29.9.2023

Heitetään kantatiet menemään!

Väylävirastossa on kuluvan vuoden aikana valmistunut julkaisu "Maanteiden toiminnallisten luokkien päivitystarpeiden tarkastelu". Tienpitäjiä ja ministeriötähän jatkuvasti pommitetaan vaatimuksilla nostaa sen ja sen tien luokkaa. Näitä sitten pitää viran puolesta torpata kaksin käsin. Jos kaikki kuntien ja maakuntakaavojen laatijoiden ehdotukset toteutettaisiin, Suomessa olisi varmasti 500 valta- ja kantatietä.

Mainitun dokumentin laatijat lienevät saaneet evästyksiä, että ylöspäin luokan muutoksia pitää välttää viimeiseen asti. Se kun saattaa kohottaa kunnossapitoluokitusta ja siten kustannuksia. Tienpidossahan nykyisin oleellista ei ole tienpito vaan että se ei mieluusti saisi maksaa mitään. Niinpä esimerkiksi 930 ehdotetusta uudesta valtatiekilometristä on saanut armon kokonaista yhdeksän: valtateiden 15 ja 26 jatkaminen Kotkan ja Haminan satamiin.

Julkaisun kunniaksi todetaan erinomaisten lähteiden käyttö.

Instrumenttina tässä työssä on valtateitä koskeva uusi kriteeri, jolla saa torpatuksi melkein kaiken: "palvelevat tärkeimpinä ulkomaanliikenteen tiekuljetusten reitteinä". Sitä voi sitten filosofoida, kuinka ristiriidatonta on pohtia maan sisäisen tieverkon luokitusta sen perusteella, kuinka merkittävä kyseinen tie on ulkomaan liikenteen kannalta.

Kohtalaisen paljon valtio panee aikaa sen pohditaan, missä kulkee kantatien ja valtatien raja. Sitä ei hirveästi ole pohdittu, onko kahden eritasoisen päätieluokan ylläpidossa mitään järkeä vuonna 2023. Kun luokitus 85 vuotta sitten luotiin, tilanne oli toinen. Merkittävä osa kantateistä on aivan valtateiden tasoisia ja moni seututie taas ei häviä ainakaan kantatielle. Tosin sitten on muutamia sikaruputeitä, joka eivät ansaitse minkäänlaista päätien arvoa.

Aika harvassa maassa on perustason pääteillä useampi kuin yksi luokka. Moottoritiet ja muut valtatiet voivat olla erikseen numeroituja, mutta se on vähän eri asia.

Teillä ja Turuilla lanseeraakin seuraavassa ehdotuksen, joka laittaa asiat uuteen kuosiin. Kantatiet heitetään menemään ja maahan luodaan 67 valtatietä. Idea numeroinnissa on samansuuntainen kuin vuoden 1938 malli: pienemmät numerot annetaan Helsingistä, Turusta, Tampereelta ja Oulusta säteittäisesti lähteville teille. Sitten ruvetaan numeroimaan teitä numerojärjestyksessä etelästä pohjoiseen ja lännestä itään:

