Tason 84 sillat

Kokemäenjoen vesistön Längelmäveden ja Hauhon reitit haarautuvat Valkeakoskella kohta sen jälkeen, kun Valkeakosken kanavassa on vesistön pinta noussut tasolle 84 metriä merenpinnan yläpuolelle. Reitit pysyvät tasolla 84 metriä aina Längelmäen Länkipohjaan ja Hauhon Vihavuoteen saakka. Tätä allasta sanotaan myös Suur-Längelmävedeksi ja jos se katsottaisiin yhdeksi järveksi, se olisi Suomen yhdeksänneksi suurin.

Suur-Längelmävesi

Reitti on pitkä: Vesitse matkaa Länkipohjasta Vihavuoteen on runsaat 120 kilometriä. Vesistö halkoo kohtalaisen tiuhaan asuttuja seutuja ja monia maanteitä. Siksi on hieman yllättävää, että pääväylän ylittää ainoastaan kymmenen siltapaikkaa.

Pelisalmea lukuun ottamatta siltapaikat ovat hyvin vanhoja. Niissä on ollut historian saatossa useita siltoja, joita on aika ajoin uusittu. Nykyiset sillat ovat lähes poikkeuksetta teräsbetonisia 1960- ja 1970-luvun palkkisiltoja ja vanhat sillat ovat pääosin kadonneet.

Katsellaanpa siltoja. Lähdetään Hauholta ja edetään Valkeakosken kautta kohti koillista.

Hauholla Ison-Roineen ja Pyhäjärven yhdistää lyhyt Lehdesmäen joki. Lehdesmäessä oli ennen puinen silta.

Lehdesmäen silta 1918

Uusi silta valmistui vuonna 1969 lähelle Pyhäjärven rantaa joen itäiseen päähän. Vanha silta olisi haluttu säästää, mutta Hauhon kunta kieltäytyi ylläpitämästä sitä uuden valmistuttua. 

Silta on Hauhon ja Luopioisten välisellä reitillä, tiellä 3223. Vuoden 1969 silta tuli 2020-luvulle tultaessa purkukuntoon, mutta koska kiertotie olisi ollut pitkä, siltaa päätettiin tekohengittää jännittämällä se uudelleen. Teillä ja Turuilla kertoo asiasta artikkelissa Jännitystä peliin.

Valtatie 12 ylittää vesistön ensimmäisen kerran Hauhon Vitsiälän Vuolteen kohdalla. Kyseessä on vanha uittoreitti, jonka yli kulki vielä sata vuotta sitten pienehkö puusilta.

Vitsiälän Vuolteen puusilta

Aivan 1930-luvun lopulla puusillan eteläpuolelle tehtiin komea kaarisilta.

Vitsiälän Vuolteen kaarisilta

Tämä betonisilta kesti monet melskeet ja jopa valtatien kokonaan uusitun version. Mutta sekin tuli vanhaksi ja korvattiin 2010-luvulla tusinasillalla. Tästä episodista kertoi Teillä ja Turuilla artikkelissa Kaunottaren lähtö vuonna 2016.

Alvettulan vanha silta Hämeenlinnan ja Hauhon välisellä maantiellä on vuodelta 1916. Se on ikuistettu erinäiseenkin postikorttiin. Sillan suojelusta on useaan otteeseen väännetty kättä ja Väyläviraston edeltäjien kahvihuoneissa lienee pihisty kiukusta, kun milloin ministeri, milloin Museovirasto ja milloin ELY-keskus on kävellyt ylitse ja päättänyt suojelusta. Silta on tällä hetkellä huonokuntoinen: suojelu kiinnostaa mutta siitä maksaminen ei. Vanhasta sillasta tarkemmin artikkelissa Alvettulan vanha silta 100 vuotta. Uusi silta on 1970-luvulta ja se on kertaalleen peruskorjattu.

Alvettulan uusi ja vanha silta

Kolmostie kulki 1960-luvulle asti Hämeenlinnasta Tampereelle Pälkäneen ja Kangasalan kautta. Seudun todella hieno nähtävyys Kyllönjoki ylitettiin Pälkäneen Kyllössä. Puinen tukiansassilta on edelleenkin jäljellä. Kolmostien uuden linjauksen jälkeen Hämeenlinnan–Pälkäneen tie rakennettiin kokonaan uudelleen valtatietasoiseksi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Tietä varten tehtiin uusi Kyllönjoen silta noin 400 metrin päähän alavirtaan.

Kantatien 57 silta etualalla ilta-auringossa. Vanha silta taempana.

