3.8.2024

Mitä saadaan 26 miljoonalla?

Nelostiellä on valmistunut Hartolan ja Oravakiven välinen tienparannus. Projektin dokumenttien löydettävyyttä Teillä ja Turuilla "kehui" vuonna 2022 artikkelissa Tietoa. Uutta tai parannettua tietä on noin 12 kilometriä Hartolan pohjoispuolella. Urakkasummaksi on julkisuudessa mainittu 26 miljoonaan euroa.

No mitäpä saatiin?

Koeajo suoritettiin kuluvalla viikolla pohjoisesta etelään hieman vetisessä kelissä. Ensivaikutelma ehkä hieman yllättävästi oli jonkinmoinen epäusko.

Tie sinänsä on nätti. Yksi uusi ohituskaistaparikin on saatu aikaan ja vanhan tien hieman arkaainen profiili on jäänyt sivuun. 


Vanhaa tieosuutta ennen remonttia


Uutta tietä

Projektin viestintämateriaalissa korostettiin sitä, että muutoksella saadaan liittymäalueita lukuun ottamatta tielle 100 km nopeusrajoitus. Koska jokainen yksityistiekin on näköjään ansainnut komean liittymäalueen, on 100 km/h pätkiä kolme kappaletta, yhteensä 6,2 km. Eli puolet tiestä on edelleen 80 km/h rajoituksen piirissä ja noin 10 kilometrin matkalla nopeusrajoitus muuttuu kuudesti.

Eli aika vaatimaton on lopputulos.


Uusi ohituskaista kohti etelää

Koko Hartolan ja Joutsan väliä ei tällä 26 miljoonalla yritettykään saada uusituksi. Oravakiven ja Joutsan väli jää edelleenkin museotien tasolle; onneksi kuitenkin vain muutaman kilometrin matkalle.



Kallioleikkauksia museotieosuudella Joutsan eteläpuolella

11 kommenttia:

tienkäyttäjä kirjoitti...

Taisinkin jonkun muun artikkelin kommentissa kritisoida 80:n rajoituksien isoa osuutta uusitulla osuudella. Tilannehan selvisi jo viime kesänä kun varsinainen työmaa valmistui, tänä kesänä vedettiin vain yksi asfalttikerros lisää. Osuuden pohjoispäässä liittymiä on niin tiheässä, että yhtenäistä 80:n rajoitusta on kilometrikaupalla.


Minä en pidä Oravakivensalmen ja Joutsan välistä osuutta museaalisena. Siinä on kaksi eritasoliittymää ja niiden välillä hyvä ohitussuora. Joutsansalmen ylitys ja sen eteläpuolinen mäki ei nyt ole ihan nykyaikaa, mutta se on vain lyhyt pätkä. Joutsan maantietukikohdan ja Oravakivensalmen välille on piirrelty alustavia suunnitelmia nelikaistaistuksesta, mutta ne ei ole mitään lähivuosien juttuja.

Ville kirjoitti...

Olisiko niin, että nykyisellään Väylävirasto ja Trafi antaa niin raskaita ohjeistuksia että tuollakaan rahasummalla ei saada kuin puolivillaisia kötöstelyjä. Pahimmillaan käy niin että kiilusilmäisesti Väylävirasto "päivittää" uutta nopeusrajoitusohjettaan ja juuri nostetutkin satasen pätkät tiputetaan takaisin 80 km/h. Tiehen käytetty investointi tuottaa silloin varmaan ihan loistavasti.

Ajomatka Euroopassa avaa silmiä kummasti saaden aikaiseksi ajatuksen että onko tämä Suomen touhu ihan järkevää. Esimerkiksi ihmetyttää vaatimukset rinnakkaistien tasosta kun tehdään moottori-/moottoriliikennetie. Olisi varmaan huomattavasti halvempaa vain ns tuplata vanha valtatie ja rinnakkaistieksi tehdä joku soratie missä traktorit jne voisivat kulkea. Sen sijaan tehdään näitä puolivillaisia kyhäelmiä.

Nuo ohituskaistojen lisäilyt jne tuntuu lähinnä laastarien laittamista avohaavaan. En itse näe että oikeasti isojen kaupunkien välillä, missä on paljon raskasta liikennettä on mitään muuta sujuvaa ja turvallista tiemuotoa kuin moottoritie.

Toni Hartonen kirjoitti...

Kehä1 ST101 ja Kehä3 KT50. Kramereita ajaa 40kmh/h . Kehä2:lla taas liikennemerkein torpattu , ainut ero taitaa olla moottoritiehen että mopoautoilla voi ajaa kehä 2:-)


Antti kirjoitti...

Ville: Ehdottamasi malli tehdä rinnakkaisteistä sorateitä on aika kestämätön jokseenkin kaikkien muiden kuin uutta tietä käyttävän pitkämatkaisen liikenteen kannalta. Jo nykyisellään moottoriteiden (ja muiden korkeatasoisempien valtateiden) rakentaminen usein hankaloittaa tien varressa asuvien paikallista liikkumista: Matkat pitenevät, kun liittymät vähenevät, tietä ei voi enää ylittää mistä vain jne. Ja nyt ehdotat, että tämä pitempi matka pitäisi tehdä vielä entistä huonompaa (sora)tietä pitkin. Lisäksi esim. pyöräilyn kannalta soratie on huono ratkaisu.