1 Helsinki-Karjaa-Hanko
2 Helsinki-Turku
3 Helsinki-Pori-Mäntyluoto
4 Helsinki-Tampere-Vaasa
5 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää
6 Helsinki-Oulu-Tornio
7 Heinola-Kuopio-Kajaani-Sodankylä
8 Helsinki-Lappeenranta-Joensuu
9 Helsinki-Hamina-Vaalimaa
10 Kehä III Helsinki
11 Turku-Hämeenlinna-Padasjoki
12 Turku-Tampere-Kuopio-Nurmes-Kuhmo-Ämmänsaari
13 Turku-Huittinen-Tampere-Virrat
14 Turku-Vaasa-Oulu
15 Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka
16 Tampere-Pori
17 Oulu-Kajaani-Joensuu
18 Oulu-Kuusamo
19 Oulu-Ylivieska-Kaustinen-Seinäjoki
20 Piikkiö-Raisio-Naantali
21 Karjaa-Hyvinkää-Porvoo
22 Tammisaari-Salo-Aura
23 Tammela-Loppi-Riihimäki-Lahti
24 Kausela-Kaarina-Parainen
25 Raisio-Kustavi-Vuosnainen
26 Uusikaupunki-Harjavalta
27 Huittinen-Rauma
28 Hämeenlinna-Pälkäne-Valkeakoski-Toijala
29 Kouvola-Heinola
30 Tampereen ohikulkutie
31 Hamina-Taavetti
32 Kouvola-Mikkeli-Suonenjoki-Äänekoski
33 Nuijamaa-Lappeenranta-Jyväskylä-Kokkola
34 Pori-Jyväskylä-Varkaus-Joensuu-Ilomantsi
35 Kiikka-Kankaanpää-Kauhajoki-Jurva-Laihia
36 Vammala-Hämeenkyrö
37 Orivesi-Virrat-Lapua
38 Orivesi-Keuruu-Karstula
39 Lahti-Jämsä-Mänttä
40 Mikkeli-Puumala-Imatra
41 Parikkala-Savonlinna-Kangaslampi-Varkaus
42 Juva-Savonlinna-Kitee
43 Vaasa-Lapua-Kyyjärvi-Viitasaari-Siilinjärvi-Joensuu
44 Kaskinen-Kurikka-Jalasjärvi
45 Ylistaro-Seinäjoki-Kurikka
46 Jalasjärvi-Seinäjoki-Uusikaarlepyy
47 Virrat-Alajärvi-Pietarsaari
48 Evijärvi-Halsua-Lestijärvi-Reisjärvi-Kärsämäki
49 Viitasaari-Kinnula-Kannus-Himanka
50 Joensuu-Lieksa-Nurmes-Iisalmi
51 Kokkola-Kajaani-Vartius
52 Kannus-Ylivieska-Pulkkila-Vaala-Puolanka-Taivalkoski
53 Kuhmo-Sotkamo-Kajaani-Pudasjärvi-Rovaniemi
54 Iisalmi-Kalajoki
55 Iisalmi-Raahe
56 Haukipudas-Kiiminki-Ylikiiminki-Puolanka-Hyrynsalmi-Kuhmo
57 Simo-Ranua-Posio
58 Kuusamo-Rovaniemi-Pello
59 Kemi-Rovaniemi-Ivalo-Utsjoki
60 Aavasaksa-Rovaniemi-Kemijärvi-Salla
61 Rovaniemi-Kittilä-Muonio-Hetta-Norja
62 Kuusamo-Salla-Pelkosenniemi
63 Kolari-Kittilä-Sodankylä
64 Tornio-Muonio-Kilpisjärvi
65 Ivalo-Rajajooseppi
66 Karigasniemi-Kaamanen-Näätämö
67 Karigasniemi-Utsjoki-Nuorgam

Kunnossapitoluokitus erotetaan hallinnollisesta luokituksesta pohjautumaan tapauskohtaisesti liikennemääriin, tien laatuun ja sellaisiin asioihin.







Esimerkiksi Kärsämäellä eli Töpselikukkulalla voisi tulla vastaan tällainen opaste:

23 kommenttia:

tienkäyttäjä kirjoitti...

Julkaisu on kerännyt olemattomasti mediahuomiota, joten oletettavasti kaikki uskovat sen jäävän pöytälaatikkoon.

Siinä ehdotettu valtatien 12 reitittäminen Tampereen kehätien kautta ja kantatien 65 katkaiseminen kehätielle oli ainakin sellainen ehdotus, jonka olisi voinut kuvitella saavan tamperelaiset sotajalalle. Perustelu siitä, että Tampereen keskustaan meneminen ei palvele valtakunnallista liikennettä, kuulostaa varsin erikoiselta ottaen huomioon Tampereen koon ja merkityksen.

Matti Grönroos kirjoitti...

Rantatunnelin kunnossapito on kallista? Näppärää olisi siirtää se kaupungin vastuulle.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Vt 12:n vetämisen Paasikiven - Kekkosentietä pitkin tarkoituksena oli juuri saada valtio maksamaan rantatunneli ja muutkin reitillä vielä odottavat parannustoimet. Eihän Tampere siitä halua luopua.

Oula Lintula kirjoitti...

Olen itse huvittanut itseäni ajatuksella "pohjoismaisesta mallista", eli poistetaan E-teiltä kansalliset numerot kokonaan. Samalla voisi myös poistaa E-teiden numerot kansallisten teiden koko numeroavaruudesta väärinkäsitysten eliminoimiseksi.

