Teillä ja Turuilla avasi kuluvan vuoden mätäkuun artikkelilla Lulu suunnitteluttaa Väyläviraston käynnistämästä hankkeesta, jolla selvitetään Merenkulun kiinteää yhteyttä. Syksyn jo saadessa ja iltojen pidetessä olemme päässeet lukemaan, että selvitykseen kuuluu myös sata (100) kilometriä pitkän merenalaisen maantietunnelin selvittäminen. Työn saaneen konsulttiyhtiön projektipäällikkö on lausunnoissaan esiintynyt kovin haltioituneena.
Jaha.
Tekniikka & Talous 11.9.2024
Merenkurkun silta-asiaan on Teillä ja Turuilla aiemminkin ottanut kantaa hieman vinolla lähestymiskulmalla. Poimitaanpa tähän kartta, joka hieman selventää asiaa:
Uumaja on siis Vaasasta reilusti pohjoiseen.
Kun nyt tunnelia puuhataan, niin Teillä ja Turuilla kysyy, että miksi helkatissa se pitäisi Merenkurkkuun pois kuljetusten loogisilta reiteiltä. Miksi sitä ei laitettaisi Ahvenanmaalta Roslageniin? Ahvenanmeren leveys on Eckerön ja Grisslehamnin välillä vain 40 kilometriä.
Nyt olisi tilaisuus kaivella koipussista Lännentien suunnitelmat 1960-luvulta. Kustavin vaihtoehdossa olisi ollut 24 kilometriä meripengertä, pari kilometriä siltoja ja kahdeksan kilometriä tunnelia. Tunnelin kaivuu jäisi yhteensä siis 48 kilometriin.
Lännentie-suunnitelman pohjalta tehty karttaharjoitus
Kun pengertien pituuskaltevuudet saadaan pidetyksi maltillisina, on mahdollista samalla jatkaa Tunnin junaa Maarianhaminaan.
Pääministeri ja liikenneministeri osallistumassa reittiselvitykseen
Satakilometrinen maantietunneli kuulostaa niin klaustrofoobikon kuin pelastuslaitoksenkin painajaiselta.
Katsellaanpa Norjan suuntaan. Siellä on aloitettu Rogfast-projekti, jolla alitetaan Boknavuono Stavangerin ja Haugesundin välillä. Pitkän tähtäimen tavoite on saada Norjan suurimpien kaupunkien Oslon ja Bergenin välille lautaton maantiereitti, joka rannikkoa kulkevana on riippumaton tuntureiden ylityksistä. Tunnelilla on pituutta 26,7 kilometriä eli sellainen neljäsosa Merenkurkun putkesta. Kustannusarvio on vuodesta 2017 noin kaksinkertaistunut ja tällä hetkellä lapioiden vasta kalahdettua maaperään laskuksi arvioidaan noin kolme miljardia euroa.
Rogfast kiemurtelee sillä tavoin sopivasti, että noin kymmenen kilometrin välein on saarten kohdalla pystysuuntaisia tuuletustunneleita ja noin puolessa välissä tunnelia on haara Kvistøyan saarelle. Merenkurkussa meren aukko on kapeimmillaan noin 23 kilometriä ja kapeimman kohdalla kummallakin puolella rajaa on suojelualue. Saattaapi olla aavistuksen haastavaa saada ilmanvaihtoa toimimaan. Putki merenpinnalle ei välttämättä ole oivin ajateltavissa oleva ratkaisu: Sekä Pohjanlahdella että pohjoisella Itämerellä on useampi kasuunimajakka katkennut jäiden tai törmäysten takia.
Norja on alustavasti päättänyt henkilöautojen tiemaksuksi tunnelissa 300 kruunua eli vajaat 30 euroa. Jos neljä kertaa pitempi tunneli tuottaa nelinkertaisen kustannuksen, niin tiemaksu Merenkurkussa voisi olla tämän hetken rahassa 120 euroa.
Teillä ja Turuilla arvelee, että selvityksen tuloksena on arvokas pino paperia, joka haudataan pöytälaatikkoon kaikkein alimmaksi.
Aika paljon halvemmaksi olisi tullut käyttää selvittämiseen perinteistä tuotetta kahvinselvikettä, joka tässä asiayhteydessä johtaa osapuilleen yhtä hyödylliseen lopputulokseen.
Kahvinselvikkeessä on vielä se hyvä puoli, että sen raaka-ainetta saa paikallisesti Merenkurkusta: lahnan suomuja.
6 kommenttia:
Yksi vaihtoehto on kanaalitunnelin tavoin porata vain kaksiraiteinen rautatietunneli 1435mm raideleveydellä ja autot kuormattaisiin junaan. Kanaalitunnelissa junien nopeus on 160km/h. Ilmanvaihto on silloin helpompi hallita kun yksikään polttomoottori ei ole käynnissä ja ajo tapahtuu vain sähköllä.
Täyttä utopiaahan nuo ovat, oltiin sitten suunnittelemassa Ahvenanmeren tai Merenkurkun ylitystä. Ahvenanmeren tunnelin tekee hankalaksi jo sen syvyys, pituudesta nyt puhumattakaan. Eipä toisaalta erityisen järkevällä pohjalla ole Tallinnan-Helsingin tunnelikaan...
Kanaalitunneli on hyvä nosto, koska se tuottaa vertailukohdan. Tunnelilla on pituutta 50 kilometriä. ja sen rakentamiskustannus nykyrahassa oli luokkaa 30 miljardia euroa. Vaikka tunneli yhdistää läntisen Euroopan kaksi suurinta kaupunkialuetta, tunnelilla kesti 25 vuotta saavuttaa näennäisesti voitollinen tulos. Näennäinen siksi, että velkajärjestelyssä rakentamisvelkoja annettiin anteeksi viitisen miljardia euroa.
Jossei Paraisten ja Nauvonkaan välille olla saatu aikaseksi tunnelia (tahikka siltaa) edes 30 vuodessa (ainakin) mitä sitä mietitty niin en näkis kovinkaan suurena "riskinä" että tuollakaan mitään konkreettistä tapahtuu muuta kuin kasa paperia...
Huolella tehty selvitys esim. alueen geologiasta ja 2020-luvun ympäristöstä tuottaa sinänsä hyödyllistä historiatietoa jota voidaan hyödyntää myös muissa yhteyksissä kuin tienteossa.
Taitaa jäädä kirjoituspöytäselvitykseksi. Nyt puhutulla summalla ei varsinkaan geologisia kenttätutkimuksia juuri tehdä.
Lähetä kommentti