Kyllönjoen vanha silta. Ensimmäinen versio on vuodelta 1890. Se paloi vuonna 1917 ja rakennettiin saman tien uudelleen. Uuden vien valmistuttua vuonna 1967 vanha silta peruskorjattiin vanhan mallin mukaiseksi.

Pälkäneen Harhalassa Mallasveden ja Pinteleen välisen Harhalansalmen sillan uusinta tuli ajankohtaiseksi, kun nykyinen seututie 307 Valkeakoskelta Pälkäneelle rakennettiin. Uusi silta valmistui 1968 ja vanha purettiin hajottamalla se veteen.

Harhalan vanha silta. Uusi rakenteilla.

Uusi silta avattu ja vanha romutettu

Hauhon reitistä haarautuu reitti Kostianvirtaa Pälkänevedelle. Kostianvirta on tullut tunnetuksi sekä Längelmäveden laskujokena vuosina 1604–1830 että Suuren Pohjan Sodan ratkaisutaistelusta vuonna 1713. Kostianvirran yli kulki ennen matala puusilta, mutta se korvattiin vuonna 1915 rakennetulla betonikaarisillalla. Silta on edelleen paikallisen liikenteen käytössä. Valtatien 12 uudelleenrakentamisen yhteydessä rakennettiin 1970-luvun alussa uusi silta taajaman laidoille runsaat 600 metriä ylävirtaan.

Kostianvirran vanha silta

Valkeakoskella vanha kaksikammioinen ja mutkikas vanha kanava uusittiin 1950-luvulla silloisen ajattelun mukaiseksi suureksi uittosuluksi. Kosken ja kanavan ylitse kulkivat Isosilta ja Pikkusilta. Sillat korvattiin 1930-luvun lopulla uudella Isosillalla. Tämän sillan pilareille rakennettiin nykyinen Isosilta vuonna 1976. Se on ainoa katusilta, joka kaupungin keskustassa ylittää vesistön. 

Isosiltaa tunnetumpia ovat kevyen liikenteen käyttöön rakennetut riippusillat.

Valkeakosken Putaansilta

Toisen kerran vesistön ylittää valtatie 12 Kangasalan Kaivannossa, Vehoniemenharjun pohjoispäässä. Paikalla oli aiemmin teräsristikkosilta. Sen mataluuden takia isommat alukset eivät päässeet Roineelta Längelmävedelle. Silta uusittiin vuonna 1963. Vanhan viereen rakennettiin tilapäinen pioneerisilta ja tilanne tehtiin aivan sievä betonisilta.


Kaivannon vanha silta

Kaivannon nykyinen silta.

Kaivannon jälkeen Längelmäveden pääväylän ylitse on vain kaksi siltaa ennen yli 50 kilometrin päässä sijaitsevaa Länkipohjaa.

Pelisalmi on hyvin rikkonainen ja kivikkoinen alue runsaat kuusi kilometriä Kaivannosta koilliseen. Sen ylitse valmistui vuonna 1957 ensimmäinen vaihe Kangasalan ja Kuhmoisten välisestä maantiestä, nykyisestä seututiestä 325. Salmi ylitetään lähes kaksi kilometriä pitkää saarelta toiselle hyppivää pengertietä, jossa pääväylän kohdalla on silta.

Pelisalmi

Eräjärven entisestä pitäjästä olivat tieyhteydet ennen kaikkea pohjoiseen Oriveden suuntaan. Längelmävesi ylitettiin kapeassa Rönninsalmessa. Salmessa ollut lossi korvattiin vuonna 1927 ristikkosillalla, jonka ulottumat ja kantavuus vuosikymmenten kuluessa jäivät jälkeen tarpeesta. Kuten artikkeli Sillan uusi elämä meitä valistaa, silta myytiin vuonna 1981 yksityistien sillaksi Kurikkaan ja paikalle rakennettiin uusi palkkisilta.

Rönnin vanha silta

Pääväylän kymmenen siltapaikan rinnalle on aiheellista nostaa yhdestoista. 

Oriveden-Rönnin-Eräjärven tietä, nykyistä yhdystietä 3260, jatkettiin 1960 luvulla siten, että tie oikaistiin Längelmäveden Enonselän ylitse Maljastensalmessa. Sinne valmistui näyttävä kaarisilta vuonna 1964. Uusi tie lyhensi matkaa Eräjärveltä Sahalahden ja Tampereen suuntaan lähes 15 kilometriä.

Maljastensalmen silta