Matti Grönroos kirjoitti...

Mutta eikös Vt12:n jatkaminen Raumalle ja vetäminen Paasikiven-Kekkosen väylää ollut nimenomaan valtion päätös?

Mitä E-teihin tulee, mielestäni aikansa eläneestä järjestelmästä voisi luopua vaikka heti tänään.

Antti kirjoitti...

Tietämättä, kenen päätös valtatie 12:n linjaus Tampereella on tai mitkä sen taustalla olevat syyt ovat, kummallinen anomalia se on Suomen tieverkolla. Minkä toisen kaupungin läpi kulkevaa valtatietä ei ole viitoitettu koko matkaltaan moottoritietä olevan ohikulkutien kautta silloin, kun sellainen on olemassa? Vähän lyhyempi Paasikiven–Kekkosentien kautta kulkeva reitti toki on matkassa mitattuna, mutta ei tämäkään mitenkään poikkeuksellista ole, kun suomalaisten kaupunkien ohikulkuteiden reittejä katsoo. Ajaako joku Nokian suunnasta Lahden suuntaan menossa oleva oikeasti tuota reittiä muuten kuin ehkä vahingossa seuraamalla uskollisesti 12-kylttiä?

Mitä Rantatunneliin tulee, se kai rakennettiin pitkälti siksi, että Tampere sai vapautettua hyvähintaista tonttimaata asuntorakentamiselle. (Kaupungin kehittämisen näkökulmasta tämä ei toki ole välttämättä mitenkään huono peruste.) Yksi näkökulma (ei toki ainoa) on kuitenkin, että kaupunki myös maksaisi tunnelin ylläpidon, kun on sen suurin hyötyjäkin.

Mitä taas E-teihin tulee, en tiedä, pitäisikö ne poistaa, mutta ainakaan niillä ei pidä korvata kansallisia numeroita: Kansalliset tienumerot vain ovat niin paljon paremmin tunnettuja, että niiden hävittäminen aiheuttaisi vain sekaannusta. Ainoa poikkeus lienee "Eurooppanelonen", jota edelleen joskus kuulee käytettävän, kun tarkoitetaan valtatietä 4. Vahinko vain, ettei kyseisillä teillä ole ollut metriäkään yhteistä osuutta yli 30 vuoteen.

Mitä itse blogikirjoitukseen tulee, niin aikamoisen sekaannuksen saisi varmaan aikaan kirjoittajan ehdottamalla muutoksella, kun mm. Helsingin ulosmenoteiden numerot olisivat suunnilleen off by one nykyisiin verrattuna eikä yksikään tie ilmeisestikään saisi pitää nykyistä numeroaan. Vähän myös ihmetyttää esimerkiksi innostus korottaa Simon, Ranuan ja Posion metropolialueet yhdistävä tie päätieluokkaan. Onneksi kirjoitusta tuskin tarvitsee aivan tosissaan ottaa. :-)

tienkäyttäjä kirjoitti...

Valtion päätöshän Vt 12:n vetäminen Tampereen läpi oli, mutta tamperelaisten lobbaama sellainen. Kaupungin katuna Tampere olisi joutunut maksamaan rantatunnelin yksin, jolloin se olisi varmaan jäänyt rakentamatta. Isona kaupunkina tamperelaisilla poliitikoilla on valta-asemia valtakunnanpolitiikassakin, joten valtio saatiin junailtua mukaan talkoisiin. Alasjärven ja Pitkäniemen väli on tosiaan paljon nopeampi kehätien kautta.

Tiet on kirjoitti...

Vt 12 pitkin Tampereen ohi ajavan kannattaa matka-ajan kannalta aina kulkea kuitenkin moottorikehätien kautta. Vt 12 on matkaltaan lyhyempi, mutta lyhyen Nokian moottoritien jälkeen lähes koko matkaltaan 60-70km/h ja muutamia liikennevaloja. Moottoritiellä on vastaavasti katkeamaton 100-120km/h Vt 12:n molempien risteyksien välillä.

Kekkosentien asema valtatienä tai ylipäätään läpiajoväylänä on tamperelaisten poliitikkojen paijaamista siltarummuilla, liikenteellinen merkitys sillä on paikallisen, Tampereelle menevän tai sieltä lähtevän liikenteen piirissä. Edes Tampereen puolelta toiselle ei välttämättä kannata ajaa sitä kautta.

