Kohtalaisen tunnettuja kaksikerrossiltoja, joissa ylätasolla kulkee rautatie ja alapuolella maantie, on Suomessa muutama: Ounaskosken silta Rovaniemellä, Iijoen silta Iissä ja Mansikkakosken silta Imatralla.
Nämä eivät kuitenkaan ole ainoat: Kaksi lisää on Ristijärvellä Kainuussa; Kirnukosken ja Kalliokosken ylitse. Niiden ensimmäiset versiot rakennettiin 1930-luvulla jatkettaessa rautatietä pohjoiseen Kontiomäeltä.
Kirnukoski etelämpänä Jokikylässä ja Kalliokoski pohjoisempana
Rata Hyrynsalmelle saatiin valmiiksi syyskuussa 1939 ja siihen työt loppuivatkin vuoteen 1953 saakka. Ämmänsaaren haara valmistui vuonna 1955 ja Taivalkosken vuonna 1961. Henkilöliikenne radalla loppui vuonna 1982 ja tavaraliikenne Pesiökylästä Taivalkoskelle 2001. Sen sijaan Kontiomäen–Pesiökylän osuus on vastikään peruskorjattu puutavaraliikenteen tarpeisiin.
Tieverkon tilanne 1930-luvun loppupuolella
Rata ylittää Oulujärven vesistön pohjoisen haaran Emäjoen ja sen sivujokia. Emäjoen Kalliokoskeen ja Pyhännänjoen–Pienijoen Kirnukoskeen rakennettiin sillat, joiden rakenteissa oli valmius maanteiden rakentamiseen alatasolle. Sillat tuhoutuivat saksalaisten sotilaiden muokatessa Suomen infrastruktuuria uuteen uskoon syksyllä 1944. Nykyiset sillat valmistuivat vuonna 1947.
Kalliokosken silta saksalaisten joukkojen muutostoimenpiteiden muokkauksen jäljiltä
Siltoihin tehtiin valmius maanteille, mutta sellaisten rakentaminen jäi vielä odottamaan tulevia aikoja. Taloudellinen kartta 1947.
Ennen sotia maantie ja sittemmin viitostie Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä kulki Emäjoen länsipuolella. Tie on nykyisin yhdystie 8890. Matkaa hidasti Ristijärvellä sijainnut Koirasalmen lossi.
Koirasalmen lossi vuonna 1944
1950-luvulla ruvettiin tekemään uutta viitostietä Kajaanista pohjoiseen. Ristijärven ja Hyrynsalmen välillä uudeksi linjaksi valikoitui Emäjoen itäpuoli.
Kainuussa oli enemmän tietarpeita kuin rahaa ja pääministeri Kekkonenkin katsoi tarpeelliseksi antaa kevyttä ohjausta siihen, että Ristijärveltä päästäisiin eteenpäin:
Kirje Toivo Tarkalle 25.1.1955
Ylitarkastaja Toivo Tarkka,
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö.
H.V.
Luin eilen Kainuun Sanomista työvoima-asiaintarkastaja Hämäläisen haastattelulausunnon, josta kävi selville, että Kainuussa on suunniteltu huomattavia töitä työttömyyden torjumiseksi. Olen tarkastanut työttömyystyökomitean työkohdeluetteloa ja mielestäni seuraavat työt olisi Kainuussa saatava toteutetuiksi.
Ensiksikin Kuhmossa on Murtoperän-Pohjaslahden tie, joka on kauan ollut työn alla. Nyt se pitäisi saada valmiiksi, koska siitä tulee erittäin tärkeä yhdystie. Siihen liittyy Hietaperän-Murtoperän kylätien maantieksi kunnostaminen, joka tosin on komiteassa määritelty IIIa-ryhmään kuuluvaksi, mutta tie sellaisenaan on varsin tärkeä. Huomasin, että huomisen päivän raha-asiainvaliokunnan listassa on määrärahan myöntäminen Ristijärven-Jokikylän tielle, mikä on kovin hyvä asia sen vuoksi, että kun tämä työ valmistuu, niin Koirasalmen lossi jää pois kauttakulkuliikenteestä. Puolangalla on Laaja-Lylyjärven tie parast`aikaa työn alla. Toivottavasti sinne saadaan nyt talven kuluessa niin paljon määrärahoja, että se voidaan rakentaa valmiiksi. Suomussalmella Saarijärven-Hoikkalan tie olisi saatava vihdoin viimein kuntoon. Metsähallitus on joutunut varojen puutteen takia tunaroimaan tällä tiellä vuosikausia. Nyt olisi asia saatava kunnialliseen päätökseen. Sotkamossa on vielä Sumsan kylätien kunnostaminen maantieksi, joka mielestäni olisi myös hyvä asia.
Tahtonet hyväntahtoisesti ottaa huomioon nämä vaatimattomat näkökohdat.
Parhain terveisin
Urho Kekkonen
Niin sitten viitostie jonkin aikaa kulki Kirnukosken ja Kalliokosken siltojen alatasoa pitkin. Kalliokoskelta tehtiin yhdystie, nykyinen 8891, vanhalle tielle. Loput itäpuolen tiestä Hyrynsalmelle tehtiin 1960-luvulla Seitenoikean voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Tämän osuuden valmistuttua Kalliokosken silta jäi valtatieverkoston ulkopuolelle.
Tieverkko 1950-luvun loppupuolella
Kirnukosken silta jäi vielä pullonkaulaksi kapeutensa ja korkeusrajoituksensa takia. Vuosina 1968–1969 rakennettiin Jokikylän ohitse uutta viitostietä 2,1 kilometriä ja uusi silta joen ylitse.
Kirnukosken silta 2025
Kirnukoski on kovin leppoisa nykyään. Koski lienee kadonnut voimalaitosrakentamisen tai uittoväylien ruoppauksen yhteydessä. Taustalla nykyinen viitostien tusinasilta.
Kalliokosken silta. Runsaan kolmen metrin korkeusrajoitus rakentamisen ajalle varsin tyypillinen, mutta kävi varsin pian pullonkaulaksi
Kalliokosken silta 2025
Kalliokosken silta 2025
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti