajankohtina, on nimittäin huomattavasti sujuvampaa kääntyä päätielle oikealle kuin päätien yli vasemmalle sivulta. Varsinkin kun liikennemäärät selvästi vähenevät valtatiellä Hankoon päin ajaessa heti liittymän jälkeen.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Eikö vieläkin suunnitteluohjeistus määrää, että jos moottoriväylälle tehdään palvelualue, moottoriväylän ja muun tieverkon välillä ei saa olla ajoyhteyttä palvelualueen kautta? Virkkalassa vt 25 on sekaliikennetie, joten tuo määräys ei koske huoltoasemaa sen varrella.

Jos ruotsinkielisten pellot ovat pyhiä, niin yhtä lailla ovat suomalaistenkin. Niin kauan kun olen käynyt tiehankkeiden yleisötilaisuuksissa, on niissä toistunut sama virsi peltojen halkeamisesta ym. Nyt kun tiehankkeiden yleisötilaisuudet ovat siirtyneet koronatilanteen takia verkkoon, on niihin helppo osallistua ympäri Suomen, ja kaikkialla on sama kaava.

Kuluneella viikolla oli kaksi eri yleisötilaisuutta, jotka liittyivät uuteen tulevaan megahankkeeseen E75/E4:n Helsinki - Tornio parantamisesta vähintään moottoriliikennetietasoiseksi (joka näyttäisi olevan seuraava EU:lle luvattava tiemegahanke E18-moottoritien jälkeen). Välillä Pulkkila - Haurukylä esiteltiin vasta esisuunnitelmaa. Äänekoskella välillä Kevätlahti - Petomäki taas muutetaan jo rahoituksen saaneen Äänekoski - Viitasaari -hankkeen sisältöä, jotta siinä saaadaan tehtyä suoraan uuden tavoitetilan mukaista tietä. Molemmissa tilaisuuksissa paikalliset maanomistajat kommentoivat tyyliin "eikö sen nelostien voisi siirtää ihan muualle", "ei kukaan täällä kylällä halua tätä hanketta", "tämä tehdään vain että jupit pääsee ajamaan kovempaa", "eikö nelostietä voisi parantaa jossain muualla kuin tällä kohtaa".

Matti Grönroos kirjoitti...

Niinhän nuo kaiketi määräävät. Onneksi business case -ajattelu on mennyt sen verran eteenpäin, että moisia ei vähään aikaan ole rakennettu, vaan palvelualueet on saavutettavissa normaalin liittymien kautta ja siten ne palvelevat sekä paikallista että moottoritien kysyntää. Ja siellä, missä ajoyhteys ei ole tuottanut liiallisia lieveilmiöitä, on lopetetettu periaatteellinen kivien kasaaminen.