Matti Grönroos kirjoitti...

Pitää paikkansa, että kun tehdään kunnon uudistus, kaikki menee uusiksi. Mutta tämähän on hyvänen aika kanonisoitu toimintatapa ainakin Tatin seudun julkisessa liikenteessä, jossa aika ajoin tehdään linjauudistuksia, jotta kukaan ei pärjäisi ilman älypuhelinta ja reittiopasta!

Tietysti voitaisiin mennä säteittäisesti vastapäivään eikä myötäpäivään kuten nyt. Seiskatiestä tulisi ykköstie ja nelostie saisi pitää numeronsa Väyryslandiaan saakka.

Mitä Simo-Posio-tiehen tulee, Hosion oikaisua aikoinaan perusteltiin sillä, että saadaan aikaiseksi tavaraliikenteen valtaväylä Kuusamon ja Kemin sataman välille. Kyllähän se päätien statuksen ansaitsee!

Totta puhuen, Simo-Nuupas-Rovaniemi on kelpo vaihtoehtoreitti nelostielle, vähintäänkin niille, jotka ovat allergisia rekkaliikenteen jaloissa ajamiselle.

Anonyymi kirjoitti...

Pakko myöntää julkaisun olleen erikoista luettavaa. Julkaisussa todetaan että kantateiden tai seututeiden määrän lisääminen on itsessään ongelma koska verkon pituus kasvaa muttei mikään käytännössä muutu. Seuraavassa kohdassa todetaan, ettei sinänsä kyseiselle päätökselle ole perusteltavaa estettäkään.

Kantateiden 63 ja 86 kohdalla kaikki jätetään auki koska numerokilvet joudutaan vaihtamaan. Tämä taas on merkityksetön asia koska aiempien hallitusten päätösten takia kaikki liikennemerkit joudutaan vaihtamaan muutenkin. Samassa yhteydessä tuokin olisi mennyt. Nyt sekin joudutaan aikanaan tekemään erikseen.

Syy miksei selvitys ole pahemmin ollut julkisuudessa on todellakin sen lukijalle jättämä turha vaikutelma.

Matti Grönroos kirjoitti...

On jännää kuinka tiukassa on tuo folklore, että hallitusten päätösten takia kaikki liikennemerkit joudutaan vaihtamaan.

1.6.2020 voimaan astuneessa tieliikennelaissa on kymmenen vuoden siirtymäaika ja sitä aikana valtaosa merkeistä kuluu joka tapauksessa vaihtokuntoon. Edellinen vastaava muutos tehtiin vuonna 1994 ja silloin säädettyä 9,5 vuoden siirtymäaikaa vielä jatkettiin viidellä vuodella.

Anonyymi kirjoitti...

Samoihin aikoihin myös 6 ja 9 numeron fonttia muokattiin mutta vanhoja merkkejä on edelleen käytössä, syynä ettei niitä ole tarvinnut uusia erikseen. Kanta- ja seututeiden lähes kaikki numerokyltit uusittiin värin vaihtumisen takia ja monet muutkin numerokyltit tienumeron muuttumisen takia.

Anonyymi kirjoitti...

Keltaista keskiviivaakin näkee vielä, yleensä syynä ettei tietä ole päällystetty uudestaan siirtymäkauden aikana.

Perusteena värin muutokselle oli robottiautot. Robottiautoja ei pahemmin koskaan tullut, kaiken lisäksi niitä myös kehitelleet isot maat Yhdysvallat ja Kiina maalaavat kaikki vastakkaisen ajosuunnan erottavat viivat keltaisella.

Oula Lintula kirjoitti...

Tampereen kysymykseen yksinkertainen ratkaisu: 12-tie kehätien kautta ja Rantatunnelille (kuten koko Paasikiven-Kekkosentielle) numero 11. Siten 11-tien päätepiste siirtyy nykyisestä paikastaan vaikka Kalevan nykyiseen 12-tien totsoon. Näin myös Nokian moottoritie saisi pitää kokonaan valtatienumeron, vaikka se välillä vaihtuisikin.

Teiskontie saa olla vaikka 338, sehän sopisi myös hyvin yhteen nimen kanssa.

weatherc kirjoitti...

