Tänään matkaamme Keihässalmelle Pyhtäälle. Se on salmi, joka erottaa mantereesta Munapirtin saaren. Keihässalmi antoi nimensä vuonna 1957 valmistuneelle miinalaiva Keihässalmelle, joka valmistuessaan oli merivoimien suurin alus. Keihässalmi viettää eläkepäiviään museoituna Turun Forum Marinumissa.
Keihässalmea, Spjutsundet, ei pidä sekoittaa Sipoon rannikolla sijaitsevaan lähes saman nimiseen seutuun Spjutsund.
Keihässalmeen tehtiin paikallistietä 1950-luvun lopulla ja vuonna 1960 salmen ylitse rupesi kulkemaan vaatimaton lossi.
Painetta kiinteään yhteyteen rupesi kuitenkin esiintymään eduskuntaa myöden. Kun Koskenkylässä ollut 1930-luvulla rakennettu valtateiden 6 ja 7 silta korvattiin uudella, toinen ristikkojänne siirrettiin Keihässalmeen. Vuonna 1969 silta oli valmiina ja lossiliikenne päättyi.
Munapirtistä kuljetettiin paljon puuta ja ristikkosilta kävi ennen pitkää pullonkaulaksi. Tukkikuormilla oli taipumusta jäädä jumiin sillan rakenteisiin. Sillan kuntokaan 1990-luvun seurannassa ei ollut mairitteleva, vaan vauriopisteitä kertyi.
Ristikkojänteen elinikä jäi varsin lyhyeksi. Vuonna 1996 valmistui nykyinen 109-metrinen silta, jossa korkeusrajoituksia ei ole. Ristikko ei kuitenkaan vieläkään päässyt eläkkeelle, vaan se siirrettiin Helsinkiin. Siellä se on Tekniikan museon alueen kevyen liikenteen siltana.
Vanha lossiranta sillan kupeessa
2 kommenttia:
Kiitos, mainio kirjoitus! :)
Minkähän lainen tarina mahtaa liittyä tuohon kartalla näkyvään Alakaupunkiin, Nerstan? Jonkinlainen toteutumaton kaupunkisuunnitelma vaiko paikallinen pilkkanimitys Lumijoen Hirvasniemen "Sirkkaporin kaupungin" tapaan? (ei, ei löydy kartalta).
Lähetä kommentti