Olli H. kirjoitti...

Tuleeko noihin liittymien läheisyyteen peltitipoliiseja?

Ville kirjoitti...

Voi siinä rinnakkaistiellä toki asfaltti olla. Ajatus oli että joillakin pitkillä harvaan asutuilla osuuksilla saisi kustannuksia alas ja kynnystä tien parantamiselle alemmas kun uutta tietä ei tarvitsisi tehdä uuteen maastokäytävään. Jäisi liito-oravien esiintymisalueiden ja pohjavesialueiden ihmettely vähemmälle.

Nykyisellään tuntuu että erilaisia pihaliittymiä on aika holtittomasti vaarallisissa paikoissa päätieverkolla -ts jokaisen kodin pihalta on suoraan oma liittymänsä päätielle eikä niiden sijaintia ole entisaikoina säädelty. Kärjistettynä valtakunnallinen liikenne pysähtelee sen takia että joku on kääntymässä kotipihaansa kauppareissulta.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Vanhan tien varressa olleet kaksi peltipoliisia siirrettiin uusiin paikkoihin. Ennen peltipoliisit olivat molempiin suuntiin samassa paikassa Ansiontien kohdalla. Hyvä muistisääntö oli, että ylinopeutta ajava saa ansionsa mukaan. Nyt peltipoliisit ovat pohjoiseen päin Rusintien eteläisessä liittymässä, etelään päin ohituskaistaa seuraavassa liittymässä.

NH kirjoitti...

Lusi-Vaajakoski osuus on kieltämättä hieman konstikas ajettava. Tie on periaattessa sujuva, mutta etelästä tullessa heti alussa on monta paikkaa jossa ohituskaista lopetetaan 80 rajoitukseen, ja sen kaverina on peltipoliisi. Vaikka tarkoitus ei olisi tieten tahtoen ajaa ylinopeutta, vahinkopassikuvan riskejä on tarjolla runsaasti verrattuna moneen muuhun tieosuuteen. Olkoonkin että navigaattoreihin saa kameravaroituksen.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Minusta peltipoliisien paikat tuolla välillä ovat siinä mielessä helppoja, että tuon aikaisemmin mainitsemani Ansiontien kameraparin siirtämisen jälkeen kaikki kamerat ovat heti nopeusrajoituksen alentumisen jälkeen, joten niissä paikoissa on helppo olla tarkkana.

Lusi - Vaajakoski -väli on nyt kokonaisuudessaan remontoitu ja Suomen mittapuulla korkeatasoinen. Sen voi minusta jakaa kolmeen eri osuuteen tasonsa suhteen:
1. Lusi - Hartola. Ohituskaistoja mukavasti, tosin neljästä ohituskaistaparista vain Kalhon ohituskaista pitkä (ei ne muutkaan huonoja ole, mutta reilun kilometrin mittaisina eivät ruuhkaisina päivinä riitä jonon purkautumiseen). Huonoina puolina paljon 80 km/h -risteyksiä, joista osa NH:n mainitsemaan tapaan heti ohituskaistan perään.
2. Hartola - Joutsa. Vasta remontoitu, mutta jäi remontin jälkeenkin osuuden heikkotasoisimmaksi pätkäksi. Artikkelissa kerrotun mukaisesti paljon 80 km/h -rajoitusta. Vain yksi ohituskaistapari, joten ohituskaistojen tiheys huonoin koko välillä.
3. Joutsa - Vaajakoski. Paljon ohituskaistoja, lähes kaikki niistä pitkiä ja talvellakin suurin osa matkasta satasen rajoitusta.

Matti Grönroos kirjoitti...

Lusin-Hartolan väli on eräänlainen opetus siitä, kuinka nopeasti rakentamisaikanaan hyvän oloinen tie saattaa käydä vähän vanhanaikaisen oloiseksi. Lyhyet ohituskaistat, ilman keskikaiteita, tiheitä nopeusrajoituksen vaihteluita vähän hätävarjelua liioitellen jne. Jos ei ole kiire, kannattaa ajaa Pulkkilanharjun kautta: paremmat näköalat ja vähemmän stressiä.

tienkäyttäjä kirjoitti...

Lusin ja Hartolan välisillä ohituskaistoilla on kyllä keskikaiteet.

Mutta tosiaan tie voi käydä nopeasti vanhanaikaisen oloiseksi. Tämä artikkelin aiheen osuus on sitä jo syntyessään - isoksi osaksi siksi, että se tehtiin suurimmaksi osaksi vanhoilla suunnitelmia. Niidenkin lainvoimaisuus oli niin pitkän oikeustaistelun takana, että ymmärrän hyvin, miksei suunnitelmia lähdetty uusimaan isolla kädellä.