Tuosta liststahan jäi pois Salo-Somero-ränni (kt52). Suorempaa satasen baanaa (joskin suht kapea ja sarvipää-täyteläinen sellainen) saa täälltä päin etsiä :P

Keltaisesta keskiviivasta...Täälläpäin ainakin niitä teitä joita päällystettiin uudelleen pikkasen ennen väriuudistusta maalattiin kahdella värillä, valkoinen ensin ja keltaista päälle. Tänä kesänä sitten se keltainen kerros "pestiin" pois. :P

Matti Grönroos kirjoitti...

Niin jäi ja aivan tarkoituksella. Kun se hyvälaatuinen tie päättyy yhtäkkiä Somerolle. Siitä eteenpäin Jokioisille entinen kakkostie on kyllä melkoisen koominen päätien irvikuva.

Vastaavasta syystä suunnitelma tekee väkivaltaa 58:lle. Viimeksi pari kuukautta sitten ajoin Pohjanmaalta tullessani Oriveden-Kangasalan välin. Peijaskas, kun niitä shikaaneja ajellessani nauratti, että miten ihmeessä joku on saanut 1990-luvulla läpi päätöksen tien palauttamisesta päätieverkkoon.

Vuoden 1994 liikennemerkkiuudistus on eri asia kuin vuoden 1996 luokitusuudistus. Vuonna 1994 muun muassa kaikki punareunaiset merkit saivat keltaisen reunanauhan. Lisäksi kantateiden ja seututeiden numerokilvet saivat uudet värit. Ja muutoksiin oli siirtymäaikaa loppujen lopuksi vuoden 2008 loppuun. Numerointiuudistuksen jälkeen tietenkin oli tärkeää toteuttaa muutokset maastoon nopeasti.

Vuoden 2020 tieliikennelaista on ihmetelty, että eikö eduskunnassa ole muuta tekemistä kuin sukupuolineutraalien liikennemerkkien ihmettely. Puhdasta hölynpölyä samoin kuin puheet siitä, kuinka monta kymmentä miljoonaa menee merkkien uudistukseen. Eduskunta ei tainnut liikennemerkeistä sanoa montakaan sanaa, niitähän suunniteltiin virkamiesvetoisesti. Niin kauan kuin liikennemerkkejä ollut, niitä on aika ajoin modernisoitu. Ennen siitä ei juuri keskusteltu, mitä nyt kävelykepin ja nilkkaimien katoamisesta, mutta someajan kuvaan kuuluu öyhöttää kaikesta, on faktaa tai ei. Teillä ja turuilla esittää kantanaan, että merkkiuudistus on erittäin onnistunut. Yksinkertainen on kaunista ja opastusmerkit paljon selkeämpiä kuin aiemmin.

KLS kirjoitti...

Kartassasi, joka sisälsi ehdotuksen uudeksi pääteiden numeroinniksi, taisi olla yksi ilmeinen virhe. Sen mukaan Helsingistä Lahden kautta pohjoiseen kulkeva päätie 6 kulkisi alkumatkan rautatien ja Keravan länsipuolella, siis Tuusulanväylää piptkin, joka olisi myös päätie 5. Lienet kuitenkin tarkoittanut, että sen alkuosa kulkisi Lahdenväylää pitkin, siis sen verran idempänä, että sen pitäisi näkyä erillisenä tuossakin melko pienimittakaavaisessa kartassa.

Kyllä tuon kartan mukaiset päätietkin ovat hyvin eri pituisia. Toiset niistä, kuten juuri tuo ehdottamasi tie 6, kulkevat miltei maan toisesta päästä toiseen, toiset taas, kuten ehdottamasi tie 5 (nykyinen kantatie 45), vain muutaman kymmenen kilometrin. Juuri tien pituus on taitanut tähänkin saakka olla keskeisin ero valta- ja kantateiden välillä, joskaan ei täysin johdonmukaisesti. Ainahan on hankalasti luokiteltavia rajatapauksia.

Matti Grönroos kirjoitti...

Joo. Karttaa rakennettaessa TomTomin reittikone keksi huomaamatta reitittää Helsingin ja Tornion välin Hyrylän kautta. Edellisen reitin laskennan jäljiltä taisi olla jäänyt reitille välipistetäppä. Tai sitten Lahdenväylällä oli hämminki. Koska virhe on minimaalinen ja vähän irrelevanttikin, en ruvennut laittamaan karttaa uudelleen.

Valtateidenkin pituushajonta on nykyisin laaja. Lyhyin on 17 km ja pisin lähes 1300. Mediaani on 205 km. Pisin kantatie on 700 kertaa niin pitkä kuin lyhyin. Kantateiden mediaanipituus on 101 km. Kuusi kantatietä 43:sta sijoittuu pituudeltaan haarukkaan mediaani±10 km.

Lyhyin seututie 954 on 190 metriä pitkä ja pisin 800 on tätä noin 1600 kertaa pitempi. Mainitun väyläviraston luokituksen perusteella 954 voisi olla valtatiekin: Se kun vie Muoniossa Ruotsin vastaiselle rajasillalle! Seututeiden mediaanipituus muuten on vain 31,9 km.

Elyas kirjoitti...

Viikko takaperin tuli ajettua Lahdesta Tampereen kautta pohjoiseen, ja täytyy kyllä sanoa, ettei käynyt edes mielessä jatkaa vt 12:lta Tampereen keskustan läpi kolmostielle. Kyllä kehätie, vaikka pitempi onkin, on niin paljon sujuvampi.

Onko muuten olemassa mitään tiesuunnitelmia Ylöjärven varalle? Jotenkin nykyinen kehätie päättyy (tai alkaa) vähän töksähtäen Vt3/kt 65 liittymästä, eikä Vt 3 pohjoisen suuntaan sekään ole aivan ajan tasalla.

Matti Grönroos kirjoitti...

Se on vähän comme-ci comme-ça, kuten fransmannit sanovat. Hiljaiseen aikaan rantatiereitti (joka ei kulje Tampereen keskustaan) on sekä selvästi lyhyempi että myös nopeampi. Matka Linnainmaan liittymäsillalta Elovainion liittymäsillan alle kehätietä on melkein 60% pitempi kuin tunnelin kautta (30,5 vs 19,3 km). Aika usein itse tulee ajetuksi tunnelin kautta, kun siinä pääsee myös hetken ajan katsomaan Näsijärven maisemia.

Ylöjärven ja Hämeenkyrön ohitustien väliltä on yleissuunnitelma vuodelta 2015. Siinä esitetään Ylöjärven city-alueen ohittamista nykyisen tien pohjoispuolelta. Arvelen pöytälaatikkomateriaaliksi.

Nykyinen Vt3/Kt65:n liittymä on sillä tavoin hyvin suunniteltu, että pääteiden suunnassa vasemmalle käännyttäessä ei ylitetä tietä.

Oula Lintula kirjoitti...

Kyseisellä pätkällä Tampereen läpi on enimmän matkaa nopeusrajoituksena 60 km/h, vrt. kehätien 100 km/h.

Tuo 60 koskee jostain mielenkiintoisesta syystä myös tunnelia, vaikkei se teknisesti eroa monesta moottoritiestä, liittymienkin välinen etäisyys on yli 2 km.

Matti Grönroos kirjoitti...

Vertailukelpoinen osuus on siis vt12/vt9-liittymän ja vt3/kt65-liittymän väli. Siitä rantareitillä on 60:n rajoitusta karkeasti puolet, pikkupätkä 50 ja loput 70 tai 80. Lielahti-Ylöjärvi on pääosin 80.

TomTomin reitinsuunnittelija kertoo, että ajoaika on kumpaakin reittiä osapuilleen sama, noin 20 minuuttia. Kellonajan mukaan jompikumpi reitti esitetään 1-2 minuuttia nopeampana. Reitinvalinta on nopeusmielessä siis jotakuinkin makuasia ja muut seikat ratkaisevat.

Tunnelien nopeusrajoitukset ovat vähän hätävarjelun liioittelua. Malliesimerkkinä tästä on Kehäykkösen 4+4-kaistainen Mestarintunneli, 60 km/h.

Olli kirjoitti...

Tässä ajatuksiani artikkelista, toivottavasti Matti jaksat jossain vaiheessa lukea tämän ajatuksen kanssa. Tuli sen verran paljon tekstiä, että kommenttikentän merkkiraja ylittyi.

https://1drv.ms/w/s!AoInl9z0O-hu5FdWNhQ7oBkGaG-q?e=Vxmt1i